4. huhtikuuta 2017

18 § Lukutekniikka ja motivaatio

Edellisestä kirjoituksesta on taas vierähtänyt jo tovi, sillä opiskelut sekä muut hommat ovat pitäneet elämän kiireisenä, vaikka toivoin pystyväni päivittelemään blogia säännöllisesti. Muutenkin tuntuu, ettei mielenkiinto blogin päivittämiselle samalla tyylillä kuin aiemmin enää riitä, joten en uskaltaisi odottaa blogin päivitystahdin tästä ainakaan parantuvan. Tosin, jos teillä on jotain kysymyksiä tai ideoita mistä aiheesta haluaisitte laajemman kirjoituksen, niin ehdottakaa ja katsotaan jos saisin tämän toteutumaan!

Moni on kuitenkin varmasti huomannut, että vastaan silti aktiivisesti ja nopeasti blogin kommentteihin, jonka lisäksi useampi hakija onkin ollut yhteydessä sähköpostitse tai Facebookissa (Iiro Ruolahti). Vaikka en blogia aktiivisesti päivittäisikään, niin autan silti mielelläni kaikkeen oikikseen liittyvissä kysymyksissä! Etenkin jos nyt kevään aikana luku-urakan aikana herää kysymyksiä tai tarvitsette muuten tsemppausta, niin älkää epäiröikö ottaa yhteyttä minuun. Toimin myös valmennuskurssilla (Helsingin oikikseen) tutorina ja tehtäväntarkastajana, joten eiköhän nuo tämän kevään aiheetkin tule jollain tavalla tässä tutuksi :)

Muistakaa, että oikikseen pääseminen ei ihan oikeasti ole rakettitiedettä eikä pääsykoe ole älykkyystesti. Kevään aikana pelin ratkaisee lähinnä motivaationne ja se, että ettette epäonnistumisten ja epätoivon hetkillä luovuta!

Tein Varjovalmennuksen valmennuskurssille tiiviin diaesityksen, jossa käsittelin oikeustieteiden perusasioita, lukutekniikkaa sekä motivaatiota ja voitte käydä katsomassa diaesityksen täältä. Esityksen ensimmäisessä osassa (johdatus oikeustieteeseen) tuskin tulee teille mitään hirveän uutta, varsinkin kun myös Helsinkiin hakevat saavat huomenna vihdoin kirjat haltuunsa, mutta ehkäpä lukutekniikka- ja motivaatio-osasta on teille jotain hyötyä. Diaesitykseen asiat täytyy tietenkin esittää melko yksinkertaisesti ja käsittelimme ko. asioita tarkemmin luennolla, joten jos joku dia jää epäselväksi tai haluatte muuten kysyä esityksen sisällöstä tarkemmin, niin laittakaa kommenttia tai esim. sähköpostilla kysymystä tulemaan.


Tsemppiä kaikille tasapuolisesti kevään ahkerointia varten! Muistakaa, että teillä jokaisella on ihan oikeasti edellytykset oikikseen pääsemiselle, mutta teidän täytyy vain uskoa itseenne ja painaa kaikesta huolimatta loppuun asti.

PS. Tehkää yhteishakua HETI ennen kuin se umpeutuu (5.4 klo 15.00). Tässä epäonnistumista ei anneta anteeksi.

- Iiro Ruolahti / UnelmanaOikis


Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).

28 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse tein viime vuonna toisella lukukerralla muistiinpanot ja tuohon meni muistaakseni 1-2 viikkoa. Jos kirjoitat muistiinpanoja käsin, niin tee ne sen sijaan koneella, sillä tämä nopeuttaa niiden tekemistä huomattavasti. Jos teet jo koneella, niin sitten ehkä ratkaisu on vain tehdä muistiinpanot ja edetä hitaammin, jos kuitenkin tulos on se, että asiat jäävät mieleesi. Tai vaihtoehtoisesti, että et tee niin tarkkoja muistiinpanoja / karsit turhimpia asioita pois muistiinpanoista.

      Poista
  2. Tosi kiva blogi!
    Onko muistiinpanot sun mielestä välttämättömät, jos on saanut valmennuskurssilta tiivistelmän?
    Entä paljonko luit päivässä? Olen lukenut sun postauksen jossa kerrot lukutunneista, mutta miten jaoit ne? Montako tuntia luit ensimmäisinä viikkoina päivässä, entä sen jälkeen?
    Kiitos jo etukäteen vastauksista! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon!

      Muistiinpanojen tekeminen on kyllä tosi paljon kiinni ihan siitä millä tavalla opit, monet tekevät ja monet eivät. Itse kuulun niihin henkilöihin, jotka tekivät pääsykoekeväänä ja nyt esimerkiksi tiedekunnassa luen tentteihin pelkästään muistiinpanoja tekemällä.

