23. lokakuuta 2019

32 § Opiskelijavaihto oikiksessa - Osa 1: Hakupäätös- ja prosessi


Olen nyt ollut vaihdossa täällä Melbournessa reilun kolmen kuukauden ajan, mutta ennen kuin päivittelen kuulumisia vaihdosta, niin palaan vielä aikaan ennen lähtöä eli kun päätin hakea vaihtoon Melbourneen ja itse hakuprosessiin.

Miksi vaihtoon?


Päätin muistaakseni jo ennen oikikseen pääsyä, että haluan lähteä vaihtoon opintojen aikana. Päällimmäisenä syynä tähän oli se, että tunnistin englannin kielen taitoni olevan liian heikolla tasolla kansainvälisiin liikejuridiikan työtehtäviin ja koska vaihtoon lähteminen olisi tehokas keino kehittää tätä taitoa.

Toinen syy vaihtoon hakemiseeni oli kansainvälinen kokemus, sillä varsinkin opintojen alkuvaiheessa minua kiinnosti ura ulkomailla, kuten Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä haluni työskennellä pysyvästi ulkomailla on laskenut, mutta toki edelleen haluan tulevaisuudessa toimia kansainvälisten työtehtävien parissa.

Kolmas syy hakea vaihtoon liittyy tiiviisti siihen, miksi hain nimenomaan University of Melbourneen (lyhennettynä UoM) / Melbourne Law Schooliin (lyhennettynä MLS). Vielä reilu vuosi sitten suurena haaveenani oli hakea OTM-tutkinnon jälkeen Harvardiin suorittamaan vuoden pituista LL.M. -jatkotutkintoa, ja koin, että opiskelu common law -maassa, jollainen Australia on, tukisi Harvardiin pääsyn mahdollisuuksia. Mikäli aihe kiinnostaa, voin myöhemmin kirjoittaa ajatuksiani liittyen Harvardiin hakemiseen, minkä takia en ole enää niin kiinnostunut sinne hakemisesta ja mikä alun perin sai minut haaveilemaan opiskelusta Harvardissa.

Miksi Melbourne Law School?


Kuten kerroin, niin pääasiallinen ja myös ensimmäinen syy hakea vaihtoon oli kielitaidon — nimenomaan englannin — kehittäminen. Tämän perusteella pohdin aluksi hakukohdetta Australian, Irlannin, Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen väliltä, sillä pääkriteerinä oli se, että vaihtomaa olisi englanninkielinen, koska halusin kokonaisvaltaisen kielikylvyn. Irlanti tippui aika nopeasti pois listalta, sillä en kokenut sitä niin mielenkiintoiseksi maaksi. Osittain samasta syystä tiputin myös Iso-Britannian pois, sillä koin, ettei sekään EU-maana eroaisi niin radikaalisti Suomesta kuin Yhdysvallat ja Australia.

Pohdin pitkään Yhdysvaltojen ja Australian välillä, mutta lopulta päädyin Australiaan kahdesta syystä:
  1. koska haaveilin edelleen Harvardiin hakemisesta ja Yhdysvalloissa työskentelystä, niin ajattelin, että nyt olisi mielenkiintoisempaa saada kokea toinen maa ja
  2. oikisrankingien mukaan paras oikis, jonka Helsingin yliopisto tarjosi hakukohteeksi, oli Australiassa. Tosin HY:llä oli ainakin silloin vaihtoehtona myös University of Berkley, jonka oikis sijoittuu säännöllisesti MLS:n kanssa samoille sijoille. Edellä mainituista syistä päädyin kuitenkin MLS:ään. Berkleyyn oli myös keskiarvon puolesta korkeampi vaatimus, sillä keskiarvon täytyi olla vähintään 4,5 / 5,0, kun taas Melbourneen 3,0 / 5,0. Toki valintaan vaikutti myös käsitykseni Australiasta lämpimänä maana rentoine ihmisineen.

Millainen hakuprosessi oli?


Hakuprosessi oli kaksivaiheinen: ensin piti hakea vaihtopaikkaa HY:ltä ja sitten tehdä hakemus University of Melbournelle.

Hakuprosessi Helsingin yliopistolla


Jostain syystä joitakin Australian vaihtopaikkoja on haettava huomattavasti etukäteen, sillä tein vaihtohakemukseni HY:lle helmikuussa 2018 ja sain tiedon valinnasta maaliskuussa 2018, vaikka itse vaihto alkoi heinäkuussa 2019. Toki tässä välissä piti vielä tehdä hakemus Melbourneen, mikä on lähinnä muotoseikka, enkä ole koskaan kuullut, että yksikään opiskelija olisi saanut kohdeyliopistolta hylkäävää päätöstä HY:n hyväksynnän jälkeen.

