21. toukokuuta 2019

26 § Nordic Business Law Academy by Roschier

Nopeasti oikiksessa aloittamisen jälkeen voi huomata, kuinka paljon erilaisia aktiviteettimahdollisuuksia oikkareilla on bileistä asiapitoisempiin juttuihin. Toinen asia, jonka tosin huomaa hieman myöhemmin, on se, ettei oikiksen pakolliset opinnot ole kovinkaan käytännönläheisiä ts. anna kuvaa siitä, minkälaista työelämä on tai mitä työelämässä tulisi tietää ja osata. Tästä syystä olen itse osallistunut aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin, joiden kautta olen kerännyt osaamista, jota ei pelkästään tenttikirjoja lukemalla saa. Olen aiemmin osallistunut mm. oikeustapauskilpailuun sekä neuvottelukilpailuun, mutta tällä kertaa vuorossa oli jotain hieman erilaista. Osallistuin nimittäin alkukeväästä Roschierin järjestämään Nordic Business Law Academy -ohjelmaan.


Mikä Roschier on?

Roschier on Suomen suurin asianajotoimisto ja sen liikevaihto oli Suomessa noin 58 miljoonaa euroa vuonna 2018. Koko konsernin (Roschierilla on toimisto myös Ruotsissa) liikevaihto oli noin 116 miljoonaa euroa. Vertailun kohteeksi voidaan ottaa Suomen toiseksi suurin asianajotoimisto, Hannes Snellman, jonka liikevaihto oli Suomessa noin 40 miljoonaa euroa ja koko konsernin liikevaihto 58 miljoonaa euroa. Mikäli 30 suurimman liikejuridiikkatoimiston tunnusluvut kiinnostavat tarkemmin, niin suosittelen suuntaamaan seuraavaan uutiseen: Liikejuristi on uskomaton rahasampo, nyt ja tulevaisuudessa: "En usko, että robotti pystyisi hoitamaan Talvivaaran konkurssipesää"


Mikä NBLA on?

NBLA eli Nordic Business Law Academy on suomalaisille ja ruotsalaisille oikkareille suunnattu kansainvälinen ohjelma, jossa simuloidaan neljän tapaamisen aikana yrityskaupan elinkaari juristin näkökulmasta ja ylipäänsä transaktiojuristin työtä. NBLA:a voisi kuvailla myös M&A:n johdatus- tai intensiivikurssiksi. M&A on lyhenne englanninkielisestä ilmaisusta "Mergers & Acquisitions", joka käytännössä tarkoittaa erilaisia yritysjärjestelyitä.

Suurin osa ohjelmasta on englanniksi, sillä mukana on tosiaan suomalaisten opiskelijoiden lisäksi myös ruotsalaisia ja koska transaktiomaailmassa työkielenä on yleensä englanti. Näin ollen melkein kaikki käytössämme olleesta materiaalista oli englanniksi, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, ja toki keskustelimme oman tiimin kesken suomeksi, koska tiimit koostuivat vain ruotsalaisista tai suomalaisista opiskelijoista.


Miten päädyin NBLA-ohjelmaan?

NBLA järjestetään vuosittain ja olin pohtinut hakemista jo yli vuosi sitten, kun näin ilmoituksen koskien vuoden 2018 NBLA:ta. Olin tällöin kuitenkin vasta toisen vuoden opiskelija, epävarma englannin taidostani ja oikeustapauskilpailussa mukana, joten en vielä tällöin hakenut ohjelmaan. Mutta kun viime vuoden lopussa näin ilmoituksen tämän vuoden NBLA:sta, niin päätin hakea ohjelmaan, sillä oikeusnotaarin opintoni olivat jo loppusuoralla, joten aikaa oli taas muihin juttuihin. Olin myös varmempi omasta kielitaidosta ja toisaalta asennoiduin siten, että mikäli pääsen ohjelmaan mukaan, niin se on samalla loistava tapa kehittää (juridista) englantia vielä pidemmälle. Tiesin myös jo ennen ohjelmaa, että transaktiot kiinnostavat minua ja kaiken lisäksi NBLA on myös hyvä CV-merkintä, joten eipä hakemista tarvinnut kovin kauaa miettiä.

NBLA:n hakuprosesissa oli kolme vaihetta: 1. hakemus 2. videohakemus 3. haastattelu.

Ohjelmaan haettiin ensin CV:llä ja opintosuoritusotteella, jonka jälkeen oli videohakemusvaihe. Tässä vaiheessa piti vastata neljään lyhyeeseen kysymykseen noin minuutin pituisilla videovastauksilla per kysymys. En ole ikinä pitänyt videokysymysten käyttämisestä rekrytoinnissa eikä tämäkään kerta ollut erilainen. Väänsin muistaakseni vastauksia reilusti yli kolmen tunnin ajan, sillä aina sanat menivät sekaisin tai unohdin mitä olinkaan sanomassa. Videohakemusvaihe ei todellakaan mennyt erityisen hyvin tai vastausteni sisällöt olivat ehkä "hyviä", mutta ulosantini oli kieltämättä surkeaa.

Yllätyksekseni tulin kuitenkin kutsutuksi haastatteluun, joka menikin paremmin ainakin videovaiheeseen verrattuna. Lopulta tulin valituksi itse ohjelmaan 11 muun suomalaisopiskelijan ja 14 ruotsalaisopiskelijan kanssa.


Millainen NBLA oli?

