28. kesäkuuta 2019

29 § Oikeustieteellisen alan tulokset 2019

Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan tulokset ovat nyt (26.6.2019) julkaistu!

Isot onnittelut kaikille opiskelupaikan saaneille: niin valintakokeella kuin todistusvalinnalla. Molemmat väylät ovat omalla tavallaan vaatineet ison työmäärän, joten opiskelupaikka on ansaittu 😊 Monelle opiskelupaikan saavuttaminen on varmasti iso unelma, ja edessänne on vaikka minkälaisia mahdollisuuksia, kunhan pidätte mielen avoimena.

Pelin henki on kuitenkin se, ettei kaikille riitä opiskelupaikkaa oikiksessa ja tänäkin vuonna moni ison työn tehnyt on valitettavasti joutunut pettymään. Muistan itse varsin hyvin välivuoteni ja kuinka jouduin kahteen kertaan lukemaan Opintopolusta (tai noh 2014 tieto tuli tapauksessani "ohkaisella kirjeellä") hylätty-merkinnän. Näille henkilöille minulla olisi vaikka kuinka paljon sanottavaa, mutta pyrin tekemään myöhemmin nimenomaan välivuoteen keskittyvän kirjoituksen.

Uskon kuitenkin toimivan hyvänä esimerkkinä siitä, että oman unelman tavoittelusta ei tule luopua eikä tämä suoritus määritä teitä tai teidän tulevaisuuttanne. Oikikseen voi hakea loputtomiin, mutta ensimmäinen neuvoni on, että tilatkaa omat koevastauksenne pisteistä riippumatta. Pitäkää ensin rauhassa ansaittu loma oikisjutuista, mutta tutustukaa jossain vaiheessa omiin vastauksiinne verraten niitä mallivastauksiin ja miettikää koko kevättä yleisesti: missä onnistuitte ja missä olisi ollut parantamisen varaa. Näen liian usein hakijoita, jotka kyllä hakevat useamman kerran, mutta jotka eivät hyödynnä aiempien hakukertojen tuomaa kokemusta. On aivan turhaa toistaa samoja virheitä useampana keväänä! Saatan kirjoittaa tästäkin aiheesta oman kirjoituksen, mutta voitte olla myös minuun yhteydessä, jos tarvitsette vinkkejä tulevaa hakukevättä varten tai ihan vaan juttelukaveria pohtimaan omaa suoritusta ja tulevaa.

Kirjoitin tästä jo viime vuonna, mutta muistakaa, että kaikista yhteishaussa olevista oikiksista saa OTM-tutkinnon eikä sen puolesta kannata ajatella, että pääsi "vain" johonkin hakukohteeseen. Toki ymmärrän, jos elämäntilanteen puolesta tai ylipäänsä kaupunkipreferenssin takia olisi halunnut tiettyyn oikikseen. Itse olen avoimesti Twitterissä "fanittanut" ainakin Joensuun oikiksen menoa, sillä Joensuun dekaani on Tapio Määttä, joka luotsaa tiedekuntaansa jatkuvasti uusiin mielenkiintoisiin kokeiluihin, joista muut oikikset voisivat todella ottaa oppia. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että vaikka olen opiskellut Helsingissä kolme vuotta ja tiedän tiedekuntamme menon, niin hakisin edelleen (ykkösvaihtoehtona) Helsinkiin juuri sen sijainnin vuoksi. Ja muistakaa, että voitte kuitenkin hakea notaarivaiheen jälkeen johonkin toiseen oikikseen suorittamaan maisterivaiheen!


Todistusvalinta 2019 - pisterajat


Tänä keväänä oli ensimmäistä kertaa mahdollista hakea ylioppilastodistuksen arvosanoilla oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan suomenkielisiin hakukohteisiin. Tosin ennen vuotta 1972 oikikseen on ilmeisesti myös haettu ylioppilastodistuksella, mutta vuodesta 1972 lähtien oikikseen pääsi vain pääsykokeen kautta. Tänä vuonna todistusvalinnassa valittiin 110 uutta opiskelijaa eli 20 %:ia kaikista uusista oikkareista.