      Itselle ainakin muistiinpanojen tekemisen hyöty tulee siitä, että kun kirjoitan koko kirjan melkein uudestaan (en tehnyt kuin aivan turhimpien asioiden karsimista), niin olen tavallaan pakotettu lukemaan ajatuksella. Kun taas muuten vain kirjaa lukiessa ajatus saattaisi helpostikin harhailla. Siinä mielessä valmennuskurssin tiivistelmä ei mielestäni korvaa omia muistiinpanoja, vaan se toimii ennemminkin kertauksen apuvälineenä - jos edes siinäkään roolissa. Valitettavan usein valmennuskurssien tiivistelmät ovat virheitä täynnä ja muutenkin melko käyttökelvottomat, joten itse en ehkä niitä suosisi oman opiskelun välineenä.

      Lisäksi muistiinpanojen tekeminen on aikaavievää, joten ehdottomasti suosittelisin ainakin laajempien muistiinpanojen tekemisen koneella homman nopeuttamiseksi tai ylipäätään harkitsemista, että onko niiden tekemisestä siihen kuluvan ajan näkökulmasta järkeä.

      Viime keväänä muistaakseni aloitin seitsemän tunnin päivillä + valmennuskurssin opetus ja nostin sitä viikottain 30 minuutilla. Parin viikon päästä kun pääsin jo kahdeksaan tuntiin, niin sitten pysyin siinä loppukiriin asti (n. 14pv ennen koetta), kun aloin lukemaan, niin paljon kuin vain jaksoin eli 8-10 tuntia + valmennuskurssi. Lukutuntien vertailu on vain aina melko turhaa ja jopa tyhmää, sillä toisen neljän tunnin lukupäivä saattaa olla moninkertaisesti tehokkaampi kuin toisen kahdeksan tunnin lukupäivä. Tärkeintä kuitenkin lukutunneissa on nousujohteisuus ja se, että aivan muutaman tunnin lueskelulla silloin tällöin ei pääse sisälle.

      Toivottavasti tästä oli apua ja pahoittelut hieman viivästyneestä vastauksesta - pääsiäisen lomailun takia vastaaminen hieman venähti :D

      Poista
  3. Hei,
    Tämä on ihan mahtava blogi!! Täytyy kysyä sellaista, kun tuolla jossain postauksessa mainitset, että osallistuit vain Oikeuskielen tenttiin...niin miten se onnistui? Opiskelen itsekin Hesassa, ja joka paikassa infoissa on toitotettu, että esim. juuri Oikeuskielessä on tarkka läsnäolovelvollisuus - eivätkö ne sitten valvo sitä, ei ole nimilistoja tms. Nimitääin juuri siitä syystä en ole sinne ilmoittautunut, kun aina on aikataulut olleet niin hankalat, mutta jos kerran pelkkä tenttiminen onnistuu, niin sehän olisi loistavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos :)

      Aika monella kurssilla meillä tosiaan on pakolliset läsnäolot, mutta aika usein niitä katsotaan sormien läpi tai sitten valvonta on hyvin heikkoa. Puheviestinnässä esimerkiksi ei haitannut mitään vaikkei sillä yhteisellä avausluennolla ikinä ollut ja opettaja sen tiesi. En nyt kannusta jättämään pakollisia luentoja väliin, mutta eihän luennoitsijat sitä tiedä kuka sen ruksin läsnäololistaan on merkannut ellei kyseessä ole pienryhmäkurssi.

      Joillakin kursseilla tuo läsnäolo on vain mielestäni täysin turhaa, sillä oikeuskielenkään tentin vaikeus ei hirveästi päätä huimannut - läpi pääsi ilman minkäänlaista valmistautumista.

      Eli kyllä, kurssilla on pakollinen läsnäolo, mutta "luovilla" ratkaisuilla niistä selviää ja toisekseen en oikeasti jaksa uskoa, että opettaja ei suostuisi antamaan suoritusmerkintää kurssista, jos läpäiset tentin omin avuin, mutta et ole käynyt luennoilla.