Hakuprosessi oli sinänsä yksinkertainen, vaikkakin portaali, jossa varsinainen hakemus tehdään, on äärimmäisen kankea ja epäselvä. Hakuani yksinkertaisti se, että hain vain ja ainoastaan University of Melbourneen ja nimenomaan tälle ajanjaksolle, jolle tulin valituksi (heinä-marraskuu 2019).

Täällä Melbournessa lukukausien ajankohdat ovat täysin erilaiset kuin Suomessa, sillä ensimmäinen lukukausi alkaa helmikuussa ja päättyy touko/kesäkuussa kun taas toinen lukukausi alkaa heinäkuussa ja päättyy marraskuussa. Tammikuu täällä on kesäloma jo kelienkin puolesta, sillä lämpimimmät kuukaudet Melbournessa ovat joulu-, tammi- ja helmikuu.

Yleisten tietojen lisäksi hakuprosessissa piti täyttää "learning agreement", mikä tarkoitti käytännössä opintosuunnitelman tekemistä: mitä kursseja tulisin vaihdossa tekemään ja mihin sijoittaisin ne tutkinnossani (valinnaisiin opintoihin vai korvaisiko ne jonkin pakollisen kurssin). Learning agreement on tosin vain alustava suunnitelma, sillä mitään takuita siitä, että pääset nimenomaisille kursseille, ei ole. Alustavassa opintosuunnitelmassani olivat seuraavat kurssit:
  1. Legal Method and Reasoning
  2. Sports and Competition Law
  3. Sports Industry and the Law
  4. Competition Law

Valitsin nämä siitä syystä, että halusin vaihdossa opiskella erityisesti urheiluoikeutta ja kilpailuoikeutta sekä oppia common law -oikeusjärjestelmästä. Ensiksi mainitun kurssin oli myös tarkoitus korvata eräs pakollinen maisterikurssi Suomessa.


Perustelukirjeen laadinta

Perustelukirje on mielestäni hakuprosessin tärkein asiakirja ja jopa tärkeämpi kuin keskiarvo, kunhan vain keskiarvo ylittää hakukohteen minimivaatimuksen. Perustelukirjeen laadintaan löytyy hyvät ohjeet jo itse yliopiston sivuilta. Perustelukirjeessä kannattaa kertoa esimerkiksi seuraavat asiat:
  • miksi haluat opiskelemaan valitsemaasi vaihtokohteeseen
  • miten opiskelijavaihto valitsemassasi vaihtokohteessa tukisi tutkinto-opintojasi Helsingin yliopistossa
  • millaisen osan Helsingin yliopistossa suorittamaasi tutkintoa vaihdon aikana suorittamasi opinnot muodostaisivat
  • miksi haet vaihtoon juuri tässä vaiheessa opintojasi
  • millaisia suunnitelmia sinulla on tulevaisuutta ajatellen, ja miten opinnot ulkomailla edesauttaisivat sinua niiden toteuttamisessa.
  • mitkä muut asiat saattaisivat vaikuttaa valintaasi. Jos sinulla on esimerkiksi vaihtoa tukevaa työkokemusta, kannattaa kirjeessä mainita siitä.

Keskityin omassa perustelukirjeessäni nimenomaan siihen, miten opiskelijavaihto tukisi tulevaisuuden suunnitelmiani, jonka lisäksi kerroin haluavani opiskella nimenomaan urheiluoikeuden kursseja, joita ei ole paljon tarjolla meidän tiedekunnassamme. Mielestäni perustelukirjeessä ei kannata edes yrittää vastata jokaiseen kohtaan — ainakaan samassa laajuudessa —, vaan keskittyä omiin "vahvuuksiin”.

