24. marraskuuta 2015

4 § Opiskelu avoimessa yliopistossa

Tässä postauksessa olisi tarkoitus kertoa yleisesti minkälaista opiskelu (Helsingin) avoimessa yliopistossa on ja sen hyödyntämisestä välivuotena sekä hakemisesta avoimen väylän kautta.


Miksi avoimeen yliopistoon?

Avoimessa opiskelu on ehdottomasti paras tapa valmistautua seuraavan kevään hakukertaan varsinkin jos olet hakenut vasta kerran. Ensimmäistä kertaa hakeneelle suurin etu on juridisen tekstin lukemiseen tottuminen tentteihin valmistautuessa, sillä monelle ensikertalaiselle lukiokirjoista juridisen tekstin lukemiseen siirtyminen aiheuttaa ongelmia. Lisäksi tenttikysymysten koostuessa lähinnä vain oikeustapaus- ja esseetehtävistä tulet saamaan harjoitusta myös vastaustekniikkaan minkä hallitseminen on edellytys valintakokeessa menestymisen kannalta. Viimeisimpänä hyötynä seuraavaa hakukertaa silmällä pitäen on yleisen tietämyksen karttuminen juridiikasta, joka tietenkin helpottaa pääsykoekirjojen ymmärtämistä nopeammin sekä se että avoimessa suorittamasi kurssi saattaa olla yksi pääsykoekirjallisuuteen kuuluvista aihealueista!

Avoimessa opiskelun hyödyt eivät kuitenkaan lopu tähän vaan opiskelusta on myös hyötyä pidemmällä tähtäimellä: saat hyväksiluettua suorittamasi kurssit tiedekunnassa kun pääset sisälle tai mikäli ovet tiedekuntaan eivät aukea yhteishaussa niin voit hakea avoimen väylän kautta. Avoimen väylän kautta sisäänpääseminen ei kuitenkaan ole mikään läpihuutojuttu, sillä ensinnäkin kursseja tulee olla suoritettu 55 opintopisteen verran, joka kestää ainakin kahden lukuvuoden ajan eli 2015 syksyllä opiskelun aloitettuasi olisit opintopisteiden puolesta valmis hakemaan keväällä 2017. Toinen hidastava tekijä on se, että suorittamiesi kurssien painotettu keskiarvo on oltava vähintään 3,75 ja tällaisen keskiarvon saavuttaminen ei onnistu ilman kunnollista valmistautumista tenttiin. Lisää tietoa avoimen väylän kautta pyrkimisestä sekä tilastotietoa viime vuosien alimmasta hyväksytystä keskiarvosta löydät täältä.

Minkälaista opiskelu avoimessa on?

Avoimessa opiskelu on hyvin itsenäistä puurtamista ja ne muutamat luennot mitä kursseilla on, ovat massaluentoja, jotka hyvin harvoin sisältävät muuta kuin luennoitsijan yksinpuhelua joitakin opiskelijoiden kysymyksiä lukuun ottamatta. Tosin esim. oikeusteorian ja työoikeuden kurssilla oli muutama erittäin lyhyt pari- tai ryhmätyö. Luennoilla ei ikinä ole ollut läsnäolopakkoa, mutta joissakin kursseissa luennoista pidetään erillinen kuulustelu, jonka suorittaminen on pakollista (jotta voit osallistua tenttiin) tai jolla korvataan osa tenttiin tulevasta kirjallisuudesta. Tästä syystä luennoilla kannattaa käydä ja tehdä muistiinpanoja, sillä kuulusteluista läpi pääseminen on vaikeaa  ellei mahdotonta  pelkkien luentokalvojen omatoimisella lukemisella. Lisäksi jos kuulustelulla korvataan jokin tehtävä tentissä, niin parempien pisteiden saaminen on helpompaa kuulustelun avulla kuin vastaamalla tentissä ko. tehtävään.

Suurin osa opiskelusta kuitenkin on tenttikirjallisuuden itsenäistä lukemista, jotka ovat sivumäärältään useinkin hyvin laajoja esim. perhe- ja jäämistöoikeuden kurssissa n. 600 sivua. Koska alueet ovat laajoja ja juridisen tekstin lukeminen on hidasta niin useinkaan aluetta ei ehdi lukemaan alusta loppuun yhtä kertaa enempää eikä se oikeastaan kannatakaan. Hyvien muistiinpanojen tekeminen lukemisen ohessa on tärkeää, jotta voit karsia turhan informaation pois sekä jos kyseessä on lakikirjatentti eli lakikirjojen käyttäminen tentissä on sallittu, niin on hyvä samalla selata ja tehdä merkintöjä lakikirjaan. Ohjeita lakikirjan käyttöön löydät täältä.

Mitä oikiskursseja Helsingin avoimessa yliopistossa voi opiskella?

Tällä hetkellä oikeustieteen kurssien opetustiedoista löytyvät seuraavat kurssit:
  • Asiakirjojen laadintakurssi (3 op)
  • Eurooppaoikeus (6 op)
  • Hallinto-oikeus (10 op)
  • Oikeushistoria (5 op)
  • Oikeusteoria (6 op)
  • Perhe- ja jäämistöoikeus (6 op)
  • Työoikeus (6 op)
  • Valtiosääntöoikeus (5 op)
  • Yksityisoikeuden johdantokurssi (3 op)
Lisäksi viime lukuvuonna tarjolla oli myös ympäristöoikeutta ja rikosoikeutta. Näiden kurssien lisäksi suosittelen osallistumaan maksuttomalle oikeustieteellisten aineiden opiskelua tukevalle kurssille, jossa opetetaan mm. lakikirjan käyttöä ja vastaustekniikkaa.

Mitä muita kursseja avoimessa kannattaa käydä oikista silmällä pitäen?

Tietenkin oikeustieteellisten kurssien käynti on etusijalla varsinkin kun vain ne lasketaan avoimen väylän kursseihin, mutta mikäli avoimessa törmää tilanteeseen, että oikiskursseja ei ole juuri tarjolla voi hyvänä vaihtoehtona olla muidenkin kurssien suorittaminen, jotka joutuisit oikiksessa kuitenkin käymään.

Ensinnäkin avoimen kautta voit käydä esimerkiksi ruotsin pakollisia kieliopintoja, jotka löydät täältä kyseisen oppiaineen kohdalta. Oikeustieteellisen tiedekunnan kielikurssit tunnistat opinto-ohjelmassa kurssin nimen perässä olevasta "oik"-lyhenteestä. Toinen kurssi joka tiedekunnassa tulee suoritettavaksi, mutta jonka voit käydä jo avoimessa on TVT-ajokortti. Se on erittäin simppeli tieto- ja viestintätekniikan perustietoja sisältävä kurssi, josta saat helpot kolme opintopistettä vähäisellä vaivalla :)

Erillisopinnot

Kun olet suorittanut avoimessa yliopistossa 30 opintopistettä oikeustieteen kursseja voit hakea suoritusoikeutta enintään neljään oikeusnotaarin tai maisteritutkintojen opintojaksoon. Erillisopinnot ovat loistava tapa vauhdittaa opiskeluita varsinkin jos avoimen kurssitarjonta on sillä hetkellä sinulle olematon tai kursseissa ei ole vaihtoehtona mielenkiintoista aihetta. Mikäli sinulle myönnetään erillisten opintojen suoritusoikeus, niin suoritat kurssin tiedekunnassa opiskelevien oikkareiden kanssa. Lisää tietoa erillisopinnoista ja hakukriteereistä löydät täältä.

Muuta huomioitavaa avoimessa opiskelusta

Avoimen yliopiston mukaan Johdatus oikeustieteeseen (3op) -kurssi on oltava suoritettuna ennen oikeustieteellisiin aineopintojaksoihin osallistumista. En tiedä miten tarkasti tätä valvotaan, mutta itse ainakin pystyin ilmoittautumaan muille kursseille normaalisti ennen kurssin suoritusta (tenttejä ennen olin kuitenkin suorittanut johdatuskurssin hyväksytysti). Suosittelen kuitenkin aloittamaan avoimen opinnot johdatuskurssin käymällä, oli sitten kokemusta oikeustieteen opinnoista tai ei.

Toinen tärkeä käytännön asia on se, että kurssit täyttyvät yleensä erittäin nopeasti (viidessä minuutissakin), joten suosittelen olemaan valmiina heti ilmoittautumisen avautuessa ettei jää rannalle ruikuttamaan!

Muut avoimet yliopistot

Ylempänä on keskitytty lähinnä vain Helsingin avoimessa yliopistossa opiskeluun, mutta tietenkin avoimessa opiskelun hyödyt ovat suurin piirtein samat muuallakin. Tähän kappaleeseen olen koonnut lähinnä vain linkkejä, joista saatte tarkempaa tietoa avoimen oikisopinnoista muualla kuin Helsingissä.

Lapin avoin yliopisto:
Aiemmin Rovaniemen oikikseen sai hyvityspisteitä avoimessa suoritetuista kursseista, mutta tämä käytäntö on poistunut (käsittääkseni tänä vuonna), joten niiden perässä avoimessa opiskeluita ei kannatta aloittaa. Tästä pääset tutustumaan Lapin avoimen yliopiston tarjoamiin oikiskursseihin.

Huom. Lapin yliopiston sivujen mukaan tiedekuntaan ei voi pyrkiä avoimen väylän kautta kuten esim. Helsingissä vaan oikeustieteiden tiedekuntaan pyrkivien on osallistuttava pääsykokeisiin.


Turun avoin yliopisto:
Turun avoimen yliopiston järjestämiin oikiskursseihin voi tutustua tältä sivulta löytyvien linkkien takaa tarkemmin. Turun oikikseen on mahdollista pyrkiä avoimen väylän kautta ilman pääsykoetta ja vuonna 2016 väylän kautta otetaan enintään kolme hakijaa. Tarkempaa tietoa väylän kautta hakemisesta ja opiskelijavalinnan kriteereistä löydät täältä.



Itä-Suomen avoin yliopisto:
Itä-Suomen avoin yliopisto tarjoaa aivan järkyttävän määrän oikeustieteellisiä opintoja (useamman sadan opintopisteen verran) ja kursseihin voit tutustua täällä. Tosin Joensuun oikiksen sivujen mukaan oikeustieteellisen alan erillisvalinnassa opiskelijoita valitaan ainoastaan maisterihaussa, joten avoimessa suoritettujen kurssien perusteella ei voi hakea suorittamaan oikeustieteiden maisterin tutkintoa kuten Turussa ja Helsingissä. Sen sijaan avoimessa yliopistossa (oikeustieteen) opintoja suorittanut hakija voidaan valita suorittamaan hallintotieteiden kandidaatin ja hallintotieteiden maisterin tutkintoa. Tästä tarkemmin täällä.

Yllä olevat tiedot olivat kuitenkin vuoden 2015 hakuinfoa, joten hakumenettelyiden muuttuminen voi olla hyvinkin mahdollista vaikkakin epäilen avoimen väylän mahdollisuutta myöskään vuonna 2016, sillä Opintopolussakaan siitä ei ole mitään tietoa (kun taas Turun ja Helsingin avoimen väylän hausta on). Mikäli kuitenkin asia jää mietityttämään niin kannattaa varmistaa se tiedekunnalta.


Erilaiset opistot:
Oikeustieteellisiä kursseja voi suorittaa myös erilaisissa opistoissa jotkut näistä toimivat yhteistyössä oikeustieteellisten tiedekuntien kanssa. Tietoni opistoista ovat kuitenkin hyvin rajalliset, joten tarkempaa tietoa esim. siitä lasketaanko heillä suoritettuja kursseja avoimeen väylään tai hyväksiluetaanko niitä tiedekunnassa opintoihin saa itse opistoilta ja tiedekunnilta.


Tästä postauksesta tulikin yllättävän pitkä, joten teen vielä toisen osan avoimessa opiskelusta, mutta kerron siinä tarkemmin minkälaisia eri kurssit olivat ja omasta opiskelusta avoimessa. Jos sinulle tulee jotain kysymyksiä aiheeseen liittyen niin kysy ihmeessä kommenteissa tai sähköpostilla (unelmanaoikis@gmail.com)!

Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).

11. marraskuuta 2015

3 § Oikikseen 2016 - Hakuinfo

Olen kerännyt tähän postaukseen jokaisen oikiksen osalta pienen infopaketin kevään 2016 yhteishausta. Ainoana poikkeuksena tähän toimii se, että olen jättänyt kokonaan käsittelemättä Åbo Akademin ja kaikkien ruotsinkielisten koulutusten (esim. Helsingin) hakuinfon.

