23. lokakuuta 2019

32 § Opiskelijavaihto oikiksessa - Osa 1: Hakupäätös- ja prosessi


Olen nyt ollut vaihdossa täällä Melbournessa reilun kolmen kuukauden ajan, mutta ennen kuin päivittelen kuulumisia vaihdosta, niin palaan vielä aikaan ennen lähtöä eli kun päätin hakea vaihtoon Melbourneen ja itse hakuprosessiin.

Miksi vaihtoon?


Päätin muistaakseni jo ennen oikikseen pääsyä, että haluan lähteä vaihtoon opintojen aikana. Päällimmäisenä syynä tähän oli se, että tunnistin englannin kielen taitoni olevan liian heikolla tasolla kansainvälisiin liikejuridiikan työtehtäviin ja koska vaihtoon lähteminen olisi tehokas keino kehittää tätä taitoa.

Toinen syy vaihtoon hakemiseeni oli kansainvälinen kokemus, sillä varsinkin opintojen alkuvaiheessa minua kiinnosti ura ulkomailla, kuten Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä haluni työskennellä pysyvästi ulkomailla on laskenut, mutta toki edelleen haluan tulevaisuudessa toimia kansainvälisten työtehtävien parissa.

Kolmas syy hakea vaihtoon liittyy tiiviisti siihen, miksi hain nimenomaan University of Melbourneen (lyhennettynä UoM) / Melbourne Law Schooliin (lyhennettynä MLS). Vielä reilu vuosi sitten suurena haaveenani oli hakea OTM-tutkinnon jälkeen Harvardiin suorittamaan vuoden pituista LL.M. -jatkotutkintoa, ja koin, että opiskelu common law -maassa, jollainen Australia on, tukisi Harvardiin pääsyn mahdollisuuksia. Mikäli aihe kiinnostaa, voin myöhemmin kirjoittaa ajatuksiani liittyen Harvardiin hakemiseen, minkä takia en ole enää niin kiinnostunut sinne hakemisesta ja mikä alun perin sai minut haaveilemaan opiskelusta Harvardissa.

Miksi Melbourne Law School?


Kuten kerroin, niin pääasiallinen ja myös ensimmäinen syy hakea vaihtoon oli kielitaidon — nimenomaan englannin — kehittäminen. Tämän perusteella pohdin aluksi hakukohdetta Australian, Irlannin, Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen väliltä, sillä pääkriteerinä oli se, että vaihtomaa olisi englanninkielinen, koska halusin kokonaisvaltaisen kielikylvyn. Irlanti tippui aika nopeasti pois listalta, sillä en kokenut sitä niin mielenkiintoiseksi maaksi. Osittain samasta syystä tiputin myös Iso-Britannian pois, sillä koin, ettei sekään EU-maana eroaisi niin radikaalisti Suomesta kuin Yhdysvallat ja Australia.

Pohdin pitkään Yhdysvaltojen ja Australian välillä, mutta lopulta päädyin Australiaan kahdesta syystä:
  1. koska haaveilin edelleen Harvardiin hakemisesta ja Yhdysvalloissa työskentelystä, niin ajattelin, että nyt olisi mielenkiintoisempaa saada kokea toinen maa ja
  2. oikisrankingien mukaan paras oikis, jonka Helsingin yliopisto tarjosi hakukohteeksi, oli Australiassa. Tosin HY:llä oli ainakin silloin vaihtoehtona myös University of Berkley, jonka oikis sijoittuu säännöllisesti MLS:n kanssa samoille sijoille. Edellä mainituista syistä päädyin kuitenkin MLS:ään. Berkleyyn oli myös keskiarvon puolesta korkeampi vaatimus, sillä keskiarvon täytyi olla vähintään 4,5 / 5,0, kun taas Melbourneen 3,0 / 5,0. Toki valintaan vaikutti myös käsitykseni Australiasta lämpimänä maana rentoine ihmisineen.

Millainen hakuprosessi oli?


Hakuprosessi oli kaksivaiheinen: ensin piti hakea vaihtopaikkaa HY:ltä ja sitten tehdä hakemus University of Melbournelle.

Hakuprosessi Helsingin yliopistolla


Jostain syystä joitakin Australian vaihtopaikkoja on haettava huomattavasti etukäteen, sillä tein vaihtohakemukseni HY:lle helmikuussa 2018 ja sain tiedon valinnasta maaliskuussa 2018, vaikka itse vaihto alkoi heinäkuussa 2019. Toki tässä välissä piti vielä tehdä hakemus Melbourneen, mikä on lähinnä muotoseikka, enkä ole koskaan kuullut, että yksikään opiskelija olisi saanut kohdeyliopistolta hylkäävää päätöstä HY:n hyväksynnän jälkeen.

Hakuprosessi oli sinänsä yksinkertainen, vaikkakin portaali, jossa varsinainen hakemus tehdään, on äärimmäisen kankea ja epäselvä. Hakuani yksinkertaisti se, että hain vain ja ainoastaan University of Melbourneen ja nimenomaan tälle ajanjaksolle, jolle tulin valituksi (heinä-marraskuu 2019).

Täällä Melbournessa lukukausien ajankohdat ovat täysin erilaiset kuin Suomessa, sillä ensimmäinen lukukausi alkaa helmikuussa ja päättyy touko/kesäkuussa kun taas toinen lukukausi alkaa heinäkuussa ja päättyy marraskuussa. Tammikuu täällä on kesäloma jo kelienkin puolesta, sillä lämpimimmät kuukaudet Melbournessa ovat joulu-, tammi- ja helmikuu.