      Tsemppiä opintoihin! :)

      Poista
  4. Kerroit aiemmin että ennen kuin pääsit sisään oikikseen niin olit opiskellut kursseja avoimessa. Vuosittain avoimen väylän kautta valitaan sisään noin viisi opiskelijaa ja valituksi tuleminen edellyttää aika hyviä arvosanoja (katsoin tilastoja parilta viime vuodelta niin alin hyväksytty keskiarvo oli yli 4! Eli siis kun tarvitaan 55 opintopistettä niin kaikista täytyisi saada tuo...). Miten helppoa tenteistä on saada 4 tai 5? Kerroit että kun pääsit sisään oikikseen niin uusit ympäristöoikeuden kurssin, jonka olit suorittanut avoimessa, ja arvosana nousi kakkosesta vitoseen?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Avoin väylä on kieltämättä melko työläs päästä sisälle ja vähintäänkin kahden vuoden projekti, joten paljon todennäköisemmin pääset aiemmin sisälle pääsykokeen kautta kuin avoimen väylän kautta. Koska jos oikeasti saisit pidettyä keskiarvosi yli 4.0:ssa, niin varmasti selviydyt pääsykokeestakin jonain vuonna.

      Tietenkin joistakin kursseista voisi saada nelosta huonommankin, etenkin jos kyseessä on opintopisteiltään pieni kurssi, sillä tuo keskiarvo lasketaan opintopistepainotetusti. Mutta kovin työlästä tuon keskiarvon saavuttaminen on. Nykyään tiedekunnassa, kun olen löytänyt oman tapani opiskella tentteihin ja panostan ajallisesti opiskeluun, niin saan useimmiten kursseista vitosia, mutta pitää kuitenkin muistaa, että opiskelin tosiaan avoimessa kahden välivuoden ajan. Juridinen tietämykseni oli siis jo ennen oikista suht hyvä ja olin saanut "treenata" opiskelua jo kahden vuoden ajan, joten enää oikiksessa tähän opetteluun ei ole mennyt niin paljoa aikaa. Lisäksi olen ollut päätoiminen opiskelija ja saanut keskittyä täysin opintoihin, mihin välttämättä välivuosina ei aina ole mahdollisuutta.

      Suosittelen avoimessa opiskelua välivuosina, sillä se on paras mahdollinen tapa valmistautua pääsykokeisiin ja lisäksi ne opinnot saa hyväksiluettua sitten tiedekunnassa. Tai ainakin jos haet Helsingin oikikseen ja opiskelet Helsingin avoimessa yliopistossa, niin hyväksilukemisessa ei ole mitään ongelmaa, mutta muiden avoimien yliopistojen oikiskurssien hyväksilukeminen ei välttämättä onnistu Helsinkiin. Eli suosittelen tekemään sen kaupungin avoimen yliopiston kursseja mihin olet hakemassa mikäli vain mahdollista.

      Avoimen väylän kautta sisäänpääseminen ei tosiaan ole mikään mahdottomuus, mutta se on pitkäjänteinen prosessi ja uskaltaisin väittää, että mikäli jossain vaiheessa olisit keskiarvon puolesta pääsemässä avoimen väylän kautta sisälle, niin pääset kyllä jo sitä ennen pääsykokeella sisään.

      Toivottavasti tämä vastasi jotenkin kysymykseesi, sillä kovan keskiarvon saavuttamisen vaikeus on kuitenkin melko yksilökohtaista.

      Poista
  5. Hei! Haluaisin sulta kysyä vielä tosta yhteispistejonosta :D Eli olit aikaisemmin viime vuoden tilanteeseen liittyen maininnut, että mikäli sai täydet lähtöpisteet (32 pistettä) pääsee sisään, vaikka olisi saanut kokeesta ainoastaan 29 pistettä. Voisitko vielä selventää, mitä tuo tiedekunnan sivuilla pisterajoja koskevassa taulukossa yhteispistejonon kohdalla oleva "60 pistettä, 41 koepistettä" tarkoittaa? :)

    Kyselen tätä lähinnä sen takia, että vaikka luinkin täydellä tarmolla koko kevään, eilisen pääsykoe ja sen soveltavuus hieman yllättivät, eikä koe mennyt ihan niin nappiin kuin olisin toivonut. Kirjoitin ylppäreissä kuitenkin LLLLE-rivin ja nyt viimeinen toivoni on se, että saisin papereilla edes vähän menetettyjä pisteitä anteeksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo tarkoittaa sitä, että kaikki jotka ovat saaneet 61 yhteispistettä ovat päässeet sisään huolimatta siitä tulivatko pisteet miten (esim. 45p kokeesta mutta vain 16 lähtöpistettä tai sitten 29p kokeesta ja 32 lähtöpistettä). Mutta sen sijaan niistä ketkä ovat saaneet 60 yhteispistettä vain ne ovat päässeet sisälle, joilla oli myös 41 koepistettä. Tämä johtuu siitä, että kun yhteispistejonosta taidettiin ottaa sisälle 100 hakijaa, niin siellä on ollut useampi 60 yhteispistettä saanutta henkilöä, jotka on pitänyt laittaa paremmusjärjestykseen, sillä vain 100 hakijaa otetaan yhteispistejonosta sisälle. Eli voisi olla, että 95 hakijaa ovat saaneet yhteispisteitä 61 tai enemmän, mutta 60 yhteispisteitä saaneita on ollut 20, jolloin heidät pitää laittaa paremmusjärjestykseen, koska vain viisi mahtuu enää tuossa jonossa sisälle.

      Eli pisterajoja voi tulkita aina niin, että ilmoitettua rajaa pisteen paremmat saaneet ovat kaikki päässeet sisälle. Koepistejonossa taisi pisteraja olla viime vuonna 34 pistettä, jos oli x määrä lähtöpisteitä eli KAIKKI jotka saivat 35 pistettä pääsivät sisälle.

      Jos olet kirjoittanut älläsi ns. oikeista aineista, niin ne saattavat pelastaa jopa 5-7 pistettä kokeessa. Se tietenkin vaihtelee vuosittain ja on mahdotonta sanoa, että paljonko tänä vuonna lähtöpisteistä voi parhaimmillaan olla hyötyä. Tosin, jos olen käsittänyt oikein, niin tuota hyötyä ei kuitenkaan saa ellet etene monivalintavaiheesta läpi eli vielä tuossa kohtaa lähtöpisteet eivät voi auttaa pistemenetyksiin. Lisäksi myös muista kuin monivalinnoista (eli niistä kolmesta kirjoitustehtävästä) on pitänyt saada vähintään 15 pistettä yhteensä.

      Kysy vielä uudestaan, jos tämä selitys ei vastannut kysymykseesi :)

      Poista
    2. Okei, kiitos tosi paljon nopeasta vastauksesta! :)

      Poista
    3. Tässä toinen anonyymi! Huomauttaisin myös että yhteispistejonossa huomioidaan vain neljä yo-koetta sen mukaan, mitkä kokeet antavat korkeimmat lähtöpisteet. Huomioitavat kokeet ovat äidinkieli ja kolme seuraavista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja reaalikoe.

      Lisäksi kun anonyymi kertoo kirjoittaneensa LLLLE-rivin, niin sillä on paljonkin väliä, kuinka monta pitkän oppimäärän koetta tuossa joukossa on. Nimittäin pitkän oppimäärän kokeista saa enemmän pisteistä kuin lyhyen/keskimäärin oppimäärän kokeista. Esimerkiksi keskipitkän ruotsin laudatur vastaa pitkän ruotsin magnaa (= 5 lähtöpistettä). Sen sijaan pitkän ruotsin laudaturista saisi 8 lähtöpistettä.

      Ylioppilastutkinnon perusteella voi saada enintään 32 lähtöpistettä. 32 lähtöpistettä saa jos on kirjoittanut laudaturin niin äidinkielestä, pitkästä matematiikasta, reaalikokeesta ja pitkästä englannista (tai pitkästä ruotsista). Esimerkiksi vuonna 2016 kaikki ne, jotka saivat 32 lähtöpistettä, pääsivät oikikseen sisään 29 koepisteellä. Sen sijaan jos lähtöpisteitä oli vähän eli yo-kokeet olivat menneet penkin alle, niin pääsykokeesta vaadittiin jopa 36 koepistettä.

      Hyvin menneet yo-kokeet auttavat siis ehdottomasti sisäänpääsyssä jopa 7 pisteen verran, mutta pelkästään hyvin menneisiin yo-kokeisiin ei kannata luottaa, koska pääsykokeessa täytyy juurikin päästä läpi ensin monivalintavaiheesta ja sen jälkeen saada vähintään puolet pisteistä kirjoitustehtävistä. Eli aivan yhtä lailla on valmistauduttava pääsykokeisiin olivatpa yo-kokeet menneet hyvin tai huonosti.

      Poista
    4. Hei toinen anonyymi! Kiitos sullekin viestistä, sillä sain kommentistasi lisää toivoa: olin kirjoittanut älläni äidinkielestä, pitkästä ruotsista, pitkästä englannista sekä yhteiskuntaopista! :D Laskeskelin vähän ja uskon saavani monivalinnoista yhteensä about 14-16 pistettä, toivottavasti riittää siihen, että pääsen "ekasta vaiheesta" läpi! :)