Alla on kuva perustelukirjeestäni, jolla tulin valituksi, ja voitte puolestani käyttää samaa runkoa tai ideaa omissa perustelukirjeissänne :) Myös, jos kaipaat apua oman perustelukirjeen kirjoittamiseen tai haluat muuten vain pallotella ajatuksia sen kirjoittamisesta, niin autan kyllä mielelläni! Lähtökohtaisesti pitäisin perustelukirjeen pituuden yhdessä sivussa.



vaihtohaku HY oikis perustelukirje
Perustelukirjeeni vaihtohaussa

Lopputulos

Kevään 2018 haussa MLS:ään valittiin vain yksi opiskelija per lukukausi, joten itse asiassa lähdin hieman sillä ajatuksella, että haen ensin vain tuota toisen lukukauden paikkaa, jotta ehdin suorittamaan oikeusnotaarin tutkinnon rauhassa loppuun. Nimittäin hakuvaatimusten mukaan oikeusnotaarin tutkinto täytyi olla suoritettuna ennen vaihdon alkamista. Ajattelin, että mikäli en tule valituksi tässä haussa, niin minulla on vuosi aikaa parannella keskiarvoani ja kevään 2019 haussa laittaisin molemmat lukukaudet vaihtoehdoksi, jotta nostaisin todennäköisyyksiäni.

Muistan elävästi sen, että olin eräänä maaliskuisena päivänä kävelemässä Kaisa-kirjastosta metroasemalle, kun ystäväni laittoi minulle viestiä ja kertoi, että hänen opiskelijatuttunsa Vaasasta oli tullut valituksi Melbourneen ensimmäiselle lukukaudelle. Lievästi jännittyneenä avasin sähköpostini liukuportaissa ja silmieni eteen lävähti tieto, että olin tullut valituksi Melbourneen! Asiat olivat menneet jopa suunniteltua paremmin, sillä nyt saisin ajoitettua vaihtoni seuraamaan heti notaariksi valmistumista, jonka jälkeen voisin sitten hakea harjoittelupaikkaa keväälle 2020 isosta asianajotoimistosta, johon olin jo pidemmän aikaa haikaillut.

Mitä olen näin jälkikäteen kuullut kavereiden välityksellä Melbourneen valituista, niin olen jäänyt käsitykseen, että valitut opiskelijat olisivat useimmiten 50/50 Helsingin ja Vaasan yksiköstä, mutta en ole tästä tiedosta täysin varma.

Painotettu keskiarvoni oli muistaakseni hakuvaiheessa noin 3,8, joka oli reilusti yli vaatimuksen (3,0). Tietenkin hakijoiden taso nostaa vaatimuksen käytännössä korkeammaksi, vaikka valinta perustuu kokonaisarvioon (perustelukirje, learning agreement, opintojen eteneminen, keskiarvo). Nykyään tosin keskiarvon minimivaatimus MLS:ään on vähintään 3,8.

Hakuprosessi University of Melbourneen


Kun sain hyväksynnän HY:ltä eli vahvistuksen siitä, että minut tullaan nominoimaan (=nimeämään) vaihtoon, seuraavana oli vuorossa hakemuksen tekeminen erikseen UoM:iin. Kuten jo mainitsin, niin käsittääkseni tämä vaihe on aina lähinnä muodollinen eikä hakijaa tulla tässä vaiheessa hylkäämään, ellei itse ryssi jotain todella pahasti. Hakulomakkeeseen sai täytellä kaikennäköisiä tietoja, mutta ehkä oleellisin oli study planin eli konkreettisen opintosuunnitelman laatiminen: mitä kursseja haluaisin suorittaa vaihdossa ja mikä niiden prioriteetti on minulle. Koska tein hakemuksen UoM:iin jo kesäkuussa 2018, en voinut olla varma, mitä kursseja vaihtolukukauteni aikana tarjotaan ja minkälaisin aikatauluin, mikä toi suunnitteluun oman haasteensa. Taisinkin päivittää study plania kahteen kertaan ennen hyväksymiskirjeen saamista, sillä sitä sai odotella hyvän tovin. Alempana näet, mitä kursseja toivoin UoM:in hakuvaiheessa.


opintosuunnitelma kurssit oikis vaihto Melbourne
Study plan vaihtoon

Tämän hakemuksen tekemisen jälkeen — tai oikeastaan aikana — tuli vastaan "ongelmia". Olin saanut tätä hakuvaihetta varten HY:ltä hakuohjeet, joissa todettiin, että mikäli hakijalla ei ole ylioppilastodistuksessa englannin oppiaineesta arvosanaa 8, tulee hakijan todistaa kielitaito TOEFL tai IEFL-testillä. Ongelma oli siinä, että minulla oli todistuksessa arvosana 7 enkä halunnut joutua maksamaan yli 200 euroa kielitestistä. Oman stressinsä tilanteeseen toi se, ettei näitä testejä järjestetä joka päivä ja hakemuksen lähettämisellä oli kuitenkin deadline.