Yleisten tietojen lisäksi hakuprosessissa piti täyttää "learning agreement", mikä tarkoitti käytännössä opintosuunnitelman tekemistä: mitä kursseja tulisin vaihdossa tekemään ja mihin sijoittaisin ne tutkinnossani (valinnaisiin opintoihin vai korvaisiko ne jonkin pakollisen kurssin). Learning agreement on tosin vain alustava suunnitelma, sillä mitään takuita siitä, että pääset nimenomaisille kursseille, ei ole. Alustavassa opintosuunnitelmassani olivat seuraavat kurssit:
  1. Legal Method and Reasoning
  2. Sports and Competition Law
  3. Sports Industry and the Law
  4. Competition Law

Valitsin nämä siitä syystä, että halusin vaihdossa opiskella erityisesti urheiluoikeutta ja kilpailuoikeutta sekä oppia common law -oikeusjärjestelmästä. Ensiksi mainitun kurssin oli myös tarkoitus korvata eräs pakollinen maisterikurssi Suomessa.


Perustelukirjeen laadinta

Perustelukirje on mielestäni hakuprosessin tärkein asiakirja ja jopa tärkeämpi kuin keskiarvo, kunhan vain keskiarvo ylittää hakukohteen minimivaatimuksen. Perustelukirjeen laadintaan löytyy hyvät ohjeet jo itse yliopiston sivuilta. Perustelukirjeessä kannattaa kertoa esimerkiksi seuraavat asiat:
  • miksi haluat opiskelemaan valitsemaasi vaihtokohteeseen
  • miten opiskelijavaihto valitsemassasi vaihtokohteessa tukisi tutkinto-opintojasi Helsingin yliopistossa
  • millaisen osan Helsingin yliopistossa suorittamaasi tutkintoa vaihdon aikana suorittamasi opinnot muodostaisivat
  • miksi haet vaihtoon juuri tässä vaiheessa opintojasi
  • millaisia suunnitelmia sinulla on tulevaisuutta ajatellen, ja miten opinnot ulkomailla edesauttaisivat sinua niiden toteuttamisessa.
  • mitkä muut asiat saattaisivat vaikuttaa valintaasi. Jos sinulla on esimerkiksi vaihtoa tukevaa työkokemusta, kannattaa kirjeessä mainita siitä.

Keskityin omassa perustelukirjeessäni nimenomaan siihen, miten opiskelijavaihto tukisi tulevaisuuden suunnitelmiani, jonka lisäksi kerroin haluavani opiskella nimenomaan urheiluoikeuden kursseja, joita ei ole paljon tarjolla meidän tiedekunnassamme. Mielestäni perustelukirjeessä ei kannata edes yrittää vastata jokaiseen kohtaan — ainakaan samassa laajuudessa —, vaan keskittyä omiin "vahvuuksiin”.

Alla on kuva perustelukirjeestäni, jolla tulin valituksi, ja voitte puolestani käyttää samaa runkoa tai ideaa omissa perustelukirjeissänne :) Myös, jos kaipaat apua oman perustelukirjeen kirjoittamiseen tai haluat muuten vain pallotella ajatuksia sen kirjoittamisesta, niin autan kyllä mielelläni! Lähtökohtaisesti pitäisin perustelukirjeen pituuden yhdessä sivussa.



vaihtohaku HY oikis perustelukirje
Perustelukirjeeni vaihtohaussa

Lopputulos

Kevään 2018 haussa MLS:ään valittiin vain yksi opiskelija per lukukausi, joten itse asiassa lähdin hieman sillä ajatuksella, että haen ensin vain tuota toisen lukukauden paikkaa, jotta ehdin suorittamaan oikeusnotaarin tutkinnon rauhassa loppuun. Nimittäin hakuvaatimusten mukaan oikeusnotaarin tutkinto täytyi olla suoritettuna ennen vaihdon alkamista. Ajattelin, että mikäli en tule valituksi tässä haussa, niin minulla on vuosi aikaa parannella keskiarvoani ja kevään 2019 haussa laittaisin molemmat lukukaudet vaihtoehdoksi, jotta nostaisin todennäköisyyksiäni.

Muistan elävästi sen, että olin eräänä maaliskuisena päivänä kävelemässä Kaisa-kirjastosta metroasemalle, kun ystäväni laittoi minulle viestiä ja kertoi, että hänen opiskelijatuttunsa Vaasasta oli tullut valituksi Melbourneen ensimmäiselle lukukaudelle. Lievästi jännittyneenä avasin sähköpostini liukuportaissa ja silmieni eteen lävähti tieto, että olin tullut valituksi Melbourneen! Asiat olivat menneet jopa suunniteltua paremmin, sillä nyt saisin ajoitettua vaihtoni seuraamaan heti notaariksi valmistumista, jonka jälkeen voisin sitten hakea harjoittelupaikkaa keväälle 2020 isosta asianajotoimistosta, johon olin jo pidemmän aikaa haikaillut.

Mitä olen näin jälkikäteen kuullut kavereiden välityksellä Melbourneen valituista, niin olen jäänyt käsitykseen, että valitut opiskelijat olisivat useimmiten 50/50 Helsingin ja Vaasan yksiköstä, mutta en ole tästä tiedosta täysin varma.

Painotettu keskiarvoni oli muistaakseni hakuvaiheessa noin 3,8, joka oli reilusti yli vaatimuksen (3,0). Tietenkin hakijoiden taso nostaa vaatimuksen käytännössä korkeammaksi, vaikka valinta perustuu kokonaisarvioon (perustelukirje, learning agreement, opintojen eteneminen, keskiarvo). Nykyään tosin keskiarvon minimivaatimus MLS:ään on vähintään 3,8.