      Poista
  6. Hei! Sain paljon hyödyllistä tietoa lueskelemalla blogisi läpi. Kiitos siitä!
    Minua kiinnostaisi tietää montakin asiaa... jos jaksat vastata.
    1) Miten koit valmennuskurssin hyödyn suhteessa hintaan? Luuletko, että olisit päässyt sisään viime yrittämälläsi ilman valmennuskurssiakin vai oliko sillä tärkeäkin rooli onnistumisessasi? Kävitkö valmennuskurssin monena vuonna?
    2) Onko oikeustieteellisen opinnot vastanneet niitä mielikuvia (haastavuus, sisältö ym.), mitä sinulla oli ennen kuin aloit opiskella oikeustiedettä vai yllättivätkö ne jollain tavalla ja miten? (yleiset mielikuvat vs. todellisuus)
    3) Onko täysin epärealistista kuvitella lapsettomana ja lukio & amk-taustalla pystyvänsä opiskelemaan avoimessa 30 op kokoaikatyön ohella? Laskeskelin, että keskimäärin 2 h päivässä ympäri vuoden opiskelmalla tuollaiseen määrään voisi päästä. Laskelmassa ajatuksena oli se, että joku päivä enemmän, joku vähemmän, mutta keskimäärin 2 h/ pv eli 14 h viikossa ei vaikuttaisi minusta ihan mahdottomalta. Käytännössä vähentäisin turhien tv-ohjelmien ym. aivokuonan seuraamista ja käyttäisin ajan järkevämmin itseni kehittämiseen. Kuullostaako aivan utopistiselta? Olen lukenut, että oikiksessa 1 op voi hyvin viedä enemmän kuin 27 h. Omat kokemuksesi?
    4) Kurssien opiskelujärjestys on varsin vapaa oikeustieteellisessä. Mitä aihepiirejä jättäisit suosiolla myöhemmäksi? Ts. jos on valinnanvaraa, mistä kursseista suosittelisit aloittamaan?
    5) Jos voisit palata ajassa taakse päin esim. lukioaikoihin asti, tekisitkö jotain eri tavalla ajatellen ponnistelujasi kohti oikista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että blogista on ollut hyötyä :)

      1. Omasta mielestäni kaupallisten valmennuskurssien hinta-laatu- tai hinta-hyöty-suhde ei ole kovin hyvä. Valmennuskurssin suurin hyöty on ensimmäisellä hakukerralla, mutta seuraavilla hakukerroilla sen merkitys vähenee. Tietenkin jokainen hakija on yksilöllinen, että joku saattaa oppia todella hyvin tunneilla asiat / kirjojen vaikeat kohdat saattavat avautua opettajan toimesta paremmin, mutta omasta mielestäni valmennuskurssien hyödyllisen anti on ehdottomasti tehtävät ja harjoituskokeet.

      Kävin valmennuskurssin jokaisena hakukeväänä (2014 Pykälän etäkurssi, 2015 Varjovalmennus, 2016 Varjovalmennus + Pykälän tehtävät), mutta uskaltaisin väittää, että viime keväänä olisin päässyt sisälle ilman valmennuskurssiakin. Tosin sanon aina, että minkä takia et maksimoisi mahdollisuuksiasi päästä oikikseen ja ehdottomasti useammankin hakukerran jälkeen valmennuskurssista oli itselle hakiessa hyötyä. Lisäksi Varjovalmennus on vielä täysin ilmainen valmennuskurssi, joten siinä on ainakin hinta-hyötysuhde kunnossa.

      2. Tähän on hieman vaikea vastata, sillä opiskelin avoimessa kahden välivuoden ajan, jossa opiskelu oli lähes identtistä itse tiedekunnassa opiskeluun. Siitä mitä kuvittelin opiskelun olevan ennen avointa, niin en muista, mutta muistaakseni en mitenkään hirveästi miettinyt ko. asiaa. Tai no itseasiassa siinä mielessä opiskelu nimenomaan Helsingin tiedekunnassa ei ole vastannut mielikuviani, sillä valitettavan usein opiskelijan oikeuksia poljetaan henkilökunnan toimesta ja välillä kurssien järjestelyt ovat täysin katastrofaalisia. Tästä aiheesta voisin antaa omalle tiedekunnalle julkaisukelvotonta palautetta, mutta jätetään se nyt kuitenkin antamatta.

      Positiivinen uutinen on se, että Helsingin oikiksen tutkintorakenteet ovat menossa uusiksi ja opetustapoja ollaan muuttamassa radikaalisti massaluennoista (ja yksin pänttäämisestä) pienryhmäopetukseen ja enemmän soveltavaan suuntaan, joka on erinomainen uudistus ajatuksen tasolla. Eri asia on sitten miten uudistus käytännössä tulee toteutumaan. OTM:n tutkinnossa on kuitenkin erittäin paljon tilaa kehittämiselle sekä uudistamiselle etenkin Helsingissä (muiden oikiksien tilanteesta en ole niin hyvin perillä) ja toivon mukaan pääsenkin vaikuttamaan siihen tulevaisuudessa.

      3. Tämä vähän riippuu millä ajanjaksolla ajattelit tuon tavoitteen saavuttaa vuodessa vai lukuvuodessa? Jos nyt leikitään, että tarkoitit lukuvuotta (n. syyskuu-toukokuu), niin se on hyvinkin mahdollista teoriassa, sillä ei yhteen opintopisteeseen todellakaan mene IKINÄ 27 tuntia. Ei edes parhaimpiin arvosanoihin. Rankkaa kuitenkin tuon tavoitteen saavuttaminen tulisi olemaan kokoaikatyön ohella ja toinen ongelma tulee olemaan avoimen yliopiston tarjonta, sillä varsinkaan Helsingin avoimessa yliopistossa kursseja ei ole tarjolla aivan älyttömästi, että niitä saisi edes jaksotettua mukavasti peräkkäin. Kolmas asia joka täytyy huomioida on se, että mikäli haluat oikikseen, niin ehdottomasti panostat täysillä itse pääsykokeeseen, joten voisit lukea vain maaliskuun 2018 loppuun saakka. Pääsykoekevääseen on elintärkeää panostaa täysillä ja jättämään työt kevään ajaksi pois sekä kaikki muu ylimääräinen. Suosittelen kyllä painokkaasti opiskelemaan ennen pääsykoekirjojen julkaisua avoimessa, mutta juridiikan pänttäämiselle täytyy olla energiaa myös pääsykoekeväänä, sillä se tulee olemaan raskas ajanjakso.

      4. Tietyssä mielessä vapauteen on tulossa hieman rajoituksia edellä mainitun uudistuksen takia Helsingissä ja mikäli viittaat suoritusjärjestyksellä tässä tilanteessa avoimessa opiskeluun, niin jälleen kerran etenkin Helsingin avoimessa yliopistossa kurssivalikoima ei välttämättä ole kovin laaja, että valinnanvapaudelle jäisi edes mitään varaa. Mutta täydellisessä maailmassa aloittaisin valtiosääntöoikeudesta, joka auttaa ymmärtämään Suomen oikeusjärjestystä laajemmassa mittakaavassa ja antaa etenkin julkisoikeuden kurssien opiskelulle hyvän pohjan.

      (jatkuu seuraavassa kommentissa - merkkimäärä tuli vastaan)

      Poista
    2. 5. Olisin panostanut kieliin tai ainakin englantiin, sillä elämäänsä on ihan hyvä suunnitella myös oikikseen pääsyä pidemmälle. Nimittäin kun oikkarina alkaa etsimään ensimmäisiä oman alan töitä, niin kielitaidosta on iso etu. Ehkä olisin myös panostanut enemmän ylipäätään kouluun, jos en olisi ollut virheellisessä käsityksessä yo-papereiden merkityksen suhteen. Muuten oikeastaan lukiossa ei oikein voi tehdä mitään ihmeellistä sisäänpääsyn edistämiseksi. Kaikki mitä teet oikista ennen ovat vain hyödyksi tavalla tai toisella ja tästä syystä niin kaupan kassalla työskentely kuin toisen tutkinnon tekeminen ei ole yhtään huono homma, varsinkin jos kiinnostus oikikseen herää myöhemmin. Se, miltä reitti oikikseen voi näyttää, voi olla minkälainen tahansa. Vaikka olinkin valmiina uhraamaan ihmisuhteista lähtien kaiken oikikseen pääsemisen eteen ja varmaan olisin edelleenkin, niin muistuttaisin lukioikäistä itseäni siitä, että epäonnistumista ei pidä pelätä eikä elämässä kannata stressata mitään liikaa - se on vain haitallista.

      Toivottavasti näistä vastauksista oli jotain apua ja kysy vain tarkennuksia tai lisäkysymyksiä sekä korjaa jos ymmärsin jonkin kysymyksesi väärin :)

      Poista
  7. Kiitos vastauksista! :) Olisin tietysti voinut mainita, että Turun yliopistosta kyse minun kohdallani. Täällä avoimessa on mielestäni hyvä tarjonta ja rytmi on mietitty valmiiksi, kurssit menee nätisti peräkkäin ja helposti niitä saisi poimittua yli 30 op yhdelle lukuvuodelle.

    Anyways, sain näistä tiedoista taas vähän lisäymmärrystä. On vaikea hahmottaa, mihin oikein on ryhtymässä, kun ei ole vielä mitään kokemusta. Varjovalmennuksesta en ollut kuullutkaan ennen. Hienoa, että tällaista on olemassa. Taitaa olla aika pioneeritoimintaa, ei varmaan ole levinnyt vielä tänne asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, no sitten voit unohtaa höpinäni Helsingin avoimesta yliopistosta :D

      Ensi vuonna, kun valtakunnallinen valintakoeyhteistyö alkaa, niin Varjovalmennuksen materiaaleja voi käyttää myös muihin kuin Helsingin oikikseen hakevat (tehtävät, foorumi jne.), mutta toistaiseksi ainakin lähiopetusta järjestetään vain täällä Helsingissä.

      Tsemppiä opintoihin ja kysele lisää, jos myöhemmin tulee jotain mieleen :)

      Poista
  8. Ilmeisesti pääsit oikikseen kolmannella hakukerralla niin kiinnostaisi kuulla mille varasijalle jäit aiemmin ja millä pisteillä. Varmaan aiemmin ootkin kertonut mutta ei osu nyt silmiin! Lähinnä mietin, että jos koepistejonossa vähimmäispistemäärä on 35 pistettä, ja saakin 33 pistettä, niin onko tuossa jollain varasijalla 50 vai 5?

    Varasijoja on Helsingissä ainakin teoriassa 600, koska sen verran etenee monivalinnoista seuraavaan vaiheeseen. Toki varmaan nämä kaikki 600 eivät saa kirjoitustehtävistä vähintään puolia pisteistä, jolloin heidät hylätään suoraan eivätkä saa kai varasijaakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti ihan itsekin luntata vanhasta blogikirjoituksesta (6 § Pääsykoekevääni) aiempien hakukeväiden tuloksia, mutta tosiaan vuonna 2014 sain 42/70 pistettä enkä tiedä olinko edes millään varasijalla. Vuonna 2015 taas sain 28/50 pistettä ja olin ilmeisesti varasijalla +200.

      Sanoisin, että tuon parin pisteen päässä sisäänpääsystä on ennemminkin 50 hakijaa kuin viisi hakijaa, mutta voit itse katsoa täältä (http://www.helsinki.fi/commencement/pv/oik-oikeustiede-hel-suomi.pdf) kaikkien hakijoiden pisteet viime vuoden osalta ja laskea kuinka monta hakijaa oli esim. kahden pisteen päässä sisäänpääsystä.

      Tosin nämä tiedot ja arviot ovat nimenomaan Helsingin oikikseen liittyen. Toisaalta oikiksesta riippumatta ei ole väliä sillä mille varasijalla jää, koska valitettavasti varasijalta sisäänpääsy ilman oikaisuvaatimusta ovat erittäin harvinaisia ja varsinkin Helsingin osalta vielä harvinaisempia.

      Hyvää juhannusta!

      Poista
  9. Moikka!
    Haluaisin sellaista kysyä, että kuinka paljon suunnilleen käytät päivittäin aikaa opiskeluun? Jääkö paljon vapaa-aikaa ja aikaa esim. harrastuksiin/töihin/kavereihin? Pääsin itse juuri oikikseen sisälle ja nyt olen alkanut stressaamaan, että kuinkahan raskasta se opiskelu siellä on. Vaatiiko viiteen vuoteen oikiksen käyminen ihan järjetöntä työmäärää ja käykö moni esim. 6 vuodessa? Onko esim. töitä hankkiessa valmistumisen jälkeen jotenkin haittaa siitä, että ei valmistunut viidessä vuodessa?
    Kiitos, jos viitsit vastata! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohon on oikeasti tosi vaikeaa antaa minkäänlaista vastausta, koska se vaihtelee todella paljon enkä ikinä noudata (ainakaan tarkasti) mitään lukusuunnitelmaa tentteihin. Maaliskuussa kun tenttejä oli aika tiuhaan tahtiin peräkkäin, niin muistaakseni luin monen viikon ajan kuuttakin tuntia päivässä, ellen enemmän, mutta välillä taas luen pari tuntia päivässä.

      Se riippuu hyvin paljon siitä kuinka paljon ja minkälaisia kursseja valitsee sekä milloin valmistautumisen esim. tentteihin aloittaa. Syksyllä esimerkiksi tein vain peruskursseja aika pienellä panostuksella ja aikaa jäi hyvin ravata fuksiriennoissa sun muissa. Joulukuusta eteenpäin aloin keskittyä turhankin fanaattisesti opintoihin ja muun vapaa-ajan kanssa joutui tekemään aika paljon kompromisseja. Tosin tuohonkin vaikuttaa se, että nyt oikiksessa mulla ei tunnu olevan mitään itsekuria jonkin säännöllisen opiskelurytmin suhteen eli jos vain saisin aikaiseksi aloittaa lukemisen silloin kuin olen suunnitellut ja lukisin vaikka kuusi tuntia, niin hyvinhän siinä jäisi vapaa-aikaa muuhunkin, sillä jos olet aloittanut valmistautumisen tenttiin hyvissä ajoin, niin omalla kohdalla ainakin kuusi tuntia päivässä olisi aika paljon.

