24. kesäkuuta 2016

14 § Pisterajojen spekulointi

Aivan aluksi hurjasti onnea kaikille Rovaniemen oikikseen hyväksytyille, sillä ilmeisesti kaikille sinne hakeneille on jo tulokset tulleet! Kevään erittäin pitkä ja raskas puurtaminen palkittiin vihdoinkin parhaimmalla mahdollisella tavalla :)


Meillä muilla taas on tuloksiin vielä tasan viikko ja jännitys alkaa itse kullakin tiivistyä. Jostain kumman syystä (ilmeisesti tekijänoikeusongelmat?) Helsingin oikeustieteellinen tiedekunta ei tänä vuonna julkaise pääsykoekysymyksiä ennen mallivastausten/tulosten julkaisemista, mutta uteliaimmat ovat varmasti löytäneet kysymykset internetin foorumeilta kuvina. Tästä huolimatta aion nyt hieman spekuloida Helsingin ja Vaasan oikiksen pisterajoja, sillä se on aina yhtä mielenkiintoista, varsinkin kun itse kokeen suhteen ei voi enää mitään tehdä. Ehkä samasta syystä pääsykoekirjojenkin spekulointi ennen niiden julkaisua on mielenkiintoista :D

Lähtöpisteiden merkitys pisterajoissa

Käsittelen tässä postauksessa pisterajoja vain koepisteiden valossa, sillä toisin kuin esim. Rovaniemen oikiksen kohdalla, ei Helsinkiin tai Vaasaan lähtöpisteillä ole juuri mitään merkitystä. Tietenkin hyvillä lähtöpisteillä yleensä saadaan se yhden pisteen etu, sillä esim. viime vuonna kaikki pääsykokeesta 34 pistettä saaneet pääsivät Helsinkiin, mutta 33 pisteelläkin pääsi sisälle, mikäli oli 19 lähtöpistettä. Pointtini on kuitenkin se, ettei LLLL-rivilläkään voida pelastaa huonosti mennyttä pääsykoetta. Rovaniemellä yhteispistekiintiön pisteraja oli viime vuonna 63,5 pistettä ja lähtöpisteitä saattoi saada maksimissaan 42 pistettä eli tämän puolesta pelkästään 22 pisteellä pääsykokeesta olisi voinut päästä sisälle. Tosin valintaoppaan mukaan voidakseen tulla hyväksytyksi yhteispistejonossa, hakijan tulee saavuttaa vähintään 30,0 pistettä valintakokeesta, joten ihan 22 pisteellä ei ole sisään päässyt. Kuitenkin täydellisillä lähtöpisteillä olisi voinut teoriassa pelastaa jopa 16 pisteen verran virheitä, sillä koepistejonon alin hyväksytty pistemäärä oli 46 pistettä pääsykokeesta.

Pisterajat vuonna 2015

Parhaimman vertailukohdan pisterajoihin saa viime vuoden kokeesta, sillä silloin pääsykoetehtävien määrä vähentyi ensimmäistä kertaa seitsemästä viiteen ja kokeen kesto lyheni viidestä tunnista neljään. Kaikkien tulee kuitenkin ymmärtää, että kahden eri vuoden pääsykokeita on lähes mahdotonta vertailla toisiinsa erilaisten tehtävien ja vuosittain vaihtuvien pääsykoekirjojen takia, mutta ehkä jotain kuvitteellisia yhtäläisyyksiä voidaan pyrkiä löytämään.
Vuoden 2015 pääsykoe sisälsi:

  • Kaksi puhdasta oikeustapaustehtävää (tehtävät 1 ja 3)
  • Essee & oikeustapaus -hybridin (tehtävä 2)
  • Oikeustapaus & aineisto -hybridin (tehtävä 4)
  • Monivalinta & aineisto -hybridin (tehtävä 5)
Kokeen vaikein tehtävä oli ehdottomasti nro. 5, joka oli hieman tulkinnanvarainen ja lisäksi vaikeuskerrointa lisäsi monivalinnalle tyypilliset miinuspisteet (väärä vastaus -1). Lisäksi tehtävä 2 oli melko haasteellinen ja koe olikin kokonaisuudessaan vaikeamman tuntuinen kuin vuoden 2014 koe. Tämä näkyi pisterajoissa erittäin pienenä laskuna, sillä vuoden 2014 tehtäväkohtainen pistekeskiarvo Helsingin osalta oli 7,0 (pisteraja jaettuna tehtävien määrällä), kun taas 2015 ko. keskiarvo oli 6,8. Vaasan vastaavat keskiarvot olivat 6,3 (2014) ja 6,2 (2015). Vuosien 2004-2015 pääsykokeiden tehtäväkohtaisten pistekeskiarvojen keskiarvo Helsinkiin on itseasiassa 6,8, joten siihen nähden viime vuoden koe edusti vaikeustasoltaan keskitasoa.

Pisterajat 2004-2015

Vuosina 2004-2014, kun käytössä oli vielä vanhan mallinen pääsykoe, niin pisterajat vaihtelivat 43/80 ja 57/80 välillä (Helsinki). Vaasan osalta pisterajat ovat vaihdelleet kyseisenä aikavälillä 35/80 ja 54/80 välillä. Olen koonnut jokaisen vuoden pisterajat yhteen ja niitä voi tarkastella täällä. Ohessa on myös kaavio Helsingin ja Vaasan tehtäväkohtaisten pistekeskiarvojen kehityksestä vuosina 2006-2015 (Excel-taidot eivät riittäneet kaikkiin vuosiin).