Hakuprosessi University of Melbourneen


Kun sain hyväksynnän HY:ltä eli vahvistuksen siitä, että minut tullaan nominoimaan (=nimeämään) vaihtoon, seuraavana oli vuorossa hakemuksen tekeminen erikseen UoM:iin. Kuten jo mainitsin, niin käsittääkseni tämä vaihe on aina lähinnä muodollinen eikä hakijaa tulla tässä vaiheessa hylkäämään, ellei itse ryssi jotain todella pahasti. Hakulomakkeeseen sai täytellä kaikennäköisiä tietoja, mutta ehkä oleellisin oli study planin eli konkreettisen opintosuunnitelman laatiminen: mitä kursseja haluaisin suorittaa vaihdossa ja mikä niiden prioriteetti on minulle. Koska tein hakemuksen UoM:iin jo kesäkuussa 2018, en voinut olla varma, mitä kursseja vaihtolukukauteni aikana tarjotaan ja minkälaisin aikatauluin, mikä toi suunnitteluun oman haasteensa. Taisinkin päivittää study plania kahteen kertaan ennen hyväksymiskirjeen saamista, sillä sitä sai odotella hyvän tovin. Alempana näet, mitä kursseja toivoin UoM:in hakuvaiheessa.


opintosuunnitelma kurssit oikis vaihto Melbourne
Study plan vaihtoon

Tämän hakemuksen tekemisen jälkeen — tai oikeastaan aikana — tuli vastaan "ongelmia". Olin saanut tätä hakuvaihetta varten HY:ltä hakuohjeet, joissa todettiin, että mikäli hakijalla ei ole ylioppilastodistuksessa englannin oppiaineesta arvosanaa 8, tulee hakijan todistaa kielitaito TOEFL tai IEFL-testillä. Ongelma oli siinä, että minulla oli todistuksessa arvosana 7 enkä halunnut joutua maksamaan yli 200 euroa kielitestistä. Oman stressinsä tilanteeseen toi se, ettei näitä testejä järjestetä joka päivä ja hakemuksen lähettämisellä oli kuitenkin deadline.

Olin kuitenkin perehtynyt jo ennen vaihtohakua UoM:n nettisivuihin, jossa luki selvästi, että kielitaidon todistamiseksi riittää myös englannin kielen opettajan antama todistus, jossa opiskelijan kielitaito on arvioitu CERF-asteikolla vähintään C1-tasolle. Olin heti yhteydessä vaihtokoordinaattoriin, ja laitoin hänelle linkin tuohon UoM:in nettisivuun, jossa asia luki selkeästi. Vastauksena sain vain, että "nämä [aiemmin lähetetyt] ohjeet ovat saatu Melbournesta". Otin vielä uudelleen yhteyttä koordinaattoriin ja yritin saada häntä lukemaan kyseisen sivun, mutta häntä asia ei tuntunut kiinnostavan, sillä vastaukseksi sain, että "voithan toki yrittää hakea kielitodistuksella, mutta sen kelpoisuudesta ei ole takeita". Itse olisin toivonut vaihtokoordinaattorin varmistavan tämän, sillä kuuluihan tämä vaihtokohde hänen vastuulleen, mutta ei. Olin sitten oma-aloitteisesti yhteydessä UoM:iin ja sain lopulta vahvistuksen heiltä, että kyseinen kielitodistus kelpaa ja iloitsin tästä rahan säästymisestä sekä stressin välttämisestä. Pari viikkoa tuon vahvistuksen jälkeen sain HY:ltä päivitetyt hakuohjeet, joihin oli vaivihkaa lisätty, että kielitaidon todistamiseksi riittää myös tämä kielitodistus. Vaihtokoordinaattorilta en tosin ikinä saanut mitään informaatiota tästä.

Kun tuosta episodista oli päästy eteenpäin ja hakemus lähetetty, niin jäin vain odottamaan, että saisin hyväksymiskirjeen UoM:sta. Koska hyväksymisen edellytyksenä oli myös se, että HY nominoi minut UoM:iin, niin vaihtokoordinaattori kertoi, että hän nominoi (lähettää sähköpostin UoM:iin) mm. minut alkusyksystä 2018. Kun en ollut kuullut hyväksymiskirjeestä vielä mitään joulukuussa 2018, niin olin yhteydessä vaihtokoordinaattoriin ja kysyin tilannepäivitystä. Vastaukseksi sain, että näissä asioissa voi kestää kohdeyliopiston päässä, mutta koska olin jo menettänyt luottoni vaihtokoordinaattoriini, olin taas itse yhteydessä UoM:iin. Ja mitäpä sieltä selvisikään? UoM:sta kerrottiin, että he eivät ole saaneet nominointiani HY:ltä, joten jouduin olemaan taas yhteydessä vaihtokoordinaattoriini. Vastaukseksi sain melkoisen meriselityksen. Vaihtokoordinaattori nimittäin väitti, että sähköposti on "varmaan hukkunut matkalla". Tässä vaiheessa luottamukseni vaihtokoordinaattorin ammattitaitoon loppui täysin ja aloin kieltämättä stressaamaan, että tuleeko tästä vaihdosta lopulta mitään.