Ohjelma starttasi helmikuun alussa ja tapaamisia oli tästä eteenpäin kuukauden välein — yhteensä neljä kertaa. Ensimmäisellä kerralla kaikki opiskelijat (myös ruotsalaiset) kokoontuivat Roschierin Suomen toimistolla, jonka terassi oli tuolloin vielä täysin lumen peitossa. Päivämme alkoi 10.30 ja aamupäivä oli kieltämättä raskas: ei sen takia, etteikö asia olisi ollut mielenkiintoista ja opettavaista, mutta ainakin minulle täysin uutta asiaa tuli paljon ja kielellä, joka ei ole äidinkieleni. Kävimme läpi yrityskaupan elinkaarta niin asianajotoimiston finance- kuin M&A-tiimin näkökulmasta ja muita transaktion aspekteja. Lisäksi kävimme läpi kuvitteellista casea (pahoittelut Finglishistä, jota viljellään transaktiomaailmassa paaaaljon), jonka ympärille koko ohjelma tulisi rakentumaan ja jonka parissa tulisimme työskentelemään. Päivään kuului myös Dr. Mark Youngin vetämä neuvottelukoulutus- ja harjoitus, mikä oli minulle päivän kohokohta!

transaction timeline transaktio Roschier
Transaktion elinkaari M&A-tiimin näkökulmasta. Kuva © 2019 Roschier 

Päivän lopuksi jakaannuimme tiimeihimme, joita olivat

  • Seller (yrityksen myyjätaho)
  • PE Bidder (ostajaehdokas, pääomasijoittaja)
  • PE Borrower (pääomasijoittajan lainatiimi, joka neuvottelee pankin kanssa lainasta, sillä PE-toimijat rahoittavat yleensä yritysostot suurimmaksi osaksi lainarahalla)
  • Bank Lender (pankin lainatiimi, joka neuvottelee PE Borrowerin kanssa lainaehdoista ja ylipäänsä lainan myöntämisestä)
  • Industrial Bidder (ostajaehdokas, teollisuusyritys, usein esim. pörssiyhtiö)

Työpäivä oli paketissa noin 17-18 aikoihin ja tämän jälkeen suuntasimme illalliselle koko porukalla, jossa oli hyvä tilaisuus tutustua vielä paremmin muihin opiskelijoihin ja ohjelmassa valmentajina toimivien Roschierin juristien kanssa. 

Ensimmäisen ja toisen tapaamisen välissä tiimimme perehtyi myytävän yrityksen erilaisiin asiakirjoihin ja suoritimme due diligence-tarkastuksen eli tuttavallisemmin DD:n. Ostajapuolelle DD:n tekeminen on äärimmäisen tärkeää, jotta ostaja hahmottaa, mitä se on ostamassa ja onko yrityksessä jotain riskejä, jotka voisivat heikentää sen arvoa. Me kuitenkin edustimme myyjää ja teimme DD:n, jotta osaisimme varautua tuleviin neuvotteluihin ostajaehdokkaiden kanssa. DD:n tekeminen oli hauskaa, sillä siinä korostuu tarkkaavaisuus ja myös laaja yleisymmärrys juridiikasta. Toki oikeassa maailmassa DD:tä voi tehdä ja tekevätkin useat, eri taustan omaavat juristit (esim. kilpailuoikeus- ja työoikeusjuristi), sillä yksi juristi ei voi mitenkään olla erikoistunut kaikkiin eri oikeudenaloihin ja näin ollen varmasti bongata kaikkia mahdollisia riskejä.

Toinen tapaaminen oli paikallinen eli olimme suomalaisten opiskelijoiden kesken Roschierin Suomen toimistolla, jossa aloitimme päivän Roschierin asiakasyritysten luennoilla, joissa he kertoivat, mitä he odottavat asianajotoimistolta asiakassuhteessa. Näistä toinen ei ollut niin onnistunut, sillä luento meni lähinnä ko. asiakasyrityksen yritysesittelyksi, mutta onneksi toinen esitys keskittyi itse asiaan. Esitysten jälkeen kokoonnuimme taas tiimimme kesken ja aloimme laatimaan kauppakirjaehdotusta molemmille ostajaehdokkaille. Tässä tosin apuna oli Roschierin mallipohja, joten aivan tyhjästä kauppakirjaa ei tarvinnut alkaa laatimaan. Koko päivä menikin oikeastaan kauppakirjan luonnostelussa, jonka jälkeen siirryimme kevyelle illalliselle.

Kolmannen tapaamisen aloitimme lyhyellä valmistautumisella kauppakirjaneuvotteluihin. Pääsin meidän tiimistä vetovastuuseen, joka tarkoitti sitä, että tarkoituksena oli, että tekisin meidän puolesta aloitteen videoneuvottelutilanteessa ja muutenkin hieman johtaisin neuvotteluita meidän puolelta. Tietenkin vetovastuun saaminen oli mukavaa, sillä olen kiinnostunut neuvottelemisesta ja tällaiset simuloidut tilanteet on parhaita tapoja harjoitella neuvottelua ilman "seuraamuksia". Harjoittelen ja epäonnistun mieluummin neuvotteluharjoituksessa kuin että lähden kylmiltään esimerkiksi työelämässä neuvotteluihin ja epäonnistun siellä. Lisäksi videotilanneneuvottelu tuntui jännittävältä ja huomasin tämän neuvotteluiden aikana. En välillä meinannut saada videopuhelun yli selvää, mitä vastapuoli sanoi, koska välillä neuvotteluissa lensi aivan uusia juridisia termejä ja tällöin oli hieman vaikeaa löytää vastausta :D Tässä kohdin tosin korostui meidän hyvä tiimidynamiikka, sillä vaikka tarkoitus ei muutenkaan ollut, että olisin ainoa, joka on äänessä, niin tiimiläiset ottivat tilannetta hyvin haltuun! Toisessa neuvottelussa olikin vastapuolen johdosta hieman hämmentävä tilanne, sillä neuvottelusta lähes puolet meni siihen, kun kuuntelimme heidän keskustelevan keskenään ruotsiksi. Jag pratar inte svenska, joten en osaa sanoa, mistä he keskustelivat.