Luetteloiden lukemisesta

Alla oleviin luetteloihin olen koonnut jokaisesta oikiksesta keskeisimmät hakutiedot. Nämä sekä muun hakuinfon löytää jokaisen otsikon alta olevasta Opintopolku-linkistä, joka vie suoraan kyseisen oikiksen hakuinfosivulle.
Listoissa sisäänpääsyprosentti kuvastaa sitä kuinka moni valintakokeeseen osallistuneista on hyväksytty opiskelemaan. Pisterajat-kohdassa ensimmäinen luku kertoo millä vähimmäispisteillä jonossa on päässyt sisälle ja jälkimmäinen luku kertoo maksimipisteiden määrän.

Käsitteitä:


  • Ensikertalainen: "Henkilöt, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa syyslukukaudella 2014 tai sen jälkeen alkaneesta koulutuksesta ovat ensikertalaisia." Näin ollen vuonna 2013 opiskelupaikan saanut, mutta ensimmäistä korkeakoulututkintoa vielä suorittava henkilö on ensikertalainen.
  • Yhteispistejono: "Yhteispistejono muodostuu opiskelijoista, jotka ovat suorittaneet suomalaisen ylioppilastutkinnon tai siihen lain ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) mukaan rinnastettavan tutkinnon ja saavat em. tutkinnoista lähtöpisteitä, sekä osallistuneet hakukohteen edellyttämään valintakokeeseen. Yhteispistejonossa opiskelijat hyväksytään lähtöpisteiden ja valintakoepisteiden yhteenlasketun kokonaispistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä."
  • Koepistejono: "Koepistejono käsittää ne yhteispistejonoon kuuluvat hakijat, jotka eivät ole tulleet hyväksytyiksi yhteispistejonosta, sekä yhteispistejonoon kuulumattomat, valintakokeeseen osallistuneet hakijat. Koepistejonosta opiskelijat hyväksytään valintakoepisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä."
Yllä selostetut pistejonot vaikuttavat automaattisesti hakijan hyväksi eli hakijan ei tarvitse (eikä voi) valita kummassa pistejonossa hän hakee. Opiskelijat valitaan ensin yhteispistejonosta ja vasta sen jälkeen koepistejonosta.

Helsinki

Helsingin pääsykoe uudistui hieman jo tänä vuonna tehtävämäärän vähentyessä seitsemästä viiteen ja koeajan lyhentyessä neljään tuntiin. Vuonna 2016 pääsykoe ja valintaprosessi muuttuu jälleen, mutta tällä kertaa merkittävämmin. 

  • Aloituspaikat yhteensä: 200
  • Aloituspaikat ensikertalaisille: 150
  • Valintakoepäivä: 25.5.2016 klo 12.00-16.00
  • Valintakoekirjojen julkaisupäivä: 6.4.2016
  • Sisäänpääsyprosentti (2015): 14,2 %
  • Pisterajat (2015): 59/82 (yhteispistejono) - 34/50 (koepistejono)
Tarkempi hakuinfo Opintopolussa.

Pääsykoekirjat

Helsingissä on jo vuosien ajan ollut kolme pääsykoekirjaa eri oikeudenaloista, jotka vaihtuvat vuosittain. Kirjat ovat aina erittäin suppeita kyseisen oikeudenalan perusteoksia ja sivuja on yleensä n. 100-200 per kirja. Esimerkiksi keväällä 2015 pääsykoekirjojen yhteenlaskettu sivumäärä oli 500 sivua ja aiheina olivat rikosoikeus, perusoikeudet (valtiosääntöoikeus) sekä velvoiteoikeus.

Miten pääsykoe uudistuu vuonna 2016?

Korkeakoulujen on lain mukaan vuodesta 2016 alkaen varattava osa yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. En usko kyseisen kiintiön tuovan kuitenkaan mitään erikoisia muutoksia vielä keväällä 2016, koska 2013 opiskelupaikan vastaanottaneet, mutta ilman korkeakoulututkintoa olevat hakijat ovat myös ensikertalaisia. Lisäksi suurin osa opiskelemaan valituista muutoinkin ovat yleensä useamman kerran hakeneita ja välivuosia pitäneitä hakijoita, joilla ei ole ennestään toista korkeakoulupaikkaa.
Sen sijaan erittäin merkittävinä uudistuksina pidän valintamenettelyn kaksivaiheisuutta ja tähän liittyen monivalintakysymysten tehtävämäärän asettamisen ennakolta. Aiemminhan eri tehtävätyyppien määrää pääsykokeessa ei ole tiedetty, mutta 2016 kokeesta tiedetään jo varmuudelta, että monivalintatehtäviä tulee olemaan kaksi ja loput kolme tehtävää voivat olla esim. oikeustapaus-, essee- ja aineistokysymyksiä. Monivalintatehtävät tulevat toimimaan valintamenettelyn ensimmäisenä vaiheena, jossa kaikilta kokeeseen osallistuneilta tarkastetaan vain monivalintatehtävät ja hakijat asetetaan niiden perusteella paremmuusjärjestykseen. Toiseen vaiheeseen etenee 600 parasta ja siinä heidän koko pääsykoe tarkistetaan ja sisäänpääsijät valitaan koko kokeen tuloksen perusteella. Hakijan on kuitenkin saatava valintakokeen toisesta vaiheesta vähintään puolet pisteistä (15 pistettä) voidakseen tulla hyväksytyksi. Tosin en usko tämän vaikuttavan kovinkaan dramaattisesti, sillä jos hyvin lukenut hakija saa monivalinnoista hyvät pisteet ja etenee toiseen vaiheeseen, hän tuskin saa kolmesta muusta tehtävästä keskimäärin alle viisi pistettä.

Vaasa

Vaasan valintamenettely vastaa lähes täysin Helsingin valintamenettelyä, sillä Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta järjestää oikeustieteen yliopistotutkintoon johtavan koulutuksen Vaasassa. Ainoa ero oikeastaan on, että Vaasaan otetaan vähemmän hakijoita sisään ja toiseen tarkastusvaiheeseen etenevien määrä Vaasassa on 78.

Huom! Vaikkakin Vaasaan ja Helsinkiin on sama valintakoe niin et voi hakea kuin toiseen hakukohteeseen, siis joko Helsingissä tai Vaasassa aloitettavaan koulutukseen. Tämä erotuksena Turun ja Joensuun oikisten yhteistyöstä, jossa voit hakea molempiin hakukohteisiin.

  • Aloituspaikat yhteensä: 26
  • Aloituspaikat ensikertalaisille: 21
  • Valintakoepäivä: 25.5.2016 klo 12.00-16.00
  • Valintakoekirjojen julkaisupäivä: 6.4.2016
  • Sisäänpääsyprosentti (2015): 17.3 %
  • Pisterajat (2015): 52/82 (yhteispistejono) - 31/50 (koepistejono)
Tarkempi hakuinfo Opintopolussa.

Turku

Turun valintamenettelyyn vuonna 2016 ei ainakaan tämän hetkisen tiedon mukaan ole tulossa sen erikoisempia muutoksia kuin lukuajan lyhentyminen viidellä päivällä sekä tietenkin ensikertalaiskiintiö. Toisaalta etukäteen ei voi tietää mitä yllätyksiä valintakoekirjallisuus tai itse pääsykoe tuo tullessaan.


  • Aloituspaikat yhteensä: 140
  • Aloituspaikat ensikertalaisille: 105
  • Valintakoepäivä: 25.5.2016 klo 12.00-17.00
  • Valintakoekirjojen julkaisupäivä: 4.4.2016
  • Sisäänpääsyprosentti (2015): 11,7 %
  • Pisterajat (2015): 73/109 (yhteispistejono) - 46,5/80 (koepistejono)
Tarkempi hakuinfo Opintopolussa.

Pääsykoekirjat

Turun oikiksen pääsykoekirjojen määrä on viime vuosina vaihdellut kolmen ja neljän välillä, mutta aiheet tietenkin ovat vaihtuneet vuosittain. Tänä vuonna kirjoja oli kolme (aiheina mm. prosessioikeutta ja pankkioikeutta) ja pääsykoekirjallisuuden sivumäärä oli yhteensä 570. Turku kuitenkin järjesti hakijoille melkoisen yllätyksen, sillä yksi valintakoekirjoista oli englanniksi (Katja Weckström: Internet Commerce and Law), joka varmasti vaikeutti lukemista pääsykokeeseen, Turkuun hakijoiden tulee siis varautua ensi vuonnakin, että valintakoekirjana saattaa olla englannin kielinen teos, jonka tosin koen hieman epäreiluna - järjestetäänhän koulutus kuitenkin suomeksi.