Lopulta kaikki kuitenkin järjestyi ja sain toukokuun (2019) loppupuolella vahvistuksen UoM:sta, että minut on hyväksytty vaihto-opiskelijaksi. Tämän jälkeen pääsinkin hoitamaan mm. viisumiasioita, mutta siitä lisää seuraavassa osassa!


Miten valita itselleen sopiva vaihtokohde?


Valotin alussa syitä omalle hakupäätökselleni, mutta jos et ole vielä varma mihin hakisit, niin käyn läpi muutamia seikkoja, joista voi olla apua sopivaa vaihtokohdetta miettiessä:
  • kielitaidon kehittäminen
  • kurssivalikoima
  • tulevaisuuden urasuunnitelmat
  • itseään kiinnostava kulttuuri ja maa

Vaihtoa kannattaa ehdottomasti lähestyä kielitaidon kehittämisen kautta. Monessa vaihtokohteessa englanti kehittyy riippumatta siitä, onko kohde englanninkielinen maa, sillä todennäköisin kommunikaatiokieli esimerkiksi toisten vaihtareiden kanssa on englanti. Myös monessa ei-englanninkielisessä vaihtokohteessa kurssit suoritetaan englanniksi. Jos sinulle on tärkeämpää kehittää jonkin toisen kielen osaamista kuin englannin, niin kannattaa valita vaihtokohde tuon toisen kielen perusteella. Sen sijaan, jos et ole niin kiinnostunut minkään muun kielen kuin englannin kehittämisestä, niin englanninkielinen maa voi olla fiksumpi valinta kokonaisvaltaisen kielikylvyn varmistamiseksi.

Toinen keino lähestyä vaihtokohteen valintaa on kohdeyliopiston kurssivalikoima. Vaikka mielestäni vaihdon suurimmat hyödyt tulevat muualta kuin opiskelluista kursseista, niin kiinnostavat kurssit auttavat mielenkiintoisen vaihdon varmistamista. Jos olet esimerkiksi kiinnostunut urasta immateriaalioikeuksien parissa, niin on myös CV:n ja työnhaun kannalta fiksua katsoa vaihtokohdetta tuota seikkaa silmällä pitäen. Jotkin vaihtokohteet sallivat myös muiden kuin oikeustieteellisten kurssien suorittamisen, joten myös tämä kannattaa pitää mielessä, kun käyt läpi eri vaihtokohteita.

Tulevaisuuden urasuunnitelmien vaikutus tulikin jo esiin kurssivalikoiman kautta, mutta tätä voi miettiä myös siltä kannalta, että oletko mahdollisesti kiinnostunut työskentelemään jossain tietyssä valtiossa valmistumisen jälkeen? Se, että suoritat vaihdon esimerkiksi Saksassa, ei tietenkään tarkoita, että tulet varmasti pääsemään myöhemmin Saksaan töihin. Mutta se voi auttaa ihan yleisellä tasolla, kun maa on tullut tutuksi ja ymmärtää paremmin, miten asiat toimivat kohdemaassa. Paikan päällä on myös helpompi verkostoitua tai esimerkiksi hakea harjoittelupaikkoja. Juttelin esimerkiksi tšekkiläisen juristin kanssa, joka oli ollut täällä Melbournessa vaihdossa ja vaihdon jälkeen jäänyt kuukaudeksi (palkattomaan) harjoitteluun paikalliseen Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.

Ja lopuksi tietenkin kannattaa miettiä, minkälaisessa maassa viihtyisi, minkä maan kulttuurista haluaa oppia lisää tai mikä on sijaintinsa puolesta optimaalinen reissailuun! Valinnan voi tehdä siis monella perusteella, ja edellä ei ole tietenkään mitenkään tyhjentävä listaus. Millä perusteella sinä olet valinnut tai ajatellut valitsevasi vaihtopaikkasi? :)

Näin lopuksi tässä vielä linkki Helsingin yliopiston hakukohteisiin, josta voi käydä selailemassa HY:n tarjontaa: https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/vaihtokohteet-maailmalla


Lopuksi


Tästä kirjoituksesta tuli hieman pidempi, mutta toivottavasti se ei haittaa! Tarkoituksenani on käydä osassa 2 läpi vaihtoon valmistautumista, kuten asunnon ja viisumin hankkimista sekä kokemuksia vaihdon alkuvaiheesta. Vaihdon jälkeen ajattelin koota osaan 3 yhteenvedon vaihdostani sekä siitä, miten sopeutuminen takaisin Suomeen onnistui.

Sen sijaan seuraavan blogikirjoituksen aihe koskee oikkarin työnhakua, josta ajattelin tehdä myös kolmiosaisen blogisarjan. Ensimmäisessä osassa käsittelen sitä, mihin kaikkialle itse hain nyt syksyllä ja millä perusteella sekä mistä juridiikan alan työpaikkoja voi etsiä. Jos teille tulee näihin liittyen kysymyksiä tai aiheideoita, niin jättäkää ne kommenttiosioon! :)

PS. Huomauttaisin, että Melbournessa on muitakin yliopistoja kuin University of Melbourne ja HY:n kautta voi hakea myös muihin Melbournen yliopistoihin vaihtoon, mutta käytin tässä tekstissä University of Melbournea, Melbourne Law Schoolia ja Melbournea synonyymeinä.

PPS. Pyysin HY:n liikkuvuuspalveluista tietoa oikkareiden vaihtotilastoista, mutta en ole vieläkään saanut vastausta. Mikäli saan joitakin vaihtotilastoja, niin päivitän ne myöhemmin tähän kirjoitukseen ja merkitsen kirjoituksen alkuun, että kirjoitusta on päivitetty tältä osin.



Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).

20. lokakuuta 2019

31 § 100 000 näyttökertaa rikki

Normaalista poikkeavasti kirjoitan tällaisen hieman henkilökohtaisemman kirjoituksen sen kunniaksi, että blogiani on nyt katseltu sen historian aikana yli 100 000 kertaa! Kiitos siitä kaikille teille, jotka olette lukeneet blogiani ja olleet minuun yhteydessä! Toisena syynä tähän kirjoitukseen on se, että käydessäni läpi blogin sähköpostia tulin äärimmäisen onnelliseksi, kun mietin, kuinka paljon tämä blogi on minulle lopulta antanut.

Tämä blogi sai alkunsa siitä, että kaverini eivät jaksaneet enää kuunnella oikisjuttujani ja ajattelin, että olisi mukava kirjoittaa osittain päiväkirjamaisesti omista kokemuksista ja mietteistä oikikseen liittyen. Nyt lähes neljä vuotta myöhemmin blogilla on säännöllisiä lukijoita ja olen saanut kymmeniä kommentteja sekä yhteydenottoja sähköpostitse. Lisäksi olen käynyt kouluissa kertomassa opiskelusta oikiksessa ja sinne hakemisesta sekä luennoinut Varjovalmennuksen valmennuskurssilla lukutekniikasta ja motivaatiosta.

Minusta on aidosti mukava auttaa teitä lukijoita erilaisissa aiheissa ja erityisesti kuulla teidän "tarinanne". Olen aina otettu, jos hakija tai joku muu luottaa minuun niin paljon, että hän avaa murheitaan tai stressiään esimerkiksi hakemiseen liittyen ja olen voinut toimia virtuaalisena olkapäänä. Tämän suuri merkitys minulle kumpuaa ehkä siitä, ettei minulla ollut varsinaisesti henkilöä, joka olisi ymmärtänyt esimerkiksi hakupaineitani tai oikikseen pääsyn merkitystä minulle. Haluan jatkossakin toimia vertaistukena jokaiselle, joka kokee tarvitsevansa sitä, ja jatkaa täällä omien kokemusteni jakamista juridiikan saralla — käytännön vinkkejä unohtamatta. Muistakaa, että jos teillä tulee missään vaiheessa tunne, että kaipaatte apua johonkin kysymykseen tai haluatte vain purkaa fiiliksiänne, niin olen vain yhden sähköpostiviestin (unelmanaoikis@gmail.com) päässä :) Ehkä tyhmiä kysymyksiä on olemassa tai ehkä ei, mutta itse aina kysyn mieluummin, jotta tiedän oikean vastauksen tulevaisuudessa.

Olen hieman harmitellut, että yhteydenottojen määrässä on ollut huomattava lasku sen jälkeen, kun lopetin blogin säännöllisen päivittämisen, mikä on tietenkin ymmärrettävää. Osittain päivittäminen jäi kiireiden takia, mutta osaksi ehkä sen takia, että oikis ei tietyllä tasolla vastannut niitä korkeita odotuksia, jotka olin naiivisti ladannut sille. Tämä taas johti siihen, etten kokenut osaavani enää kirjoittaa tai vastata yhtä motivoivasti ja inspiroivasti kuin aiemmin. Pelkäsin, että lievä pettymykseni oikista kohtaan näkyisi läpi kirjoituksista ja lannistaisin tulevia hakijoita, mitä en halunnut. Tietenkin haluan kirjoittaa totuudenmukaisesti myös oikiksen mahdollisista huonoista puolista sekä omista epäonnistumisistani, mutta moni näistä "huonoista puolista" liittyi lähinnä omiin odotuksiini enkä halunnut, että joku ymmärtäisi ne väärin. Ala on kuitenkin minulle edelleen täysin oikea ja olen onnellinen, että en ikinä luovuttanut hakemisen suhteen ja en malta odottaa, mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan! Sitä tosin en voi kieltää, etteikö motivaationi tutkinto-opintojen puurtamiseen ole laskenut dramaattisesti, varsinkin sen jälkeen, kun sain haluamani vaihto-opiskelupaikan ja haave Harvardiin hakemisesta alkoi jäämään, jolloin hyvän opintomenestyksen ylläpitämiselle ei oikein enää löytynyt motivaatiota. Onneksi pääsen vaihtoni jälkeen ottamaan pidemmän tauon opinnoista ja aloitan tammikuussa kokoaikaisen harjoittelun asianajotoimistossa! Tästä saatte lukea lisää tulevassa blogisarjassa koskien työnhakua.

Olen jo pitkään halunnut laajentaa blogin sisältöä myös jo oikiksessa opiskeleville ja tämä on antanut minulle uutta kipinää blogin aktiiviseen kirjoittamiseen. Tämän osalta koen ehkä hieman kärsivän samanlaisesta uskottavuusongelmasta kuin ennen oikikseen pääsyä: vaikka kirjoitin jo ennen oikikseen pääsyä hyödyllisiä vinkkejä ja kirjoituksia, niin uskottavuus tuli vasta itse sisäänpääsyn jälkeen. Koen, että oikkareille kohdistettujen kirjoitusten osalta voisi olla sama, että uskottavuus tulee hieman hölmösti vasta sinä päivänä, kun valmistun.