      Oikiksen käyminen viiteen vuoteen on ihan hyvin mahdollista, jos jaksat jatkuvasti opiskella edes vähän, mutta hyvin moni valmistuu kuudessa vuodessa. Syitä tähän on monia: on tehty (oman alan) töitä opiskeluaikana, ollut mukana (aine)järjestötoiminnassa tai jotain muuta. Töitä hankkiessa tuolla valmistumisajalla ei ole mitään merkitystä, kunhan sinulta löytyy oman alan työkokemusta ja opintomenestys ei ole aivan surkea, joten siitä on turha stressata.

      On hyvä ottaa opinnot tietyllä tavalla tosissaan heti alusta asti, mutta niitä ei kannata stressata liikaa. Jos tuntuu siltä, että nyt on kursseja liikaa, niin jätä rohkeasti joku niistä myöhemmin suoritettavaksi. Kuuntele itseäsi ja jätä aikaa elämästä nauttimiseen, sillä opiskeluaika on siitä ainutlaatuista, että voit tehdä vielä melko vapaasti kaikkea, kun taas työelämän alkaessa valmistumisen jälkeen se on hieman vaikeampaa. Itse opin ainakin tästä keväästä, että ei ole mitään järkeä paukuttaa itseään äärirajoille jo opiskeluaikana opintojen kanssa ja tästä viisastuneena aionkin tehdä väljemmän suunnitelman itselleni syksyksi, koska haluaisin aloittaa vanhan harrastukseni uudestaan, keskittyä omiin projekteihin, etsiä osa-aikatöitä opiskelun ohelle ja muutenkin ottaa rennommin :)

      Toivottavasti tämä vastasi jotenkin kysymyksiisi ja kysy lisää, jos jäi jotain vielä mietityttämään!

      Poista
  10. Moi!
    Valitaanko kursseille ilmoittautuneet nopeat syö hitaat -periaatteella vai tehdäänkö valinta opintopisteiden mukaan? Haluaisin käydä vero-oikeuden kokonaisuuden nyt heti ensimmäisenä syksynä (pääsin siis nyt sisään), mutta opinto-oppaassa suositellaan kurssia vasta 3. vuoden syksylle. Onko minulla siis mitään mahdollisuuksia tulla valituksi kursseille, kun pohjalla ei ole lainkaan opintopisteitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensinnäkin onnea älyttömästi sisäänpääsystä! :)

      Yleensä vain seminaari- tai projektikursseihin saattaa olla jonkinlaisia vaatimuksia tai etua siitä, että olet suorittanut jo tiettyjä opintoja aiemmin.

      Kurssin kuvauksessa pitäisi lukea, mikäli kurssille on jotain vaatimuksia, mutta en tiedä kuinka niitä edes valvotaan. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta voit osallistua missä vaiheessa tahansa opintojasi mille tahansa pakolliselle kurssille.

      Mutta kyseiselle vero-oikeuden kurssille ei pitäisi olla mitään etukäteisvaatimuksia, tuo suositus on lähinnä vain sen takia, että jos seuraisit opintoputkea, niin vero-oikeus tulisi vasta kolmantena vuotena ja muutenkaan se ei välttämättä ole helpoimmasta päästä ensimmäiselle vuodelle.

      PS. Kannattaa nyt aika ylimalkaisesti suunnitella ensi lukuvuoden kursseja, koska kurssikuvaukset ja opinto-opas on vielä täysin keskeneräinen. Elokuun 17 päivä alkaa ensimmäisille kursseille ilmoittautuminen, joten kannattaa katsoa opinto-opasta tarkemmin elokuun alussa, jos se olisi silloin lopullisessa muodossaan.

      Poista
  11. Kiitos paljon vastauksesta :) Täytyy siis vielä hetki malttaa odottaa, että pääsen suunnittelemaan kurssivalintoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa sitten katsella myös Kielikeskuksen opinto-oppaita, jos haluaa aloittaa (uudelleen) jonkin kielen opiskelun ja muutenkin teillä uusilla opiskelijoilla kuuluu oikeusnotaarin tutkintoon virkamiesruotsi (3op) sekä 4op jotain vierasta kieltä. Tietenkin kyseisten kurssien suoritusajankohta on vapaavalintainen, mutta koska kielikursseilla yleensä on tiukin läsnäolovaatimus ja ne ovat toisaalta kevyitä kursseja, niin suosittelen ne käymään fuksivuonna alta pois :)

      Poista
  12. Moikka!
    Mitä on tuo flascardien tekeminen ja miten niitä voi esim tehdä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heips!

      Flashcardit vastaavat käsitekortteja digitalisessa muodossa. Kannattaa googlata "Ankidroid" ja "Quizlet", sillä mm. näillä voi tehdä flashcardeja.

      Poista