Neuvottelujen jälkeen päivä olikin lähes purkissa, mutta saimme aivan päivän lopuksi toiselta ostajaehdokkaalta kommentit lähettämäämme kauppakirjaehdotukseen. Näihin, ja toisen ostajaehdokkaan kommentteihin, perehdyimme kolmannen ja viimeisen tapaamisen välissä tiimimme kesken. Kokoonnuimme vielä pelkästään tiimin kesken vajaa viikko ennen viimeistä tapaamiskertaa, sillä halusimme valmistautua kunnolla ja olisimme kieltämättä olleet aika hukassa viimeisellä tapaamiskerralla (tai ainakin kovan aikapaineen alaisena), jos emme olisi tehneet tätä. Oli myös hauska huomata kuinka tiimi alkoi hitsautua enemmän yhteen tapaamisen johdosta ja muut tiimiläiset tulivat tutummaksi :)

Viimeiseen tapaamiseen lensimme Tukholmaan, jossa kokoonnuimme kaikkien opiskelijoiden kesken Roschierin Tukholman toimistolla, josta oli upeat maisemat Tukholman yli! Luvassa oli neuvotteluita ostajaehdokkaiden kanssa koko päivälle pienen tiimipalaverin jälkeen. Liveneuvottelut olivat mielestäni hauskempia, sillä tällöin vastapuolen kanssa päästiin keskustelemaan ilman satunnaisesti epäselvää ääniyhteyttä ja muutenkin tilanne tuntui jotenkin hauskemmalta kasvokkain. Jostain syystä nämä neuvottelut eivät jännittäneet itseäni ollenkaan missään vaiheessa ja muutenkaan roolini ei ollut niin proaktiivinen kuin aiemmin, vaan lähinnä kommentoin väliin tai tartuin vastapuolen edustajien kommentteihin. Neuvottelu oli hauskaa, mutta harmillisesti meille oli varattu vain yksi neuvottelutapaaminen per ostajaehdokas, sillä olisi ollut mukava nähdä, miten neuvottelut olisivat edenneet toisella kierroksella. Lopputuloksena meillä oli kaksi ehdotusta kauppakirjaksi sekä hintatarjous päämiehemme yrityksestä. Esitimme nämä päämiehellemme, jolle annoimme myös oman suosituksen mielestämme paremmasta tarjouksesta. Kun päätös oli tehty, niin kirjoitimme vielä tiimin sisällä kauppakirjan puhtaaksi ja hoidimme muutaman muun tarpeellisen asiakirjan laatimisen, jonka jälkeen siirryimme julkistamaan tarjouskilpailun voittajan ja päätimme yrityskauppaprosessin juhlallisesti yhtäaikaiseen signingiin ja closingiin (ts. allekirjoitimme kauppakirjat ja rahat liikkuivat).

Seuraavana oli koko ohjelman haastavin osuus, sillä siirryimme itse kokkaamaan illallisen (ammattilaisen ohjeistamana tietenkin) italialaiseen tyyliin. Kokkaustaitoni ovat kirjaimellisesti täysin nolla ja ilta hurahtikin pastataikinaa epätoivoisesti pyörittäessä tai miksikä touhuamistani nyt kutsuisikaan. Ilta kului mukavasti kanssaopiskelijoiden kanssa seurustellessa, jonka jälkeen osa porukasta siirtyi vielä hetkeksi Roschierin toimiston yläkerrassa olevaan kattobaariin. Yövyimme hotellissa, ja minulla sekä suurimmalla osalla muista suomalaisopiskelijoista oli iltapäivälento takaisin Suomeen, joten seuraavana päivänä oli vielä hyvin aikaa tutustua Tukholmaan 17 asteen keväthelteessä. Tähän oli mukava päättää reissu ja koko NBLA.


Yhteenveto

NBLA:sta olisi hyvin voinut kirjoittaa paljon pidemmän kirjoituksen, sillä opin äärettömästi kaikkea uutta mm. yrityskaupoista, joten valitettavasti tässä on vain pieni kurkistus ohjelman sisältöön. Suosittelen NBLA:ta ehdottomasti ainakin oikkareille, jotka ovat kiinnostuneita transaktioista tai haluavat ylipäänsä oppia ymmärtämään yrityskauppojen perusasiat. Kokemus on muutenkin hauska eikä ohjelma vaadi isoa sitoutumista, ellei sitten itse halua panostaa kokemukseen hieman enemmän myös tapaamisten ulkopuolella. Tämän lisäksi pääsee tutustumaan uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin, saa hyvän lisäyksen CV:seen ja toki myös mahdollisuuden napata tai ainakin edistää harjoittelupaikan nappaamista Roschierilla.

Jos joku oikkari lukee tätä tekstiä, niin tsemppaisin rohkeasti osallistumaan NBLA:han tai muihin vastaaviin aktiviteetteihin, joita esimerkiksi asianajotoimistot tarjoavat. Ne ovat paras tapa harjoitella ja oppia erilaisia taitoja eikä osallistumista tai mokaamista pidä näissä murehtia ollenkaan, sillä pitkässä juoksussa mokista on vain hyötyä. Ja esimerkiksi NBLA:ssa jokaisella tiimillä oli useampi koutsi, joilta pystyi kysymään apua matalalla kynnyksellä eli emme todellakaan joutuneet touhuamaan aivan omin päin.



Pyytäisin teitä täyttämään seuraavan kyselyn kirjoituksen luettuanne: Palaute- ja kehitystoiveet -kysely. Kyselyn täyttämiseen menee vain 3-5 minuuttia, mutta palaute on enemmän kuin tervetullutta ja hyödyllistä minulle sekä blogin tulevaisuudelle!


Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).


15. toukokuuta 2019

25 § Valintakokeen 2019 analysointia

Oikisten valintakoe on tältä vuodelta ohi ja hakijat voivat nyt rentoutua pitkän luku-urakan jälkeen. Valintakoe julkaistiin eilen oikeustieteet.fi -sivulla ja halusin kirjoittaa lyhyesti mitä mieltä itse olen tämän vuoden kokeesta.

Millainen koe oli?

Kokeessa oli tänäkin vuonna neljä monivalintatehtävää, mikä ei sinänsä ollut yllätys, vaikka ennakkotiedot jättivät tämänkin osalta tilaa yllätyksille.