Joensuu

Kuten jo ohimennen mainitsin, Joensuun valintakoe järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa. Tästä johtuen mm. valintakoekirjallisuus ja -tehtävät ovat samat Joensuuhun ja Turkuun sekä molempiin hakukohteisiin hakeminen samanaikaisesti on mahdollista. Joensuun kohdalla kuitenkin tulee ottaa huomioon pisteiden skaalaustapa yhteispistejonossa: "Ylioppilastutkintotodistuksesta saatavat pisteet skaalataan kertomalla ne 0,63:lla, jotta niiden osuus yhteispistemäärästä on 40 %." Muutenkin Joensuussa ylioppilastodistuksesta saadaan eri tavalla lähtöpisteitä (max. 53) kuin Turussa (max. 29) ja suosittelenkin tutustumaan niiden määräytymisperusteisiin Opintopolussa.

  • Aloituspaikat yhteensä: 40
  • Aloituspaikat ensikertalaisille: 30
  • Valintakoepäivä: 25.5.2016 klo 12.00-17.00
  • Valintakoekirjojen julkaisupäivä: 4.4.2016
  • Sisäänpääsyprosentti (2015): 10,6 %
  • Pisterajat (2015): 82,56/133 (yhteispistejono) - 43,5/80 (koepistejono)
Tarkempi hakuinfo Opintopolussa.

Rovaniemi

Rovaniemi eroaa muista hakukohteista erityisesti ylioppilastutkinnon pisteytyksessä, sillä ylioppilastutkintotodistuksesta otetaan huomioon enintään kuusi ainetta kun taas muihin hakukohteisiin otetaan huomioon vain neljä ainetta. Näin ollen lähtöpisteitä voi saada Rovaniemelle maksimissaan 42 yhteispistejonon maksimipistemäärän ollessa 122.

  • Aloituspaikat yhteensä: 140
  • Aloituspaikat ensikertalaisille: 105
  • Valintakoepäivä: 24.5.2016 klo 12.00 - 17.00
  • Valintakoekirjojen julkaisupäivä: 15.2.2016
  • Sisäänpääsyprosentti (2015): 24,3 %
  • Pisterajat (2015): 63,5/122 (yhteispistejono) - 46/80 (koepistejono)
Tarkempi hakuinfo Opintopolussa.

Pääsykoekirjat

Rovaniemelle on jo usean vuoden ajan pääsykoemateriaalina toimineet Oikeus tänään-teoksen eri artikkelit. Vuosittain päivitetyt teokset julkaistaan yleensä alkuvuodesta ja se sisältää artikkeleita oikeustieteen eri aloilta, joista tosin kaikki eivät kuulu pääsykoekirjallisuuteen. Tänä vuonna pääsykokeisiin luettiin artikkeleita mm. rikosoikeudesta, työoikeudesta sekä henkilöllisyys- ja persoonallisuusoikeudesta.



Loppusanat

Postaus on vain pieni pintaraapaisu eri oikisten hakuinfoon ja koska niiden väliset käytännöt voivat erota toisistaan merkittävästikin niin suosittelen voimakkaasti tutustumaan oman mahdollisen hakuvaihtoehdon täydelliseen hakuinformaatioon Opintopolun sivuilla! Koska postaus kuitenkin kattaa eräitä tärkeitä tietoja hakemisesta niin toivoisin mahdollisen virheen huomatessanne kertomaan siitä kommenteissa ettei kukaan saa väärää tietoa hakemiseen liittyen.

Kertokaa kommenteissa myös mihin te aiotte hakea ensi keväänä tai mitä ajatuksia Helsingin pääsykokeen uudistukset herättävät teissä! :)


valintakoe hakijamäärä oikis



Edit: Postaukseen päivitetty 21.1.2016 tieto Rovaniemen oikiksen pääsykoekirjojen julkaisupäivästä.

Edit2: Päivitetty 29.2.2016 tieto Helsingin ja Vaasan pääsykoekirjojen julkaisupäivästä.

Seuraa tai ota yhteyttä!


  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).

1. marraskuuta 2015

2 § Esittely

Tässä postauksessa ajattelin kertoa hieman enemmän itsestäni ja siitä mikä sai minut hakemaan (Helsingin) oikikseen.

Kuka?

Olen 20-vuotias Helsingissä asuva kevään 2014 ylioppilas, joka opiskelee tällä hetkellä Helsingin avoimessa yliopistossa. Aloitin opiskelut avoimessa yliopistossa syksyllä 2014 ja olen suorittanut tähän mennessä 36 opintopisteen verran oikeustieteen kursseja. Helsingin oikeustieteelliseen olen hakenut kaksi kertaa; ensimmäisellä hakukerralla jäin seitsemän ja toisella kuuden pisteen päähän.

Miksi oikis?
Useimmilla haaveammatti lapsena on esimerkiksi poliisi tai palomies. Todennäköisesti näin on ollut minullakin jossain vaiheessa, mutta ainoa ammatti mistä muistan "haaveilleeni" ennen peruskoulun aloittamista oli sihteeri. Mistään sen kummemmasta haaveammatista ei kuitenkaan ollut kyse vaan pidin vain erityisen paljon asiakirjojen työntämisestä paperisilppurimeen :D Ajatus juristin ammatista tuli kuvioihin ollessani noin 10-vuotias, kun eräs läheiseni kertoi minulle erilaisista hyväpalkkaisista ammateista. Muistan, että puhe oli juristin lisäksi mm. lentäjästä ja lääkäristä, mutta jostain syystä juristin ammatti jäi mieleen ja muistankin raapustaneeni kolmannella luokalla englannin tehtävääni "I wanna be a lawyer." Yläasteelle mennessäni opinto-ohjaaja kysyi minulta, että olenko miettinyt mihin haluaisin yläasteen jälkeen ja selostinkin opolle pitkän kaavan kautta kuinka haluan lukion jälkeen oikikseen ja kerroin miten sinne haetaan ja taisin sen hetkisen keskimääräisen valmistumisajankin tietää, joka muistaakseni silloin oli 5,7 vuotta. Joka tapauksessa tuon lähes kymmenen vuotta sitten käydyn ammattikeskustelun jälkeen on oikis ollut suurin unelmani ja tavoitteeni.


Miksi Helsingin oikis?
Vaikka hyvin nuorena tiesin jo että haluan oikikseen niin pohdinta ja päätös siitä mihin kaupunkiin haluan opiskelemaan tuli vasta paljon myöhemmin. Lukion kahtena viimeisenä vuotena muistan, että meillä kävi kertomassa sekä Turun että Rovaniemen oikiksesta koulumme entinen opiskelija ja muistan kiinnostuneeni ainakin Turusta potentiaalisena vaihtoehtona. Hyvinkin nopeasti hylkäsin vaihtoehdoistani kaikki muut oikikset paitsi Helsingin ja Turun. Rovaniemen hylkäsin kylmyyden, etäisyyden ja kaupungin koon takia, sillä en halunnut muuttaa silloista kotikaupunkiani pienempään paikkaan. Kaupungin koon takia myös Joensuu ja Vaasa jäivät pois vaihtoehdoistani. Tämän jälkeen alkoikin ankara pohdinta Turun ja Helsingin välillä, mutta oikeastaan koko pohdinnan ajan niskan päällä ollut Helsinki vei voiton sijainnin ansiosta sekä siitä syystä, että olin kuullut siellä opiskelevalta, että Turussa on enemmän pakollista ruotsin kielen opiskelua :D Nykyään suurin syy minkä takia haluan juuri Helsingin oikikseen, on se että suurin osa alan työpaikoista sijaitsee täällä ja haluaisin jo opintojeni aikana kerryttää työkokemusta omalta alalta muutenkin kuin vain kesäisin.


Seuraavassa postauksessa pohdin hieman Helsingin pääsykokeen tulevia muutoksia ja todennäköisesti käyn läpi myös muiden oikisten hakuinfoa, jotka löytyvät kaikki Opintopolusta.

Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).