Pisterajat oikis oikeustieteellinen pääsykoe
Tehtäväkohtaiset pistekeskiarvot vuosina 2006-2015. Kuvaa klikkaamalla kaavion saa suuremmaksi.

Mahdolliset pisterajat vuonna 2016

Kaikkia tietenkin kiinnostaa, että mihin pisterajat tulevat asettumaan tänä vuonna. Moni toitotti heti koesalista ulos astuttuaan, että koe oli helppo ja rajat tulevat nousemaan rytinällä, mutta tämä ei mielestäni pidä paikkaansa. Monivalintatehtävät ovat siitä kaksipiippuisia, sillä tietyllä tavalla ne ovat helpoin tehtävätyyppi: ne vaativat vain passiivista muistamista, kun oikea vastaus annetaan valmiiksi väärien sekaan. Toisaalta kuten viime vuonna huomattiin, niin monivalinnat voivat olla myös vaikein tehtävätyyppi - varsinkin jos jaossa on miinuspisteitä. Oikeustapaus- ja esseetehtävissä kun ei periaatteessa (pl. mahdollinen kokonaisarvostelu) anneta miinuspisteitä, ellei vastauksesi sisältö sisällä ristiriitaista tietoa.

Vaikeimmaksi tehtäväksi koen osoittautuvan esineoikeuden oikeustapaustehtävän (tehtävä 4), sillä se sisälsi paljon hakijaa sekoittavia päivämääriä ja lyhyen aineiston. Vaikeustasoltaan näkisin sen olevan verrattavissa viime vuoden tehtävä 2:seen. Yksi helpoimmista tehtävistä oli insolvenssin tehtävä (tehtävä 3), sillä tehtävän sisäiset alakohdat helpottavat aina vastaamista. Tätä tehtävää voisi verrata edellisen vuoden tehtävä 1:seen, jossa myös oli useampi alakohta ja josta hakijat saivat keskimäärin hyviä pisteitä. Viestintäoikeuden oikeustapaustehtävää (tehtävä 5) lähimpänä voisi olla viime vuoden tehtävä 4, mutta juuri tämän tehtävän pisteytyksestä on vaikeaa arvailla mitään, sillä hakijat ovat tuntuneet lähestyneen tehtävää hyvinkin erilaisilla tavoilla. Tämän vuoden monivalintatehtäviä on taas hankala verrata mihinkään edellisvuoden tehtävään, sillä vaikkakin monivalinnat sisälsivät ovelia ansoja, niin viime vuoden monivalintatehtävä oli paljon haastavampi.

Moni varmasti ymmärtää, että edellinen kappale oli yhtä liirumlaarumia, sillä kuten sanottua, ei kahta eri pääsykoetta voi verrata mielekkäällä tavalla. Sanoisin kuitenkin – molempiin pääsykokeisiin osallistuneena –, että tämän vuoden pääsykoe oli erittäin pienellä marginaalilla helpompi. Olen vaihtanut mielipidettä kokeiden vaikeustason välillä jatkuvasti, mutta koen kuitenkin, ettei tänä vuonna mikään tehtävä ole sellainen mistä hakijat saisivat säännöllisesti erittäin alhaisia pisteitä (vrt. viime vuoden monivalinta) ja tämä näkyisi myös pisterajoissa.

Kaiken tämän vertailun ja tilastojen tutkimisen jälkeen totean uskovani, että pisterajat nousevat tänä vuonna sekä Helsinkiin että Vaasaan muutaman pisteen verran. Vaasan tarkoista pisterajoista en uskalla arvata muuta kuin että ne tulevat olemaan Helsinkiä matalammat. Helsinkiin näkisin taas pisterajan asettuvan 36 pisteeseen, joka tarkoittaisi tehtäväkohtaisen pistekeskiarvon olevan 7,2.

Ensikertalaiskiintiöiden vaikutus

Kimurantimpi kysymys onkin se, että miten tänä vuonna tulleet ensikertalaiskiintiöt näkyvät pisterajoissa, kun ensikertalaisille varataan 75%:ia sisäänpääsypaikoista. Ensikertalaisten osuus aikaisimpina vuosina hyväksytyistä on kuulopuheiden ja empiiristen havaintojen mukaan ollut enemmän kuin 75% kaikista hyväksytyistä ja lisäksi moni opiskelupaikan jo omaava hakija sai vielä tänä vuonna ensikertalais-statuksen, niin en usko tämän vaikuttavan juurikaan pisterajoihin. Täytynee kuitenkin myöntää, että koska itse olen ensikertalainen ja muutenkin koko systeemi vaikutti erittäin sekavalta kokeen kaksivaiheisuudenkin johdosta, niin en ole kyseistä asiaa kovinkaan tarkasti pohtinut.


Virallisesti tulosten on luvattu tulevan ensi viikon perjantaina (1.7), mutta olettaisin viime vuoden tapaan tulosten tulevan jo muutamaa päivää aikaisemmin. Vaikka kyseessä ei ole enää pitkä aika, niin itselleni tämä tulosten odotus on aina se stressaavin osuus hakemisesta ja voin jo nyt kuvitella, kuinka pelkään katsoa tuloksia Opintopolusta...
Millä fiiliksin muut hakijat odottelevat tuloksia? Entä mihin spekuloitte pisterajojen asettuvan?


Lähteet:

Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).