Todistusvalinnassa oli mahdollista saada enintään 47,5 pistettä. Pisterajat olivat seuraavat:

1. Helsingin yliopisto (Helsinki): 46 / 47,5 pistettä
2. Helsingin yliopisto (Vaasa) ja Turun yliopisto: 44,5 / 47,5 pistettä 
4. Itä-Suomen yliopisto: 43,5 / 47,5 pistettä
5. Lapin yliopisto: 41,5 / 47,5 pistettä


Tasapistetilanteissa ratkaisivat yo-arvosanat seuraavassa järjestyksessä: äidinkieli tai suomi/ruotsi toisena kielenä, matematiikka (pitkä tai lyhyt), kieli (pitkä oppimäärä), muu parhaat pisteet antava kieli ja parhaat pisteet antava ainereaali tai (vanhamuotoinen) reaali. Pisterajoihin voi tutustua tarkemmin oikeustieteet.fi -sivustolla.

Yliopistojen järjestyksessä ei ollut mitään yllättävää, mutta pisterajoista en aidosti osaa sanoa, ovatko ne yllättävät vai eivät. Sanotaan näin, että ne ovat harmillisen korkeat, vaikka tämä tietenkin johtuu paikkojen rajatusta määrästä ja hakijamäärästä. Todistuksella valittavien osuus nousee vuoden 2020 haussa 40 %:iin, mutta toivottavasti tulevaisuudessa sen osuutta saataisiin painettua alas. Minun mielestäni nykyisistä käytössä olevista väylistä parhaimmat ovat valintakoe sekä avoin väylä, mutta korostan, ettei tarkoituksenani ole väheksyä millään lailla nyt tai tulevaisuudessa todistusvalinnalla valittavia hakijoita. Tästäkin aiheesta voisi tulevaisuudessa kirjoittaa oman kirjoituksen ja lisäksi olisi mukava saada siihen liittyen laajempaa keskustelua. Sen sijaan vuoden 2020 todistusvalinnan pisteytykseen voi tutustua tarkemmin täällä.

Välikevennyksenä voin todeta, että jos olisin hakenut omalla yo-tutkinnollani tässä haussa, niin olisin saanut huikeat 14,5 pistettä (Pitkä enkku C, lyhyt matematiikka C, äikkä B, yhteiskuntaoppi A) 😄


Valintakoe 2019 - pisterajat


Täytyy sanoa, että menin oman veikkaukseni kanssa täysin metsään: arvelin alimman hyväksytyn pistemäärän olevan 60 pistettä eli pisterajojen nousevan, mutta kävikin toisten. Pisterajat laskivat, sillä alin hyväksytty pistemäärä oli 55 pistettä. Syytä en tähän osaa sanoa, joten olisi mukava kuulla teidän mielipiteenne asiaan! Vaikuttiko todistusvalinta vai oliko koe sittenkin vaikeampi kuin viime vuonna? Vai oliko tehtävien arviointi normaalia tiukempaa? Vastausten arvostelukriteerit eli mallivastaukset löytyvät täältä.


Valintakokeella oli mahdollista saada enintään 80 pistettä. Pisterajat olivat seuraavat:
1. Helsingin yliopisto (Helsinki): 58 / 80 pistettä
2. Turun yliopisto: 58 / 80 pistettä
3. Helsingin yliopisto (Vaasa) ja Itä-Suomen yliopisto: 57 / 80 pistettä
5. Lapin yliopisto: 55 / 80 pistettä

Oikisten välinen järjestys vaikuttaa olevan sama kuin viime vuonnakin, mutta tänä vuonna ero alimman ja ylimmän pisterajan välillä oli pienempi eli kilpailu on ollut vielä tasaisempaa. Kunhan saan tietooni tarkat pisterajat, niin päivitän ne tähän ja varmistan oikisten välisen järjestyksen pisterajojen perusteella.

Valintakoe oli tänäkin vuonna kaksivaiheinen ja toiseen tarkastusvaiheeseen eteni 1643 hakijaa. Toisen vaiheen pisterajaksi muodostui 27 pistettä (max. 40 pistettä) monivalintatehtävistä. Viime vuonna toisen vaiheen pisteraja oli 26 pistettä, joten yllätyin tämänkin osalta tämän vuoden pisterajoista, sillä pidin monivalintatehtäviä tänä vuonna helpompina kuin viime vuonna.

Tein mielenkiinnosta valintakokeen monivalintatehtävät ja olin tätä ennen lukenut vain "Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan" -kirjan. Nyt vastausriviä tarkistaessa huomaan, että tein muutaman huolimattomuusvirheen, josta aina paasaan hakijoille: en lukenut huolella edellytettiinkö monivalintakohdassa valitsemaan faktisesti oikea vai väärä vastaus. Tein tehtävät työpäivän ohessa melko suoraviivaisesti edeten, joten en jäänyt liikaa miettimään mitään vastausvaihtoehtoa. Eikä minun kuuluisikaan saada (varsinkaan ei-aineistotehtävistä) hyviä pisteitä. Lisäksi minun ei tarvinnut murehtia pistemenetyksistä, joten kokeilin vastata lähes kaikkiin kohtiin jotain, mikä olisi oikeassa valintakoetilanteessa suuri no no! Mutta ei valintakokeissa olisikaan järkeä, jos niistä suoriutuisi hyvin ilman kunnollista valmistautumista.

Oma vastausrivini monivalintatehtäviin:

  • Tehtävä 1: B, D, C, D, C, D, D, C, D ja B = yhteensä 4 / 10 pistettä
  • Tehtävä 2: Ei vastausta, D, C, D, Ei vastausta, A, D, A, Ei vastausta ja Ei vastausta = yhteensä -2 / 10 pistettä
  • Tehtävä 3: B, B, C, D, B, D, D, C, D ja C = yhteensä -2 / 10 pistettä
  • Tehtävä 4: C, B, A, B, A, D, A, D, C ja D = yhteensä 4 / 10 pistettä
Saldoni monivalinnoista olisi siis ollut 4 / 40 pistettä.

Ja tässä on vielä vertailua viime vuoteen tehtäväkohtaisen pistekeskiarvon (= alin hyväksytty pistemäärä jaettuna tehtävien määrällä) suhteen, mikä mahdollistaa paremmin vertailun aiempien vuosien pääsykokeiden kanssa, kun enimmäispistemäärät ovat olleet erilaiset:

Kaupunki / Tehtäväkohtainen pistekeskiarvo vuonna 2018 / Tehtäväkohtainen pistekeskiarvo vuonna 2019
  • Helsinki / 7,75p / 7,25p = 0,5 pisteen lasku
  • Turku / 7,5p / 7,25p = 0,25 pisteen lasku
  • Vaasa / 7,5p / 7,125p = 0,375 pisteen lasku
  • Joensuu / 7,3p / 7,125p = 0,175 pisteen lasku
  • Rovaniemi / 7,1p / 6,875 = 0,225 pisteen lasku

Olen aiemmin tilastoinut ylös vain Helsingin ja Vaasan tehtäväkohtaisia pistekeskiarvoja, mutta ne löytyvät kaaviosta täältä. On mielenkiintoista huomata, että myös Rovaniemen tehtäväkohtainen pisteraja oli tänä vuonna korkeampi kuin Helsinkiin oli yleensä vuosina 2006 - 2015.


Ohjeita omien vastausten tilaamiseen

  1. Tilatkaa omat vastaukset heti huomenna (28.6.) siihen tarkoitetulla lomakkeella. Tarkempaa tietoa ja linkki lomakkeeseen löytyvät täältä: https://www.oikeustieteet.fi/valintakoe/
  2. Kopiot vastauksista lähetetään salattuna sähköpostiviestinä, joten avatkaa sähköposti tietokoneelle eikä puhelimella! Tallentakaa sähköposti / vastaukset koneelle talteen.
  3. Kopioitavista / skannattavista koevastauksista laskutetaan 20 €/hakija. Tilattuja vastauspaperikopioita käsitellään maanantaista 1.7. alkaen.
  4. Huomatkaa, että tilaukset käsitellään saapumisjärjestyksessä!

Apua oikaisuvaatimusten laadintaan


Oikaisuvaatimuksen laadintaan löydätte ohjeita kirjoituksestani "27 § Miten tehdä oikaisuvaatimus?" ja tarkempaa tilastotietoa oikaisuiden menestymisestä löydätte kirjoituksestani "28 § Kannattaako oikaisuvaatimuksen laatiminen?". Avustan myös itse sekä vastausten tarkistamisessa että oikaisuiden laatimisessa, josta löydätte lisätietoa alempaa.



Miltä teistä nyt tuntuu, kun tulokset ja pisterajat sekä mallivastaukset ovat selvillä? Yllättikö oman kokeen pisteytyksessä jokin tai mikä tuntui muodostuneen kompastuskiveksi kokeessa? Ja sisäänpäässeet: kertokaa nyt mikä on fiilis!


Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).

25. kesäkuuta 2019

28 § Kannattaako oikaisuvaatimuksen laatiminen? (2019)

Käsittelin viime kirjoituksessa sitä, miten oikaisuvaatimus tehdään, mutta miten usein oikaisuvaatimukset sitten menestyvät? Kokosin teille mahdollisimman kattavan tilaston sekä oikaisuvaatimusten menestymisestä että niiden jälkeen tehtävien valitusten (hallinto-oikeuteen) menestymisestä.

Seuraavat tilastot tulevat todennäköisesti päivittymään, sillä en ole vielä saanut Lapin ja Helsingin tiedekunnista kaikkia pyytämiäni tilastotietoja, mutta merkitsen kirjoituksen alkuun selvästi, jos olen päivittänyt tekstiä julkaisun jälkeen. Tällä hetkellä minulla on käytössä seuraavat tiedot:


Oikaisutilastot yliopistoille
  • Helsingin oikis (ml. ruotsinkielinen haku ja Vaasa): vuosilta 2014 - 2018
  • Turun oikis: vuosilta 2009 - 2018
  • Joensuun oikis: vuosilta 2013 - 2018 (Itä-Suomen oikiksen perustamisvuodesta asti)
  • Lapin oikis: vuodelta 2018

Valitustilastot hallinto-oikeuksiin

  • Helsingin hallinto-oikeus: Vuodesta 1999 eteenpäin
  • Turun hallinto-oikeus: Vuodesta 1997 eteenpäin
  • Itä-Suomen hallinto-oikeus: Vuodesta 2013 eteenpäin (Itä-Suomen oikiksen perustamisvuodesta asti)
  • Pohjois-Suomen hallinto-oikeus: Vuodesta 2004 eteenpäin



Kuinka monta oikaisuvaatimusta vuosittain tehdään?


Oikiksen pääsykokeista tehtävien oikaisuvaatimusten määrä on ymmärrettävästi lisääntynyt yhteisvalinnan jälkeen. Esimerkiksi viime vuonna oikaisuvaatimuksia tehtiin yhteensä 301, jos eri tiedekunnille tehdyt oikaisuvaatimukset lasketaan yhteen. Tämä luku tosin sisältää varmasti useita päällekkäisiä oikaisuvaatimuksia, sillä vaikka pääsykoe oli tiedekuntien välillä yhteinen, niin jokaiselle tiedekunnalle piti kuitenkin tehdä oma oikaisuvaatimuksensa.


oikis oikaisuvaatimus oikaisupyyntö määrä pääsykoe
Oikaisuvaatimusten määrä viime vuonna

Rovaniemelle oikaisuvaatimuksia tehtiin eniten siitä syystä, että yhteisvalinnan alin pisteraja oli Rovaniemelle, ja tietenkin ne, ketkä eivät saaneet opiskelupaikkaa, olivat innokkaimpia vaatimaan oikaisua. Helsingin lukumäärää nostaa se, että myös Vaasan oikikseen kohdistetut oikaisuvaatimukset tehtiin Helsingin yliopistolle. Tai tarkemmin ottaen ei ole olemassa "Vaasan oikista", vaan Helsingin yliopiston oikeustieteellisellä tiedekunnalla on Vaasassa oma yksikkönsä.

Kuinka usein oikaisuvaatimus menestyy?


Useimmiten oikaisuvaatimus ei johda edes pistehyvitykseen, saati hakijan sisäänpääsyyn. Tämä johtuu siitä, että kokeet pyritään laatimaan siten, ettei niistä tulisi oikaisuvaatimuksia ja toki tiedekunnat (tai nykyään tiedekuntien yhteinen valintakoelautakunta) tuntuvat ratkaisevan oikaisuvaatimukset herkemmin tiedekunnan hyväksi. Oikaisuvaatimuksen menestyminen edellyttää siis hyviä perusteluita.

Alla olevaan taulukkoon on listattu tilastot vuodelta 2018 kaikkien tiedekuntien osalta. "Menestyneet oikaisuvaatimukset" -pylväs tarkoittaa sitä, että oikaisuvaatimus johti pistehyvitykseen edes yhden pisteen muodossa. Tämä ei siten tarkoita välttämättä sitä, että kyseiset hakijat pääsivät oikaisulla sisälle, vaan nämä tapaukset ovat listattu "oikaisuvaatimus johti sisäänpääsyyn" -pylvääseen. Muistakaa, että kaikki nämä pylväät sisältävät päällekkäisiä oikaisuita siitä syystä, ettei oikaisuvaatimusta voinut tehdä yhdellä oikaisulla jokaiseen tiedekuntaan.


oikis oikaisuvaatimus oikaisupyyntö määrä pääsykoe
Oikaisuvaatimustilastot vuoden 2018 yhteishaussa


Viime vuonna noin joka viides (22,6 %) oikaisuvaatimus johti pistehyvitykseen ja noin yksi oikaisuvaatimus kahdestakymmenestä (5 %) johti sisäänpääsyyn. Tästä voidaan päätellä, että oikaisuvaatimuksia tekevät myös muut kuin yhden pisteen päähän jääneet hakijat, mutta että pistehyvitysten saaminen on mahdollista.

Lue lisää: Apua oikaisuvaatimuksen tai valituksen laatimiseen

Alla on vielä tarkemmin oikaisutilastojen historiallinen kehitys tiedekuntakohtaisesti, sillä valtakunnallinen valintakoeyhteistyö alkoi vasta vuonna 2018. 


oikis oikaisuvaatimus oikaisupyyntö määrä pääsykoe Helsinki
Oikaisutilastojen historiallinen kehitys (Helsingin oikis)

oikis oikaisuvaatimus oikaisupyyntö määrä pääsykoe Turku
Oikaisutilastojen historiallinen kehitys (Turun oikis)



oikis oikaisuvaatimus oikaisupyyntö määrä pääsykoe Joensuu
Oikaisutilastojen historiallinen kehitys (Itä-Suomen oikis)


oikis oikaisuvaatimus oikaisupyyntö määrä pääsykoe Rovaniemi
Rovaniemen oikiksen oikaisutilastot vuonna 2018

Kannattaako valittaminen hallinto-oikeuteen?


Oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen jälkeen on mahdollista hakea muutosta hallinto-oikeudesta. Viime vuoden valintakokeesta tehtiin yhteensä 19 valitusta eri hallinto-oikeuksiin. Todennäköisesti vain yksi näistä 19 valituksesta johti lopulta opinto-oikeuden myöntämiseen. Tästä ei ole varmuutta, koska hallinto-oikeus ei suoraan todennut, että valittajalle tulisi myöntää lisäpisteitä, vaan se palautti asian uudelleen käsiteltäväksi tiedekuntaan. Jos valittaja kuitenkin lopulta sai opinto-oikeuden, niin tämä tarkoittaa sitä, että 5 %:ia valituksista menestyi.

Yhteensä minulla on tiedossa 279 valitusta hallinto-oikeuteen ja näistä 32 tapauksessa joko myönnettiin lisäpisteitä tai valitus todennäköisesti johti opinto-oikeuteen. Näin ollen valitus hallinto-oikeudessa on menestynyt 11,5 %:ssa tapauksista. Eli myös valitus hallinto-oikeuteen saattaa tuottaa tulosta. Tosin käsittelyajat ovat niin pitkiä (yli puoli vuotta), että vaikka opinto-oikeus lopulta irtoaisi tätä kautta, niin valittaja saattaa joutua varmuuden vuoksi hakemaan vielä tulevana hakukeväänä tai vähintäänkin opintojen aloitus siirtyy seuraavaan lukuvuoteen.

Yhteenveto


Lopuksi haluaisin todeta uudelleen sen, että näistä tilastoista riippumatta tilatkaa aina omat pääsykoevastauksenne! Ja jos yhtään vaikuttaa siltä, että pisteytys ei ole mennyt oikein, niin tehkää vaikka itse oikaisuvaatimus, sillä se on ilmaista ettekä te myöskään menetä tässä mitään muuta kuin oikaisuun käytetyn ajan.


Alle viikko tuloksiin! 😊



Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).

10. kesäkuuta 2019

27 § Miten tehdä oikaisuvaatimus?

Kilpailu oikikseen on kovaa ja joka vuosi jo pelkästään pisteen päähän jää useita kymmeniä hakijoita. Käsittelen tässä kirjoituksessa yleisesti oikaisuvaatimusta ja sen laadintaa. Kirjoituksen tukena käytän tiedekunnista ja hallinto-oikeuksista saatuja tietoja sekä omakohtaisia kokemuksiani oikaisuvaatimusten laatimisesta hakijoille. Lähtökohtaisesti alla olevat asiat pätevät yleisesti kaikkiin oikaisuvaatimuksen laatimistilanteisiin eikä vain oikiksen pääsykoetuloksiin.

Pidän oikaisuvaatimusta ja oikaisupyyntöä synonyymeina vaikkakin virallisesti termi on oikaisuvaatimus.


Omat koevastaukset kannattaa tilata


Meni koe miten tahansa ja riippumatta siitä, onko tarkoituksenasi tehdä oikaisuvaatimusta, niin omat koevastaukset kannattaa tilata. Ensinnäkään et voi tietää ennen omiin koevastauksiin perehtymistä, onko sinulla syytä vaatia oikaisua, minkä lisäksi voit vastauksesi lukemalla analysoida koesuoritustasi: kaatuiko koe vastaustekniikkaan, luitko tehtävänannon väärin vai etkö vain osannut vastata kysymykseen. Saat arvokasta tietoa tulevaa pääsykoekevättä varten, sillä suurin virhe, jonka toista tai useampaa kertaa hakevat tekevät, on se, etteivät he halua paneutua omiin vastauksiinsa enää tulosten jälkeen. Tietenkin ymmärrän sen, että raskas kevät ja epäonnistuminen halutaan unohtaa, mutta oman suorituksen läpikäynti on todella hyödyllistä seuraavaa hakukevättä varten. Kirjoitan myöhemmin toisessa kirjoituksessa omien koevastausten analysoinnista tulevaa kevättä silmällä pitäen ja mitä yleisiä kehityskohteita vastauksista yleensä selviää.


Mikä on oikaisuvaatimus?


Yksinkertaisesti todeten oikaisuvaatimuksella pyritään oikaisemaan virheellistä päätöstä.

Opiskelijaksi ottamista koskeva päätös, eli tässä tapauksessa valintatulos, on hallintopäätös. Opiskelijaksi ottamiseen sisältyy julkisen vallan käyttöä, joten se on hallintoasia. Näin ollen myös pääsykokeiden oikaisumenettelyyn soveltuu yleislakina hallintolaki ja erityislakina yliopistolaki. Ylipistolaissa keskeinen pykälä on 82 § Oikaisumenettely.


Minne oikaisuvaatimus tehdään?


Yliopistolain 82.1 §:n mukaan opiskelijaksi hakenut henkilö saa vaatia oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen yliopiston määräämältä toimielimeltä 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta siten kuin hallintolaissa säädetään.

Käytännössä oikaisuvaatimus kohdistetaan siihen yliopistoon, johon olet hakenut. Esimerkiksi viime vuonna, yhteisvalinnasta huolimatta, jos hait useampaan oikikseen, niin sinun tuli jättää oikaisuvaatimus kaikkiin niihin yliopistoihin, joiden valintaan halusit muutosta. Tarkat ohjeet oikaisuvaatimuksen laatimisesta tänä vuonna löytyvät varmasti viimeistään tulosten saapuessa oikeustieteet.fi -sivustolta.



Milloin oikaisuvaatimus tulee tehdä?


Oikaisuvaatimus tulee tehdä 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta, joten tulosten saapuessa kannattaa toimia nopeasti. Jotta voit tehdä oikaisuvaatimuksen, sinulla täytyy olla kopiot omista vastauksista ja niiden saamisessa saattaa kestää hakijapalveluiden ruuhkautumisen vuoksi. Suosittelen tilaamaan kopiot omista vastauksista heti sinä päivänä, kun se on mahdollista, jotta vastauksiin perehtymiseen ja oikaisuvaatimuksen laatimiseen jää riittävästi aikaa.


Mitä oikaisuvaatimuksessa tulee olla?


Viime vuonna yleisenä ohjeena oli, että oikaisupyyntöön tulee yksilöidä mitä oikaisupyyntö koskee ja ne seikat, joihin hakija vetoaa. Oikaisupyynnöstä tuli ilmetä hakijan henkilö- ja yhteystiedot ja sen tuli olla hakijan itsensä tai hänen valtuuttamansa asiamiehen allekirjoittama. Lisäksi oikaisupyynnön liitteenä tuli olla kopiot hakijan koevastauksista, mikäli hakija vetosi tehtävien virheelliseen pisteytykseen.

Yliopistojen omilla sivuilla oli kuitenkin oikaisuvaatimuksille omat ohjeensa, joita tuli noudattaa. Muistakaa siis perehtyä jokaisen yliopiston omiin oikaisuvaatimusohjeisiin, jotka löydätte jo tämän sivun alareunasta: https://www.oikeustieteet.fi/valintatulokset/oikaisumenettely/




Millainen oikaisuvaatimuksen kannattaa olla?


Oikaisuvaatimuksella vaaditaan oikaisua virheeseen. Oikaisun perusteeksi ei riitä vain se, että pyydetään jonkin tehtävän tai tehtävien uudelleentarkastamista, vaan hakijan täytyy pystyä näyttämään, että arvostelussa on tapahtunut jonkinlainen virhe.

Ennen päätöksen tekemistä kannattaa tarkistaa omat vastauksensa ja verrata niitä arvosteluperusteisiin.

Erilaisia perusteita oikaisulle voi olla mm.

  • Pisteesi ovat laskettu väärin.
  • Et ole saanut pistehyvitystä jostakin mallivastauksen kohdasta, vaikka se on vastauksessasi.
  • Arvosteluperusteissa on pisteytetty asioita pääsykoekirjojen ulkopuolelta.
  • Vastauksille varattu vastaustila on ollut liian pieni arvosteluperusteissa edellytetyille asioille.
  • Vastauksesi on oikein, mutta erilainen kuin mallivastauksessa. Tämä on yleistä oikiksen pääsykokeiden essee- ja oikeustapaustehtävissä, sillä hakija on saattanut käyttää hieman erilaista ilmaisua tai jopa vain yhtä erilaista sanaa, joka kuitenkin tarkoittaa samaa kuin mallivastauksen vaihtoehto.
  • Tehtävänanto on epäselvä tai monitulkintainen.

Oikaisuvaatimus kannattaa olla selkeä ja ytimekäs. Olen välillä kuullut lähes 50 sivun pituisista oikaisuvaatimuksista, mutta useimmiten näin pitkään oikaisuvaatimukseen ei ole mitään syytä. Oikaisuvaatimuksesi menestymismahdollisuudet eivät parane automaattisesti pituuden myötä, vaan faktaperustelut ratkaisevat. Lisäksi perustelusi on helpompi ymmärtää, kun ne ovat laadittu ja esitetty selkeästi.

Esimerkiksi viime vuonna laadin kolme oikaisuvaatimusta, joista kaksi johti hakijan pisteiden nousemiseen. Toisen oikaisuvaatimuksen perustelut veivät kuusi sivua rivivälillä 1,5 ja toisen oikaisun perustelut neljä sivua rivivälillä 1,5. Oikaisu voi mennä yhtä hyvin läpi oli sen pituus yksi tai 50 sivua!

Voiko sinulle olla haittaa siitä, että annat luvan käyttää vastauksiasi toisen hakijan oikaisuvaatimuksessa?


Yliopistolain 82.1 §:n mukaan opiskelijavalinnan tulosta ei saa oikaisuvaatimuksen johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi. Näin ollen, vaikka tarkastaja olisi alun perin pisteyttänyt kokeesi väärin (sinulle edullisesti), niin toisen hakijan oikaisuvaatimus ei saa johtaa sinulle huonompaan tulokseen. Voit siten esimerkiksi antaa kaverillesi omat koevastauksesi hänen oikaisuvaatimuksensa tueksi, jos siitä on hyötyä.


Maksaako oikaisuvaatimuksen tekeminen?


Jos laadit oikaisuvaatimuksen itse, se maksaa vain omien pääsykoevastausten tilaamisen verran (n. 30 euroa), sillä ilman kopioita vastauksistasi et lähtökohtaisesti pysty laatimaan oikaisua.


Kauan oikaisuvaatimuksen käsittelyssä kestää?


Oikaisuvaatimusten käsittely kestää yleensä 1-2 kuukautta, ja useimmiten tulokset ovat tulleet elokuun aikana.

Tosin Itä-Suomen yliopiston aikataulu on jo selvillä ja sen muutoksenhakulautakunnan kevään 2019 opiskelijavalintoja koskeva kokous on 3.–4.9.2019.


Voiko oikaisuvaatimuksen tuloksesta vielä valittaa?


Jokaisella hakijalla on oikeus saattaa pääsykokeensa arvostelua koskeva asia vielä hallinto-oikeuteen. Oikaisuvaatimukseesi annetussa päätöksessä on ohjeet valituksen tekemiseen sekä siihen, mihin hallinto-oikeuteen valitus tulee lähettää.

Hallinto-oikeuden päätöksistä peritään vuosittain vahvistettava oikeudenkäyntimaksu, joka vuonna 2019 on suuruudeltaan 260 euroa, joten hallinto-oikeuteen valittamisessa on suurempi kuluriski. Maksua ei tosin peritä silloin, kun hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaisen päätöksen (= päätös oikaisuvaatimukseen) valittajan eduksi.

Viime vuoden pääsykokeesta tehtyjen valitusten käsittelyssä kesti hallinto-oikeudesta riippumatta yli kuusi kuukautta. Muutamassa tapauksessa käsittely on vielä kesken, joten valitusprosessi ei ole nopeimmasta päästä ja pahimmassa tapauksessa valittaja joutuu varmuuden vuoksi hakemaan yhteisvalinnassa myös seuraavana keväänä hallinto-oikeuden päätöstä odottaessaan.

Hallinto-oikeuden päätös asiaan on lopullinen, joten siitä ei voi enää valittaa eteenpäin.


Yhteenveto


  1. Pyydä tiedekunnalta kopiot omista vastauksistasi heti, kun se on mahdollista. Oikaisua ei lähtökohtaisesti voi laatia ilman omia vastauksia.
  2. Tarkasta vastauksesi laskemalla pisteet ja vertaamalla vastauksiasi mallivastauksiin.
  3. Tutustu huolella oikeustieteet.fi -sivustolta ja yliopistojen sivuilta löytyviin ohjeisiin koskien oikaisuvaatimuksen laatimista.
  4. Pidä oikaisuvaatimus selkeänä ja ytimekkäänä.
  5. Lähetä oikaisuvaatimus määräaikaan mennessä.
  6. Tulokset saapuvat n. 1-2 kuukaudessa.


Jos oikaisuvaatimuksista heräsi jotain kysyttävää, niin kysykää ihmeessä esimerkiksi kommenteissa! Kunhan saan vielä tiedekunnista oikaisuvaatimuksia koskevat tilastot, niin koostan ne blogikirjoitukseen, jossa käsittelen sitä, kannattaako oikaisuvaatimuksen laatiminen. 

Enää muutama viikko tuloksiin! 


PS. Blogin ulkoasu on hieman muuttunut, sillä halusin saada siitä hieman selkeämmän. Jos teillä on ulkoasuun jotain kehitysideoita, niin otan ne mielelläni vastaan :) Ulkoasu tosin hakee vielä muotoaan, joten älkää ihmetelkö, jos tulevina viikkoina ulkoasu muuttuu vielä radikaalimmin.



Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).