Tiedän, että voisin auttaa vielä useampaa hakijaa tai opiskelijaa kuin tähän asti ja pyrin jatkossakin blogin kautta luomaan fiiliksen, että minuun voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä. Tätä varmasti vaikeuttaa se, että blogini ei ole erityisen "eläväinen", koska en käytä juuri kuvia ja jään varmasti monelle etäiseksi, sillä olen halunnut pitää blogin sisällön melko asiapitoisena enkä juuri kerro itsestäni muuten kuin oikisaiheiden kautta. Tosin aikaisemmin oikis oikeasti tuntui olevan enemmän tai vähemmän elämäntapa, sillä oikikseen hakeminen merkitse minulle aina jotain enemmän ja tämän takia suhtauduin hakemiseen niin intohimoisesti. Ehkä tulevaisuudessa voisin avata vielä tarkemmin tuota välivuosieni aikaista intohimoa ja taustaani.

Haluan vielä kerran kiittää kaikkia blogini lukijoita siitä, että olette lukeneet blogia, olleet yhteydessä ja antaneet palautetta sekä kehitysideoita. En pysty korostamaan tarpeeksi sitä, kuinka toivon, että teidän lukijoiden on helppo laittaa minulle matalalla kynnyksellä viestiä, ja lupaan auttaa teitä parhaani mukaan!

Laskin nopeasti, että minulla on ylhäällä yli 30 eri aihetta blogikirjoitukseksi, joten ideoita kyllä riittää :) Jos haluatte pysyä ajan tasalla tulevista kirjoituksista, niin muistakaa tilata sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista blogin oikeasta reunasta löytyvällä "Follow by Email" -lomakkeella. Seuraava kirjoitukseni koskien vaihtoon hakemista on jo muuten valmis, mutta odotan, jos saisin vielä yliopistolta tilastotietoja vaihtopaikkoihin liittyen. Ja muistakaa, että kaikki kommentit ja palautteet auttavat myös minua niin blogin kehittämisessä kuin sisällön tuottamisessa, joten älkää aristelko niiden suhteen!


Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).

7. lokakuuta 2019

30 § Vinkkejä välivuoteen

Valintakokeen tuloksista on nyt vierähtänyt kolme kuukautta, ja suurin osa on varmasti jo siirtynyt keskittymään arkeen ja toistaiseksi ehkä muihin asioihin. Ajattelin, että nyt — varsinkin kun omat opintokiireeni ovat täällä Melbournessa hieman rauhoittuneet — on viimeistään hyvä hetki kirjoittaa siitä, mitä välivuonna voi tehdä edistääkseen sisäänpääsyä oikikseen. Jos teitä kiinnostaa lukea tai nähdä lisää vaihdostani, niin jättäkää esimerkiksi kommentteihin kysymyksiä aiheesta. Lisäksi olen päivittänyt oman Instagram-tilini tarinoihin (ja tallentanut ne highlightteihin, jotta niitä voi katsoa myös jälkikäteen) ajoittain kuulumisia täältä. Profiilini on tosin yksityinen (@lairou), joten älkää ihmetelkö, jos en hyväksy etenkään ei-omalla nimellä olevia seuraajia. Toisaalta somesisältöni ei ole niin mielenkiintoista, että tästä kannattaisi olla harmissaan :)


Kannattaako minun hakea enää uudelleen?


Kannattaa! Riippumatta siitä, oliko tämä ensimmäinen tai viides hakukertasi, niin mikäli koet edelleen juridiikan alan mielenkiintoiseksi ja haluat tulevaisuudessa työskennellä sen parissa: jatka hakemista! Tietenkin ensimmäistä kertaa hakeneilla tämä korostuu siitä syystä, että koko valintaprosessi oli täysin uusi kokemus puhumattakaan juridisesta tekstistä, mutta uskon, että suuri osa hakijoista tekee yksinkertaisia virheitä, jotka ovat korjattavissa.

Olen puhunut useasti siitä, että unelmien, olivat ne mitä tahansa, eteen kannattaa tehdä töitä ja uhrauksia. Hain itse kolme kertaa oikikseen, ja olen äärimmäisen onnellinen, etten luovuttanut unelmani suhteen missään vaiheessa. Uskon, että unelmani saavuttamista auttoi se, että en vain päättömästi hakenut uudelleen, vaan kävin läpi virheitäni ja onnistumisiani sekä kevään että kokeen aikana ja otin niistä opikseni. Valitettavasti näen vuodesta toiseen hakijoita, jotka jatkavat rohkeasti unelmiensa tavoittelua, mutta jotka käytännössä hakkaavat päätään seinään, sillä omaa suoritusta ei haluta analysoida ja siten tunnistaa kehitettäviä osa-alueita. Jos oikeasti haluat oikikseen tai minnekään muualle, nähkää se vaiva ja aika ennen seuraavaa pääsykoekevättä, että rauhoitutte hetkeksi analysoimaan edellistä hakukertaa, onnistumisia sekä mahdollisia kehityskohteita.


Mitä välivuonna kannattaa tehdä?


Isossa kuvassa tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta, sillä periaatteessa melkein mikä tahansa asia saattaa edistää uraasi juridiikan alalla. Lähdet sitten esimerkiksi au pairiksi ulkomaille ja saat arvokasta kielitaitoa, olet töissä muulla kuin juridiikan alalla ja opit taitoja, joita voit myöhemmin hyödyntää tai ylipäänsä keräät vain voimia, että jaksat pusertaa seuraavana keväänä. 