Olin kuitenkin perehtynyt jo ennen vaihtohakua UoM:n nettisivuihin, jossa luki selvästi, että kielitaidon todistamiseksi riittää myös englannin kielen opettajan antama todistus, jossa opiskelijan kielitaito on arvioitu CERF-asteikolla vähintään C1-tasolle. Olin heti yhteydessä vaihtokoordinaattoriin, ja laitoin hänelle linkin tuohon UoM:in nettisivuun, jossa asia luki selkeästi. Vastauksena sain vain, että "nämä [aiemmin lähetetyt] ohjeet ovat saatu Melbournesta". Otin vielä uudelleen yhteyttä koordinaattoriin ja yritin saada häntä lukemaan kyseisen sivun, mutta häntä asia ei tuntunut kiinnostavan, sillä vastaukseksi sain, että "voithan toki yrittää hakea kielitodistuksella, mutta sen kelpoisuudesta ei ole takeita". Itse olisin toivonut vaihtokoordinaattorin varmistavan tämän, sillä kuuluihan tämä vaihtokohde hänen vastuulleen, mutta ei. Olin sitten oma-aloitteisesti yhteydessä UoM:iin ja sain lopulta vahvistuksen heiltä, että kyseinen kielitodistus kelpaa ja iloitsin tästä rahan säästymisestä sekä stressin välttämisestä. Pari viikkoa tuon vahvistuksen jälkeen sain HY:ltä päivitetyt hakuohjeet, joihin oli vaivihkaa lisätty, että kielitaidon todistamiseksi riittää myös tämä kielitodistus. Vaihtokoordinaattorilta en tosin ikinä saanut mitään informaatiota tästä.

Kun tuosta episodista oli päästy eteenpäin ja hakemus lähetetty, niin jäin vain odottamaan, että saisin hyväksymiskirjeen UoM:sta. Koska hyväksymisen edellytyksenä oli myös se, että HY nominoi minut UoM:iin, niin vaihtokoordinaattori kertoi, että hän nominoi (lähettää sähköpostin UoM:iin) mm. minut alkusyksystä 2018. Kun en ollut kuullut hyväksymiskirjeestä vielä mitään joulukuussa 2018, niin olin yhteydessä vaihtokoordinaattoriin ja kysyin tilannepäivitystä. Vastaukseksi sain, että näissä asioissa voi kestää kohdeyliopiston päässä, mutta koska olin jo menettänyt luottoni vaihtokoordinaattoriini, olin taas itse yhteydessä UoM:iin. Ja mitäpä sieltä selvisikään? UoM:sta kerrottiin, että he eivät ole saaneet nominointiani HY:ltä, joten jouduin olemaan taas yhteydessä vaihtokoordinaattoriini. Vastaukseksi sain melkoisen meriselityksen. Vaihtokoordinaattori nimittäin väitti, että sähköposti on "varmaan hukkunut matkalla". Tässä vaiheessa luottamukseni vaihtokoordinaattorin ammattitaitoon loppui täysin ja aloin kieltämättä stressaamaan, että tuleeko tästä vaihdosta lopulta mitään.

Lopulta kaikki kuitenkin järjestyi ja sain toukokuun (2019) loppupuolella vahvistuksen UoM:sta, että minut on hyväksytty vaihto-opiskelijaksi. Tämän jälkeen pääsinkin hoitamaan mm. viisumiasioita, mutta siitä lisää seuraavassa osassa!


Miten valita itselleen sopiva vaihtokohde?


Valotin alussa syitä omalle hakupäätökselleni, mutta jos et ole vielä varma mihin hakisit, niin käyn läpi muutamia seikkoja, joista voi olla apua sopivaa vaihtokohdetta miettiessä:
  • kielitaidon kehittäminen
  • kurssivalikoima
  • tulevaisuuden urasuunnitelmat
  • itseään kiinnostava kulttuuri ja maa

Vaihtoa kannattaa ehdottomasti lähestyä kielitaidon kehittämisen kautta. Monessa vaihtokohteessa englanti kehittyy riippumatta siitä, onko kohde englanninkielinen maa, sillä todennäköisin kommunikaatiokieli esimerkiksi toisten vaihtareiden kanssa on englanti. Myös monessa ei-englanninkielisessä vaihtokohteessa kurssit suoritetaan englanniksi. Jos sinulle on tärkeämpää kehittää jonkin toisen kielen osaamista kuin englannin, niin kannattaa valita vaihtokohde tuon toisen kielen perusteella. Sen sijaan, jos et ole niin kiinnostunut minkään muun kielen kuin englannin kehittämisestä, niin englanninkielinen maa voi olla fiksumpi valinta kokonaisvaltaisen kielikylvyn varmistamiseksi.