  • Tehtävä 1 oli tavallinen monivalintatehtävä Tapio Määtän & Mirjami Pason "Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan" -kirjasta.
  • Tehtävä 2 oli tavallinen monivalintatehtävä Janne Salmisen "Suomen valtiosääntö ja Euroopan unioni" -kirjasta.
  • Tehtävä 3 oli tavallinen monivalintatehtävä Jaana Norion "Johdatus kuluttajaoikeuteen" -kirjasta.
  • Tehtävä 4 oli aineistomonivalintatehtävä, joka perustui vain tehtävässä annettuihin tietoihin ja kokeessa jaettuun aineistoon (kolme sivua rikoslaista).
  • Tehtävä 5 oli tavallinen esseetehtävä Janne Salmisen "Suomen valtiosääntö ja Euroopan unioni" -kirjasta. Tehtävä ei sisältänyt alakohtia.
  • Tehtävä 6 oli hieman modifioitu oikeustapaustehtävä Tapio Määtän & Mirjami Pason "Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan" -kirjasta. Tehtävässä oli kolme alakohtaa: a (3 p.), b (4 p.) ja c (3 p.).
  • Tehtävä 7 oli hieman modifioitu aineisto-oikeustapaustehtävä Jaana Norion "Johdatus kuluttajaoikeuteen" -kirjasta. Tehtävään kuului myös kahden sivun aineisto fiktiivisen yrityksen yleisistä sopimusehdoista. Vastaustila oli jaettu kolmeen vastaustilaosioon: kaksi lyhyttä ja yksi pidempi.
  • Tehtävä 8 oli aineisto-oikeustapaustehtävä, joka perustui vain kokeessa annettuun aineistoon (neljä sivua seuraavasta laista: laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä)

Jokaisen tehtävän maksimipistemäärä oli 10 pistettä. Aineistoa kokeessa oli yhteensä 9 sivua. Tehtävät jakautuivat kirjojen välillä tasaisesti siten, että jokaisesta kirjasta tuli vähintään yksi monivalintatehtävä ja yhteensä jokaisesta kirjasta oli kaksi tehtävää. Pelkkään aineistoon perustuvia tehtäviä oli myös kaksi, joista toinen oli monivalintatehtävä. Symmetrinen koe tältä osin.


Mitä uutta kokeessa oli?

Täysin uutta kokeessa oli monivalintatehtävien vähimmäispistemäärä: ennen, ainakaan niin pitkälle kuin minun muistini riittää, monivalintatehtävän pistemäärä ei ole voinut olla nollaa pienempi. Tämän vuoden kokeessa jokaisesta monivalinnasta oli mahdollista saada -10 pistettä, joten teoriassa monivalintatehtävistä voisi saada yhteispistemääräksi -40 pistettä.

Jo viime vuonna oli monivalintatehtävä, joka perustui pelkästään aineistoon (tehtävä 4) eikä aineisto liittynyt viime vuonnakaan millään tavoin valintakoekirjojen aiheisiin. Tällaisen tehtävätyypin määrää lisättiin tämän vuoden kokeeseen, sillä myös tehtävä 8 perustui aineistoon, jolla ei ollut mitään liitäntää valintakoekirjojen aiheisiin.


Mikä kokeen vaikeustaso oli?

Kokeilin eilen tehdä monivalintatehtävät, jotta hahmottaisin hieman kokeen vaikeustasoa ja jos nyt teen epävirallisen ranking-listan tehtävien vaikeustasosta, niin se menisi näin helpoimmasta vaikeimpaan:

  1. Tehtävä 1
  2. Tehtävä 3
  3. Tehtävä 4
  4. Tehtävä 2
  5. Tehtävä 6
  6. Tehtävä 7
  7. Tehtävä 5
  8. Tehtävä 8

Ajattelin tämän vaikeusjärjestyksen korreloivan tehtävien pistekeskiarvoa, mutta toki monivalinnoissa on mukana se, että vääristä vastauksista tulee miinuspisteitä, jonka lisäksi hakijat saattavat jättää varmuuden vuoksi vastaamatta joihinkin kohtiin. Sen sijaan kirjoitustehtävissä voi "kokeilla" vastaamista. Tämä nyt oli muutenkin täysin lonkalta heitetty arvio vaikeustasosta, sillä olen toistaiseksi lukenut vain yhden näistä valintakoekirjoista ("Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan"), mutta koen, että pystyn pelkät kysymykset lukemalla tekemään hieman arvioita vaikeusasteesta, sillä olen ollut mukana niin monessa valintakokeessa tavalla tai toisella :D

Verrattuna viime vuoden kokeeseen monivalinnat olivat minusta huomattavasti helpompia tänä vuonna ja myös kirjoitustehtävät olivat hieman helpompia kuin viime vuonna. Aineistoa oli tänä vuonna kolme sivua enemmän kuin viime vuonna (9 vs. 6), joka varmasti on vaikuttanut ajan riittävyyteen, mutta sanoisin silti, että pisterajat tulevat nousemaan tänä vuonna. Viime vuoden pisterajoista ja niiden analysoinnista voitte lukea lisää aiemmasta kirjoituksestani: "22 § Valintatulokset 2018 ja oikaisuvaatimus". Lisäksi pisterajojen nousuun tulee vaikuttamaan se, että tänä vuonna kunkin hakukohteen yhteisvalinnassa valittavien määrästä noin 20 % määräytyy todistuspisteiden ja 80 % koepisteiden perusteella.

Heitänpä vielä näin loppuun arvion, että tänä vuonna alin hyväksytty pistemäärä tulee olemaan 60 pistettä!


Mitä hyvää ja huonoa kokeessa oli?

Pidän siitä, että monivalinnoissa mentiin hieman helpompaan suuntaan, sillä kokeen ollessa kaksivaiheinen, on hyvä, ettei monivalinnoilla karsita pois kuin hakijat, jotka eivät selvästi ole valmistautuneet kunnolla (määrällisesti tai laadullisesti). Sen sijaan koko kokeen kehitys helpompaan suuntaan ei ole mielestäni hyvä asia, sillä uskon, ettei tällä kokeella saada yhtä hyvin eroja hakijoiden välille kuin viime vuoden kokeella. Tietenkin merkitystä on myös sillä, mistä kokeen haastavuus muodostuu: hyvin laadituista kysymyksistä vai täysin sekavista ja äärimmäisen vaikeista kysymyksistä.

Täysin perinteisen oikeustapaustehtävän puuttumista pidän huonona asiana, varsinkin kun se korvattiin hieman oudohkolla oikeustapaustehtävällä (tehtävä 6) kirjasta, jonka omasta substanssista pelkästään ei voitu luoda perinteistä oikeustapaustehtävää. Tätä tosin tasapainotti tehtävä 7, joka mielestäni oli kohtuullisen onnistunut oikeustapaustehtävä, jossa edellytettiin hakijalta myös kykyä soveltaa valintakoekirjan tietoa.

Todennäköisesti hakijoidenkin joukossa eniten ärtymystä ovat aiheuttaneet aineistotehtävät, jotka eivät pohjautuneet millään tavoin valintakoekirjojen sisältöön. Joidenkin mielestä oli epäreilua, kun valintakokeessa oli tämän tyyppisiä tehtäviä ja kirjojen lukeminen on mennyt hukkaan. Tästä olen sitä mieltä, että valintakokeen tarkoitus on yllättää hakijat, mikä mittaa myös hakijoiden paineensietokykyä. Juristin tehtävissä eteen voi tulla yllättäen tiukalla aikataululla jotain aivan uutta ja ihmeellistä, mutta tähän täytyy kyetä sopeutumaan. Lisäksi, jos vain kaksi tehtävää kahdeksasta on muista kuin valintakoekirjojen aiheista, niin kirjojen lukeminen ei todellakaan ole mennyt hukkaan.

Tehtävä 4 saattoi jopa olla koko kokeen paras tehtävä, sillä se oli lopulta melko yksinkertainen, mutta siinä oli muutama ansa hakijalle, joka hätiköi ja ei lukenut kunnolla tehtävänantoa. Nokkelimmille tarjottiin jopa mahdollisuutta "oikoreitteihin", kuten alakohdassa 5. Toisaalta tehtävässä oli myös seikkoja, joista en pitänyt, kuten se, että tehtävä pohjautui nimenomaan rikosoikeudelliseen aineistoon, sillä rikosoikeus oli viime vuonna yhtenä valintakoekirjallisuuden aiheena. Ehkä tässä kohdin oma sisäinen oikkarini pääsee valloilleen, mutta mielestäni muutaman alakohdan tehtävänanto jäi hieman tulkinnanvaraiseksi, jolloin apua oli siitä, jos rikosoikeus on oikeudenalana tuttu.

Sen sijaan tehtävä 8 ei ollut onnistunut lainkaan. Pidin sitä aluksi melko helppona, mutta mielestäni tehtävänanto on huonolla tavalla sekava ja tehtävä jättää ehkä hieman tulkinnanvaraa vastauksiin. Odotan mielenkiinnolla mallivastauksia ja niiden perusteluita tämän tehtävän osalta.

Asteikolla 4-10 antaisin tämän vuoden valintakokeelle arvosanan 7.


Miten valintakoetta pitäisi kehittää?

Valintakokeella ja -hakukeväällä on mielestäni kaksi pääfunktiota: mitata soveltuvuutta alalle sekä valmistaa hakijoita oikeustieteellisessä opiskeluun. Näin ollen totean heti kärkeen, että todistusvalinta on mielestäni todella surkea uudistus. Samaan hengenvetoon totean, että valinnat voitaisiin toteuttaa myös paljon paremmalla konseptilla kuin nykyisen tai millään aikaisemman mallisella valintakokeella. Tämän aiheen laajemmasta käsittelystä saisi myöhemmin hyvän blogikirjoituksen.

Mutta jos toistaiseksi mennään sillä mitä on, eli valintakokeella, niin ehdottomasti säilyttäisin sen enkä lähtisi enää lyhentämään lukuaikaa tai ennakkomateriaalin määrää. Ennakkovalmistautuminen mittaa mm. motivaatiota, mikä on mielestäni tärkeä asia. Tämän takia esimerkiksi todistusvalinnalla mennään metsään. Suhtautuisin varauksella aineiston käyttämiseen silloin kun se on täysin epärelevanttia ennakkomateriaaliin verrattuna. Toisaalta tämä on hyvä yllätysmomentti, mutta ainakaan tätä useampaa (2/8 tehtävää) ei-relevanttia aineistoa en lähtisi kokeeseen sisällyttämään. Hakijat voi yllättää muutoinkin. Toisaalta pidin kyllä tehtävästä 4, joten tämän tyyppisinä suhtautuisin myönteisemmin tällaisiin aineistotehtäviin (tosin pienin muutoksin).

Sinänsä puoltaisin sitä, että jokaista tehtävätyyppiä varten on vähintään yksi tehtävä (monivalinta-, essee- ja oikeustapaustehtävä), sillä tämän jälkeen jää kuitenkin vielä kaksi tehtävää (jos monivalintoja on toisen vaiheen takia neljä). Monivalinnoilla voisi myös pelata hieman enemmän, sillä nyt niiden ainoa erikoisuus on ollut mahdollinen aineisto. Muistaakseni Helsingin vuoden 2013 kokeessa oli monivalinta/oikeustapaustehtävä, joka oli todella hyvä. Tämän tehtävätyypin paluuta voisi harkita.

Viimeisenä toteaisin valintakokeen kehittämisestä sen, että mikäli Opetusministeriön ja tiedekuntien tarkoitus on vähentää valmennuskurssien tarvetta, niin kokeesta voisi antaa etukäteen tarkempaa tietoa. Toki perehtynyt hakija voi selata läpi aiempia valintakokeita sekä niiden mallivastauksia ja saada näistä ymmärrys esimerkiksi oikeustapaustehtävien vastaustekniikasta, mutta on aivan eri asia, jos haettu vastaustekniikka selostettaisiin lyhyesti tiedekuntien toimesta oikeustieteet.fi -sivustolla. Muita tällaisia seikkoja olisi esimerkiksi se, tarvitseeko tehtäviin kirjoittaa pykälänumeroa ja että tehtävien arvostelussa noudatetaan kokonaisarvostelua. Näistä jälkimmäinen tuodaan ilmi vasta itse salissa jaettavassa valintakoeohjeessa. Edellä mainitut seikat lisäisivät myös hakijoiden yhdenvertaisuutta ja valintaperusteiden läpinäkyvyyttä.


Teidän fiilikset?

Tässä oli lyhyesti ajatuksiani valintakokeesta, mutta ne ovat vain minun mietteitäni enkä ole ollut tänä vuonna hakijan roolissa. Olisikin mukava kuulla esimerkiksi kommenteissa teidän fiiliksiänne kokeesta ja kysymyksistä, spekulaatiota pisterajoista taikka ihan vaan mitä aiotte tehdä nyt kokeen ollessa ohi!


Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).

12. toukokuuta 2019

24 § Vinkit pääsykokeeseen

Pääsykokeeseen on enää yksi päivä ja ajattelin koota teille vinkkini viimeiseen lukupäivään sekä itse pääsykoetilanteeseen. Muistakaa, että valintakoe pidetään tiistaina 14.5.2019 klo 10:00­–15:00!


Mitä tehdä edeltävänä päivänä ennen pääsykoetta?
Maanantaina suurimmalla osalla teistä on takana 33 lukupäivää ja lukutunteja todennäköisesti useampi sata. Viimeisenä päivänä kannattaa tehdä vielä viime hetken kertaukset, mutta illan rauhoittaisin lepäämiselle. Viimeisen illan aikana tehdyn opiskelun hyöty on minimaalinen verrattuna siihen, että keräätte voimia seuraavaa aamua varten. Olen luennoillakin käyttänyt sali-esimerkkiä: parhainta penkkipunnerrustulosta ei saada sen jälkeen, kun on runnottu satoja toistoja ja lihakset ovat väsyneet, vaan pienen levon ja lämmittelyn jälkeen. Oppimanne ja pänttäämänne asiat eivät unohdu yhden vapaaillan aikana, vaikka siltä saattaisi tuntua. Itse lopetin keväällä 2016, kun pääsin oikikseen sisälle, lukemisen jo kaksi päivää ennen pääsykoetta. Yhden kokonaisen vapaapäivän aikana katselin Netflixiä sekä söin hyvin ja kieltämättä jossain vaiheessa päivää tuntui, että olisin unohtanut koko pääsykoekevään kokonaan ja sitä myötä myös luetut asiat. Noh, näin ei kuitenkaan ollut eikä myöskään ole teidän kohdalla, koska olette tehneet niin monia toistoja opiskeltavien asioiden kanssa.

Edeltävänä iltana on hyvä katsoa ja pakata valmiiksi tavarat, jotka saa ottaa mukaan pääsykoesaliin. Tässä vielä muistuksena oikeustieteet.fi -sivulta lista siitä, mitä saatte ottaa kokeeseen mukaan:

Pakolliset mukana olevat tavarat:
  • lyijykynä (+ pyyhekumi ja tarvittaessa teroitin/lisälyijyt)
  • henkilöllisyystodistus (suomalainen ajokortti; minkä tahansa valtion passi; suomalainen, poliisin myöntämä valokuvallinen henkilötodistus tai Suomen ulkoministeriön matkustusasiakirjaksi hyväksymä muun maan virallinen valokuvallinen henkilötodistus)

Sallitut tavarat:
  • Voit viedä istumapaikalle vähäisen määrän syötävää läpinäkyvässä kääreessä. Se ei saa olla voimakkaasti rapisevassa tai muuten äänekkäässä kääreessä.
  • Vähäinen määrä juotavaa läpinäkyvässä, kierrekorkilla suljetussa pullossa, josta on mahdolliset etiketit poistettu.
  • Lääkkeet, jotka välttämättä tarvitset kokeen aikana. Tablettimuotoiset lääkkeet saat viedä istumapaikalle vain ilman rasiaa tai purkkia.

Kielletyt tavarat
  • Et saa viedä istumapaikalle mitään muita tavaroita kuin ne, jotka on mainittu kohdissa ”Pakolliset tavarat” ja ”Sallitut tavarat”.
  • Kello (Ei älykelloa eikä tavallista rannekelloa. Koesalissa on kello.)
  • Puhelimen vieminen istumapaikalle katsotaan vilpin yrittämiseksi.
  • Nenäliinat. Voit tarvittaessa kokeen aikana pyytää niitä koevalvojalta.
  • Korvatulpat. Kertakäyttöisiä korvatulppia saa pyydettäessä koevalvojalta. Huomaa kuitenkin, että korvatulppien käyttäminen voi estää sinua kuulemasta ohjeita, joita koevalvoja mahdollisesti antaa kokeen aikana. Käytät siis korvatulppia omalla vastuullasi.

Kokeessa ei liiaksi ehdi syömään eväitä, joten on hyvä ottaa mukaan jotain nopeasti syötävissä olevaa evästä, kuten proteiinipatukoita. Jotain on kuitenkin hyvä olla mukana, että jaksaa koko viisituntisen puristuksen. Huolehtikaa myös nesteytyksestä, mutta hillitysti, ettei vessassa tarvitse käydä useampaa kertaa tai joudu kärvistelemään häiritsevän vessahädän kanssa. Itsestään selviä asioita, mutta kunhan muistuttelen :)

Muistakaa myös tarkistaa, missä salissa ja paikassa teette pääsykokeen!


Mitä tehdä pääsykoeaamuna? 
Ohjeeni aamuun ovat yksinkertaiset: herätkää ajoissa, lähtekää pääsykoepaikalle ajoissa älkääkä koskeko pääsykoekirjoihin enää aamulla saati ottako niitä mukaan koepaikalle. Nopea vilkaisu kirjoihin aamulla jonkin yksittäisen asian tarkistamiseksi on "ok", mutta enää ei kannata lähteä pänttäämään: sotkette vain ajatuksenne painottamalla jotain yksittäistä asiaa pääsykoeaamuna. Luottakaa siihen, että oppimanne asiat ovat kyllä muistissa tallessa ja aktivoituvat koetilanteessa kysymysten lukemisen jälkeen.


Miten pääsykokeen tekeminen tulisi aloittaa?

1. Yleiset ohjeet sekä läpiluku ja luonnostelu

Suosittelen aloittamaan pääsykokeen lukemalla yleiset ohjeet huolellisesti, jotta tiedätte mihin lomakkeeseen vastataan ja miten, sekä sisältääkö tehtävät aineistoa. Tämän jälkeen aloittaisin lukemalla muut kuin monivalintatehtävät nopeasti läpi. Tarkoituksena on saada teidän aivot sekä muisti aktivoitumaan ja antaa teidän muistille mahdollisimman paljon aikaa asioiden mieleen palauttamiseen. Samalla kun luette edellä mainittuja tehtäviä läpi, niin suosittelen vahvasti tekemään ranskalaisilla viivoilla tai avainsanoilla lyhyitä muistiinpanoja tehtävää varten joko suttupaperille tai kysymyspaperille tms. Tällä on kaksi tarkoitusta: 1. varmistaa, ettei mikään asia pääse myöhemmin unohtumaan 2. luonnostella vastausta hieman etukäteen. Kohtaan 2 palaan myöhemmin. Vaikka tämä saattaa vaikuttaa hitaalta aloitustekniikalta, niin tekniikka palvelee teitä myöhemmin kokeessa myös ajallisesti. Muistaakseni itse aloitin pääsykokeessa varsinaisen vastaamisen tehtäviin vasta 45 minuutin läpilukemisen ja luonnostelun jälkeen eikä aika loppunut kesken.

2. Monivalinnat helpoimmasta vaikeimpaan

Tämän jälkeen aloittakaa itse kokeeseen vastaaminen monivalintatehtävistä, sillä ne ovat pääsykokeen tärkeimmät tehtävät: "ensimmäisessä vaiheessa kaikilta kokeeseen osallistuneilta tarkastetaan monivalintatehtävät ja hakijat asetetaan niiden perusteella paremmuusjärjestykseen. Monivalintatehtäväpisteiden perusteella toiseen vaiheeseen edenneiltä tarkastetaan kaikki vastaukset."

Suosittelen teitä aloittamaan monivalintatehtävästä, joka vaikuttaa helpoimmalta tai nopeimmalta lyhyen arvion jälkeen. Ideana on saada pääsykoe käyntiin ja teidät positiiviseen mielentilaan, kun heti ensimmäinen tehtävä ei tunnu ylitsepääsemättömän vaikealta. Tietenkään mikään tehtävä ei oikeasti ole ylitsepääsemättömän vaikea, mutta koetilanne on stressaava ja ihmismieli voi tehdä tepposia. Muistakaa, että monivalinnoissa tulee välttää liiallista arvaamista, mutta toki tässäkin pitää kyetä tietynlaiseen tilannekohtaiseen harkintaan, sillä viime vuonna toisen vaiheen pisterajaksi muodostui 26 pistettä. Tietenkin hakijoiden taso ja määrä sekä monivalintojen haastavuus vaihtelee vuosittain, mutta alle 20 pisteellä tuskin pääsee toiseen vaiheeseen, joten liiallista vastaamattomuutta tulee välttää.

Mitä tulee itse monivalintoihin vastaamiseen, niin muistakaa, että niiden vaikeus perustuu yleensä hämäykseen eikä niinkään asian vaikeuteen. Ensinnäkin on äärimmäisen tärkeää lukea monivalintatehtävän ohjeistus siitä, onko tehtävässä yksi vai useampi oikea vastaus. Tämän jälkeen hämäys tulee usein yksittäisten monivalintakohtien kysymyksessä: haetaanko vastausvaihtoehtoja, jotka ovat faktisesti totta vai vastausvaihtoehtoja, jotka eivät pidä paikkaansa. Hämäys perustuu ihmismielen tapaan valita vastaus, joka pitää faktisesti paikkansa, joten olkaa tämän kanssa tarkkana. Apuvälineeksi tähän voitte seuraavaa tekniikkaa: kirjoittakaa kysymyksen perään esimerkiksi "oikein" tai "väärin" sen mukaan kumpaa / kumpia vastausvaihtoehtoja kysymyksessä haetaan. Tehkää tämä jo ennen vaihtoehtojen lukemista, jotta voitte peilata jokaista vastausehtoja tähän apumerkintäänne. Tekniikan avulla voitte myös nopeasti ja helposti palata myöhemmin tarkastamaan monivalintavastauksenne, mikäli aikaa jää.

Kun ensimmäinen monivalintatehtävä on tehty, niin edetkää seuraavaan ja jättäkää työläin monivalinta (mahdollinen aineistomonivalinta viimeiseksi näistä). Mikäli, ette aloita Tehtävästä 1, niin muistakaa tarkistaa, että vastaatte oikealle lomakkeelle!

3. Kirjoitustehtävät helpoimmasta vaikeimpaan

Monivalintojen jälkeen siirrytään kirjoitustehtäviin, joilla tarkoitan kaikkia muita kuin monivalintatehtäviä. Tyypillisesti nämä ovat essee- ja oikeustapaustehtäviä. Mikäli kokeen alussa luitte nämä tehtävät lyhyesti läpi ja laitoitte jo ylös vastaukseen liittyviä asioita, niin olette jo pitkällä vastausten kanssa. Lukekaa "muistiinpanonne"  helpoimpaan kirjoitustehtävään ja lukekaa kysymys vielä ajatuksella läpi. Kirjoittakaa luonnospaperiin ylös uudet huomiot lyhyesti ja varmistakaa, että olette vastaamassa kysyttyyn. Pääsykokeessa saa pisteitä myös vastauksen loogisuudesta ja rakenteesta (tai ennemmin miinuspisteitä sekavuudesta), joten on hyvä merkitä ranskalaisten viivojen viereen numerojärjestys, jossa lähette kirjoittamaan asioita ylös.

Jos vastauspaperille jää tilaa ja teillä on aikaa, niin kirjoittakaa myös vähemmän merkitykselliset asiat, sillä pääsykokeessa usein tulee ne ratkaisevat muutamat pisteet siitä, että hakija on kirjoittanut omasta mielestään ei-niin-merkityksellistä asiaa vielä tehtävän loppuun. Ja sillä yhdelläkin lisäpisteellä voi olla suuri merkitys, sillä tänäkin vuonna yhden pisteen päähän sisäänpääsystä tulee jäämään monta kymmentä hakijaa etkä halua olla yksi niistä. Mikäli nämä lisäasiat kuuluisivat loogisesti jonnekin vastauksen keskelle niin voitte käyttää esimerkiksi pientä indeksinumeroa merkitsemään lisäyksen oikean kohdan.


pääsykoetehtävä oikis rikos rikosoikeus
Kuinka lisätä vastauksen keskelle sopivaan kohtaan lisätietoa indeksinumerolla.


Muistakaa läpi kokeen palata kirjoittamaan jokaisen tehtävään luonnospaperiin muistiin asiat, jotka saattavat tulla mieleen kesken toisen tehtävän teon, jotta nämäkään mieleen tulleet kohdat eivät unohdu!

4. Vastausten tarkistaminen

Lopuksi tarkistakaa vastauksenne, mikäli aikaa jää.

  • Oletteko muistaneet kirjoittaa kaiken?
  • Olettehan vastanneet kysymykseen?
  • Onko vastauksessanne kirjoitusvirheitä?
  • Oletteko vastanneet oikealle lomakkeelle?
Teillä ei ole mikään kiire lähteä kokeesta ajoissa, joten parempi varmistua näistä, ettei tarvitse myöhemmin kirota, että joku juttu jäi tekemättä :)


Pääsykokeen eteneminen pähkinänkuoressa:

1. Lue yleiset ohjeet.
2. Lue kysymykset lyhyesti läpi (pl. monivalinnat).
3. Aloita heti laittamaan ylös mieleen tulevia asioita joko ranskalaisin viivoin tai avainsanoin.
4. Aloita helpoimmasta monivalintatehtävästä ja etene vaikeimpaan.
5. Monivalintatehtävien jälkeen aloita helpoimmasta kirjoitustehtävästä ja etene vaikeimpaan.
6. Tarkista vastaukset, jos aikaa jää.


Motivaatio
Pääsykoekevät on melkein ohi, mutta lopulta kaiken ratkaisee pääsykokeessa onnistuminen. Tiedän omakohtaisesti kokemuksesta (toinen hakukertani), kuinka hyvä valmistautuminen on pilattu pääsykokeessa. Tällöin kompastuin turhaan innokkuuteen monivalinnoissa ja lähdin arvailemaan liikaa. Monella teistä saattaa olla tankki jo melko tyhjä keväältä, mutta jaksakaa vielä kokeen ajan antaa kaikkenne ja vielä hieman enemmän. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaa, niin tuon viiden tunnin aikana voitte muuttaa elämänne totaalisesti.

Viimeisenä päivänä ennen koetta on hyvä palata muistelemaan niitä omia syitä hakemiselle ja mitä sisäänpääsy merkitsee itselleen ja koittaa kaivaa vielä lisämotivaation kokeeseen. Omalla kohdallani toimivat edelleenkin motivaatiovideot ja -puheet jostain syystä, mitä en osaa selittää. Motivaatiopuhe on vielä kauniilla tavalla yksinkertaista, sillä niissä ei ikinä ole kyse mistään rakettitieteestä. Pointtina ehkä ennemmin on se, että pysähdyt ajattelemaan ja miettimään näitä yksinkertaisia asioita hetkeksi. Toki monelle taas motivaatiovideot eivät toimi yhtään, mikä on täysin fine :) Ohessa kuitenkin linkki omaan motivaatiovideo-playlistiin, jos joku haluaa testata.

En tiedä tarvitseeko motivaatiosta puhua tässä vaiheessa enempää, sillä te, jotka teitte päätöksen hakea tänä vuonna oikikseen, olette toivottavasti painaneet läpi kevään töitä oman unelmanne eteen ja löydätte varmasti oman motivaation helposti. Muistakaa, että useimmiten vaikeinta unelmien tavoittelussa on aloittaminen ja te olette jo tehneet sen.

Näin lopuksi toivotan vielä jokaiselle teille isosti tsemppiä kokeeseen ja toivon, että myös te pääsette kokemaan sen upean fiiliksen, kun tieto sisäänpääsystä ilmestyy Opintopolkuun. Pelkästään tuo hetki ja päivä oli minulle kaikkien niiden hakukertojen, lukutuntien sekä aiempien pettymysten arvoinen ja niin se tulee olemaan myös teille :)

PS. Jos teillä on vielä mielen päällä jotain kysymyksiä pääsykokeesta tai mitä tahansa muuta, niin voitte laittaa sähköpostia osoitteeseen unelmanaoikis@gmail.com. Vietän huomenna vapaapäivää, joten ehdin hyvin vastata vielä viime hetken kysymyksiin!

Kun olette ehtineet palautua pääsykokeesta, niin pyytäisin teitä täyttämään seuraavan kyselyn: Palaute- ja kehitystoiveet -kysely. Kyselyn täyttämiseen menee vain 3-5 minuuttia, mutta palaute on enemmän kuin tervetullutta ja hyödyllistä minulle!

Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).