Opiskelu avoimessa yliopistossa

Jos kuitenkin keskitytään siihen, mikä edistäisi mahdollisuuksiasi parhaiten seuraavan kevään valintakoetta varten, niin vastaus tähän on opiskelu avoimessa yliopistossa. Olen kulkenut itse tämän saman polun, sillä opiskelin molempina välivuosinani Helsingin avoimessa yliopistossa oikeustieteen kursseja, ja sain tässä ajassa 49 opintopistettä kasaan. Kokemuksistani avoimesta yliopistosta voitte lukea aiemmista kirjoituksistani: 4 § Opiskelu avoimessa yliopistossa5 § Opiskelu avoimessa yliopistossa osa 2 ja 8 § Opiskelusuunnitelma vuodelle 2016.

Avoimessa yliopistossa opiskelun hyötyjä ovat muun muassa:
  • juridiseen tekstiin tottuminen;
  • juridisen ajattelun kehittyminen;
  • substanssiosaamisen kehittyminen;
  • vastaustekniikan kehittyminen oikeustieteelle tyypillisiin tehtäviin;
  • tiettyjen tiedekuntien osalta mahdollisuus hakea avoimen väylän kautta; ja
  • opinnoissa eteneminen jo ennen sisäänpääsyä.
Avoin yliopisto on kuin valmennuskurssi pääsykoekevättä varten ja ainoina huonoina puolina ovat kurssien maksullisuus sekä se, ettei avoimen yliopiston opiskelija ole oikeutettu opintotukeen. 


Miten päästä alkuun avoimessa yliopistossa opiskelun kanssa?

Oikeustieteen kursseja voi opiskella seuraavissa avoimissa yliopistoissa:
Lisäksi myös muiden yliopistojen avoimet yliopistot saattavat tarjota yksittäisiä oikeustieteen kursseja, mutta edellä on listattu ne yliopistot, joiden yhteydessä on myös varsinainen oikeustieteellinen tiedekunta.

Mikäli asut jonkin edellä mainitun avoimen yliopiston paikkakunnalla, niin lähtökohtaisesti suosittelisin tutustumaan ensimmäisenä tuon avoimen opetustarjontaan, vaikka avoimilla yliopistoilla on lähtökohtaisesti tarjolla myös verkkokursseja. Tosin yksi suositeltava vaihtoehto on, että riippumatta asuinpaikkakunnastasi aloitat Itä-Suomen yliopiston tarjoamista maksuttomista MOOC-kursseista (Massive Open Online Course eli massiivinen avoin verkkokurssi). Nämä kurssit löydät täältä. Itä-Suomen yliopiston MOOC-kurssien ideasta voit lukea myös Ylen tekemästä uutisesta.

Käy tutustumassa eri yliopistojen tarjontaan ja jos jokin jää mietityttämään, niin ole kyseiseen yliopistoon yhteydessä tai kysy minulta apua! :)

Opiskelu koulumaisesti kansanopistossa

Avoimessa opiskelu on kieltämättä aika yksinäistä puurtamista, ja moni opiskelee avoimessa sivutoimisesti työn ohella, sillä avoimen yliopiston opintoihin ei saa opintotukea. Jos opintoja haluaa tehdä kokopäiväisesti (tämä kyllä onnistuu myös joissakin avoimissa yliopistoissa riippuen kurssitarjonnasta), niin yksi mahdollisuus on suorittaa oikeustieteen opintoja esimerkiksi HEO:n kansanopistossa. HEO:ssa opiskelu nimittäin oikeuttaa hakemaan Kelan opintotukea ja koulutus kestää koko opintovuoden. Siinä missä avoimen yliopiston opinnot ovat yleensä iltaisin, niin HEO:ssa opinnot ovat päivisin.


Työkokeilu

Sen lisäksi, että opiskelin avoimessa yliopistossa, niin suoritin välivuosieni aikana kaksi työkokeilua juridiikan alalla: vakuutusoikeudessa sekä Kilpailu- ja kuluttajavirastossa. Työkokeilut olivat mielenkiintoinen tapa päästä kurkistamaan alan työelämää, sillä opiskelu oikiksessa — varsinkaan pänttääminen pääsykokeeseen ei vastaa (työelämän) todellisuutta. Työkokeilussa kannattaa ottaa huomioon se, että työkokeilu ei ole työsuhde eikä sen ajalta makseta palkkaa. Koska työkokeilu on suunnattu työttömille henkilöille, niin työkokeilun ajalta saa työmarkkinatukea. Mikäli tämä mahdollisuus kiinnostaa, niin kannattaa tutustua huolella seuraaviin TE-toimiston sivuihin ja olla tarvittaessa yhteydessä TE-toimistoon: Työkokeilun käytännöt ja säännökset + Työllistymistä edistävät palvelut ja kulukorvaus.

Työkokeilun ja avoimessa opiskelun yhdistämisessä tulee ottaa huomioon se, että jotta voit saada työttömyysetuutta ja olla työkokeilussa, niin avoimen opintoja tulee suorittaa alle 5 opintopistettä per kuukausi. Tässäkin asiassa kannattaa kysyä etukäteen TE-toimiston työntekijältä, onko opintosuunnitelmasi hyväksyttävä työkokeilun näkökulmasta.

Lisäksi, jos haluat kuulla tarkemmin kokemuksiani työkokeilusta tai kaipaatte muuten selvennystä siihen, miten työkokeilu toimii, laita rohkeasti viestiä, niin autan parhaani mukaan tai ohjaan sinut oikeaan paikkaan!


Miten voin oppia aiemmista hakukerroistani?

Tiedän, että oman epäonnistumisen läpikäyminen tai miettiminen saattaa tuntua ajatuksena ahdistavalta tai epämiellyttävältä. Siitä huolimatta on äärimmäisen tärkeää ennen tulevaa hakukevättä pysähtyä miettimään edellistä hakukevättä kokonaisuudessaan, sillä virheistä oppii ja (kokemust karttuu -Pikku G) pahin mahdollinen moka on toistaa edellisen kevään virheet.

Olen useasti sanonut, ettei oikikseen pääseminen ole mitään rakettitiedettä, mutta oman suorituksen analysoinnissa on hyvä mennä mahdollisimman syvälle. Sen lisäksi, että pohdit esimerkiksi luku- ja vastaustekniikkaa, niin on hyvä miettiä myös yleisellä tasolla kevättä: miten jaksoit henkisesti tai oliko motivaation kanssa ongelmia kevään aikana? Vastaustekniikan osalta sen sijaan on hyvä käydä omat koevastaukset läpi ja verrata niitä mallivastauksiin.

Jaan tähän alle tukikysymyksiä, joiden avulla voit reflektoida kevättä ja niiden pohjalta miettiä kehityskohteita tulevaa varten. Toivottavasti kysymykset auttavat pohtimaan omaa suoritustasi! Olen myös aiemmin käynyt hakijoiden vastauksia läpi näihin kysymyksiin ja pohtinut yhdessä heidän kanssaan, mitä he voisivat muuttaa seuraavaa hakukertaa varten.

Kuten alussa mainitsin, niin olen tällä hetkellä opiskelijavaihdossa Melbournessa enkä valitettavasti en ehdi täällä ollessani pureutumaan vastauksiinne ja antamaan palautetta, mutta voitte laittaa minulle vastauksenne alla oleviin tukikysymyksiin vaikka heti ja aloitan käymään niitä läpi tammikuussa, kun olen palannut Suomeen. Käyn enemmän kuin mielelläni vastauksenne läpi ja teille jää vielä reilusti aikaa valmistautumiseen ennen pääsykoekirjojen julkaisua :)

Lisäksi, jos sinulla on tallessa koevastauksesi, voin halutessasi antaa niiden perusteella palautetta esimerkiksi vastaustekniikasta, mutta pyytäisin, että kirjoitat koevastauksenne puhtaaksi esimerkiksi Word-tiedostolle ja lähetät ne sitten yhdessä koepapereiden kanssa minulle. Koepapereista kannattaa sutata ainakin henkilötunnus ja nimesi, mikäli haluat kysyä anonyymisti palautetta. Vastaukset tukikysymyksiin ja kopiot koevastauksista voit lähettää osoitteeseen unelmanaoikis@gmail.com.

Tukikysymykset


Kevät yleisesti

  • Miltä kevät tuntui yleisesti? Tuntuiko se esimerkiksi ylitsepääsemättömän raskaalta?
  • Häiritsikö lukemista mielestäsi jokin seikka?
  • Tuntuiko kevään aikana, että pääsykoe ahdistaa tai jännittää? Pystyitkö puhumaan siitä esimerkiksi kaverin tai perheenjäsenen kanssa?

Lukutekniikka

  • Mitä lukutekniikoita käytit (esimerkiksi flashcardit, äänitteet, värit jne.)?
  • Mitkä tekniikat tuntuivat toimivan?
  • Muuttuiko lukutekniikoiden painotus lähempänä pääsykoepäivää ja jos kyllä, niin miten?
  • Mitkä lukutekniikat eivät ehkä toimineet niin hyvin tai olivat aikaa vieviä hyötyyn nähden?
  • Kuinka paljon teit harjoitustehtäviä?
  • Olitko valmennuskurssilla?
  • Kuinka paljon luit keskimäärin ja vaihteliko lukuaika kevään aikana ja jos kyllä, niin miten?
  • Kuinka paljon pidit vapaapäiviä ja milloin / missä vaiheessa kevättä?
  • Luitko yksin vai keskustelitko edes välillä jonkun toisen hakijan kanssa pääsykoeaiheista?
  • Kuinka paljon kertasit kevään aikana ja miten?

Vastaustekniikka

  • Tuntuiko vastaustekniikassa joku vaikealta? Mikä ja missä tehtävätyypissä?
  • Luonnostelitko vastauksia ennen “puhtaaksikirjoittamista”?
  • Luitko kaikki kysymykset läpi ennen kuin aloitit kunnolla jostakin tehtävästä?
  • Arvailitko monivalinnoissa?

Pääsykoe

  • Jäikö kokeessa ylimääräistä aikaa?
  • Tuntuiko ajanhallinnan kanssa olevan ongelmia?
  • Mikä tuntui pääsykoetilanteessa menneen hyvin tai huonosti?
  • Missä järjestyksessä teit tehtävät?
Yhteenveto
  • Mikä tuntui menneen parhaiten koko kevään aikana (voi olla useampikin asia)?
  • Mikä tuntui menneen huonoiten tai missä olisi kehitettävää?

Tuleva kevät

  • Aiotko osallistutko ensi keväänä valmennuskurssille ja jos kyllä, niin mille?
  • Mitä aiot tehdä toisin ensi keväänä?
  • Mitä aiot tehdä samalla tavalla ensi keväänä?


Tsemppiä kaikille välivuoteen, opintoihin ja kaikkeen muuhun! Ajattelin kirjoittaa seuraavat kirjoitukset opiskelijavaihtoon valmistautumisesta (esimerkiksi hakuprosessista) sekä oikkarin työnhausta (muun muassa hakemuskirjeen ja CV:n laadinta). Laittakaa tulemaan kysymyksiä tai aihetoiveita näihin liittyen!





Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).