Toinen keino lähestyä vaihtokohteen valintaa on kohdeyliopiston kurssivalikoima. Vaikka mielestäni vaihdon suurimmat hyödyt tulevat muualta kuin opiskelluista kursseista, niin kiinnostavat kurssit auttavat mielenkiintoisen vaihdon varmistamista. Jos olet esimerkiksi kiinnostunut urasta immateriaalioikeuksien parissa, niin on myös CV:n ja työnhaun kannalta fiksua katsoa vaihtokohdetta tuota seikkaa silmällä pitäen. Jotkin vaihtokohteet sallivat myös muiden kuin oikeustieteellisten kurssien suorittamisen, joten myös tämä kannattaa pitää mielessä, kun käyt läpi eri vaihtokohteita.

Tulevaisuuden urasuunnitelmien vaikutus tulikin jo esiin kurssivalikoiman kautta, mutta tätä voi miettiä myös siltä kannalta, että oletko mahdollisesti kiinnostunut työskentelemään jossain tietyssä valtiossa valmistumisen jälkeen? Se, että suoritat vaihdon esimerkiksi Saksassa, ei tietenkään tarkoita, että tulet varmasti pääsemään myöhemmin Saksaan töihin. Mutta se voi auttaa ihan yleisellä tasolla, kun maa on tullut tutuksi ja ymmärtää paremmin, miten asiat toimivat kohdemaassa. Paikan päällä on myös helpompi verkostoitua tai esimerkiksi hakea harjoittelupaikkoja. Juttelin esimerkiksi tšekkiläisen juristin kanssa, joka oli ollut täällä Melbournessa vaihdossa ja vaihdon jälkeen jäänyt kuukaudeksi (palkattomaan) harjoitteluun paikalliseen Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.

Ja lopuksi tietenkin kannattaa miettiä, minkälaisessa maassa viihtyisi, minkä maan kulttuurista haluaa oppia lisää tai mikä on sijaintinsa puolesta optimaalinen reissailuun! Valinnan voi tehdä siis monella perusteella, ja edellä ei ole tietenkään mitenkään tyhjentävä listaus. Millä perusteella sinä olet valinnut tai ajatellut valitsevasi vaihtopaikkasi? :)

Näin lopuksi tässä vielä linkki Helsingin yliopiston hakukohteisiin, josta voi käydä selailemassa HY:n tarjontaa: https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/vaihtokohteet-maailmalla


Lopuksi


Tästä kirjoituksesta tuli hieman pidempi, mutta toivottavasti se ei haittaa! Tarkoituksenani on käydä osassa 2 läpi vaihtoon valmistautumista, kuten asunnon ja viisumin hankkimista sekä kokemuksia vaihdon alkuvaiheesta. Vaihdon jälkeen ajattelin koota osaan 3 yhteenvedon vaihdostani sekä siitä, miten sopeutuminen takaisin Suomeen onnistui.

Sen sijaan seuraavan blogikirjoituksen aihe koskee oikkarin työnhakua, josta ajattelin tehdä myös kolmiosaisen blogisarjan. Ensimmäisessä osassa käsittelen sitä, mihin kaikkialle itse hain nyt syksyllä ja millä perusteella sekä mistä juridiikan alan työpaikkoja voi etsiä. Jos teille tulee näihin liittyen kysymyksiä tai aiheideoita, niin jättäkää ne kommenttiosioon! :)

PS. Huomauttaisin, että Melbournessa on muitakin yliopistoja kuin University of Melbourne ja HY:n kautta voi hakea myös muihin Melbournen yliopistoihin vaihtoon, mutta käytin tässä tekstissä University of Melbournea, Melbourne Law Schoolia ja Melbournea synonyymeinä.

PPS. Pyysin HY:n liikkuvuuspalveluista tietoa oikkareiden vaihtotilastoista, mutta en ole vieläkään saanut vastausta. Mikäli saan joitakin vaihtotilastoja, niin päivitän ne myöhemmin tähän kirjoitukseen ja merkitsen kirjoituksen alkuun, että kirjoitusta on päivitetty tältä osin.



Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti