26. huhtikuuta 2020

38 § Kuinka opiskella valintakokeeseen

Käsittelin lukutekniikkaa blogissani kolme vuotta sitten, jolloin vain jaoin Varjovalmennuksen valmennuskurssille laatimani esityksen. Ajattelin tehdä aiheesta nyt kunnon blogikirjoituksen, jota voin sitten tulevaisuudessa kehittää ja päivittää joka kevät. Vaikka valintakokeen järjestämismuoto on edelleen kysymysmerkki, uskon toimivien opiskelutekniikoiden pysyvän silti suurin piirtein samana.



Yleisesti


Yleisellä tasolla oikiksen valintakokeeseen opiskelu on yksinkertaista. Oikikseen pääseminen ei edellytä mitään pohjatietoa, vaan pelkästään suomen kielen ymmärtäminen riittää. Valintakokeessa ei tule käyttää muuta kuin valintakoekirjojen ja mahdollisesti kokeessa jaetun aineiston tietoja. Opiskelun osalta tämä tarkoittaa sitä, että luet neljän viikon ajan vain ja ainoastaan valintakoekirjoja. Kokeessa ei saa bonuspisteitä valintakoekirjojen ulkopuolisesta osaamisesta tai nippelitiedosta, joten tämä kannattaa ymmärtää heti, vaikka kokeessa tekisi kuinka mieli osoittaa ylimääräistä tietouttaan.


Yleisimmät virheet valintakokeeseen opiskeltaessa

Ehkä suurin kompastuskivi hakijoiden lukutekniikassa on se, etteivät hakijat ymmärrä kuinka tarkasti valintakoekirjojen tiedot pitää osata. Toisaalta monella valmennuskurssilla annetaan hieman väärää tietoa tarkkuuden vaatimuksesta, sillä kirjoja ei tule todellakaan osata sanasta sanaan ulkoa. Lisäksi vaikka näin olisi, ei tämä käytännössä ole mahdollista, jolloin luku-urakan aikana on keskeistä osata priorisoida mitä halutaan oppia. Kaiken oppimiseen ei ole aikaa ja tämä on aivan okei.

Toinen hankaluus etenkin ensimmäistä kertaa hakeville liittyy juridiseen tekstiin, mutta vain siksi, että juridinen teksti on uutta monelle. Tästäkään ei tarvitse huolestua, sillä juridiseen tekstiin pääsee kyllä sisälle lukuajan aikana, ja valintakoekirjat ovat kuitenkin laadittu kevyiksi juridiikan teoksiksi.

Kolmas virhe, minkä moni kokeneempikin hakija tekee, on itsensä vertailu toisiin. Tästä ei ole mitään hyötyä, sillä jokainen oppii ja opiskelee eri tavalla. Toinen pystyy keskittymään tunnin kerralla tehokkaasti, toinen 20 minuuttia. Toinen oppii visuaalisesti ja toinen kuuntelemalla. Toki oikiksen valintakoekirjojen lukemisessa on muutama opiskelutekniikka, joita jokaisen kannattaisi käyttää. Nämä ovat kertaaminen ja tehtävien teko.


Mitä sitten tulee osata?

On tärkeää ymmärtää, että kirjoja ei tarvitse osata ulkoa sanasta sanaan. Sama pätee myös sääntöihin ja lakipykäliin, vaikka törmään usein tähän väärinkäsitykseen myös valmennuskurssiopettajien toimesta. Sinun tulee kuitenkin ymmärtää, että vaikkei esimerkiksi sääntöjä tarvitse osata sanasta sanaan ulkoa, tulee niiden merkityssisältö osata oikein. Lähtökohtaisesti sanajärjestyksellä ei ole väliä, kunhan sisältö pysyy samana.
Esimerkki:
Rikoslain 50:2 a:n (huumausaineen käyttörikos) mukaan
”Joka laittomasti käyttää taikka omaa käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta, on tuomittava huumausaineen käyttörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.”
Kyseisen säännöksen voisi ilmaista monella tavalla toisin, mutta ei ole väliä käytätkö sanan taikka sijasta sanaa tai, koska ne ovat tässä synonyymeja. Enintään sanan voi korvata sanalla maksimissaan. ”On tuomittava” -ilmaisun voi todeta esimerkiksi kirjoittamalla ”täytyy tuomita”. Lisäksi säännöksen lausejärjestystä voisi muuttaa niin, että ensin todetaan ”joka yrittää hankkia vähäisen määrän” ja vasta tämän jälkeen ”tai joka laittomasti käyttää taikka omaa käyttöä varten pitää hallussaan huumausainetta”. Myös laittomasti sanan voi ilmaista synonyymilla lainvastaisesti.

Tahdon kuitenkin painottaa, että tietenkin on aina turvallisempaa käyttää eksaktia ilmaisua, mutta realiteetti on, että jokaisen säännöksen muotoilua ei voi muistaa täydellisesti. Merkityssisällön on kuitenkin pysyttävä samana!

Olen tehnyt useamman vuoden ajan valintakokeen jälkeen hakijoille oikaisuvaatimuksia ja usein niissä väännetään nimenomaan siitä, tarkoittaako jokin hakijan käyttämä sana samaa kuin mallivastauksessa käytetty sana. Tai tarkoittaako hakijan lause asiallisesti samaa kuin mallivastauksen lause.


Sen sijaan, jos muuttaisit tai-sanan ja-sanaksi, muuttuisi säännöksen sisältö totaalisesti. Tosiasiassa huumausaineen käyttörikokseen voi syyllistyä kolmella itsenäisellä tavalla:
  1. käyttämällä huumausainetta laittomasti;
  2. pitämällä vähäistä määrää huumausainetta hallussaan omaa käyttöä varten; tai
  3. yrittämällä hankkia vähäisen määrän huumausainetta
Jos kirjoittaisit säännöksen muuten samalla tavalla, mutta muuttaisit seuraavalla tavalla säännöksen alkua ”Joka laittomasti käyttää ja omaa käyttöä varten pitää hallussaan..”, voisi huumausaineen käyttörikokseen syyllistyä enää kahdella eri tavalla. Enää pelkkä hallussapito ei siis olisi rikos, vaan edellytettäisiin myös käyttöä. Toinen tapa syyllistyä rikokseen olisi edelleen edellisen listan kolmas kohta.

Kannattaa siis erityisesti kiinnittää huomiota sanoihin, joiden muuttaminen tai poisjättäminen muuttaisi säännön merkitystä. Sen sijaan termit on hyvä osata todella tarkasti. Termejä voi olla välillä vaikeampi tunnistaa, mutta lähtökohtaisesti niin valintakoekirjoissa kuin esimerkiksi laissa kursivoidut sanat ovat termejä. Toki valintakoekirjoissa kursiivia käytetään muidenkin kuin termien kohdalla, mutta yleensä kursivointi on hyvin vahva merkki siitä, että sana tai ilmaisu on tärkeä!
Esimerkki 
Kuluttajansuojalain 6 a luvun 4.3 §:n mukaan 
”Etäviestimellä tarkoitetaan puhelinta, postia, televisiota, tietoverkkoa tai muuta välinettä, jota voidaan käyttää sopimuksen tekemiseen ilman, että osapuolet ovat yhtä aikaa läsnä.”
Kyseisessä säännöksessä etäviestin on termi, jota en lähtisi muuttamaan millään tavoin. Vaikka esimerkiksi ilmaisu ”etäviestintäväline” vaikuttaa melko turvalliselta vaihtoehdolta säännöksen sisältö huomioon ottaen, on tässä suuri riski pistemenetykselle.

Viime vuoden valintakokeen tehtävän 6 a mallivastauksessa käytettiin termejä ”normipremissi” ja ”faktapremissi”. Valintakoelautakunta (ja myöhemmin hallinto-oikeus) katsoi, etteivät hakijan käyttämät termit ”normielementti” ja ”faktaelementti” oikeuttaneet pistehyvitykseen, vaikka hakijan vastaus muuten vastasi mallivastauksen sisältöä ja hän oli selvästi ymmärtänyt kysymyksen idean. Olkaa siis tarkkoja termien ja määritelmien kanssa!


Mitä ei tarvitse osata?

Tietenkään ei voi täysin sanoa, että joitain asioita ei tarvitse opetella ollenkaan, mutta on tärkeää osata ja uskaltaa priorisoida opeteltavia asioita. Muistan itse ensimmäisenä hakukeväänä, kun aloitin opettelemaan säännöksiä ulkoa, ja aloitin urakan melkein sivun pituisesta pykälästä. Kaiken kukkuraksi koitin opetella kyseistä pykälää täysin sanasta sanaan koittamatta ymmärtää pykälän sisältöä. Näin jälkikäteen ymmärrän, ettei kyseisen pykälän olisi tullut olla prioriteettilistalla kovinkaan korkealla ja olisi kannattanut ensin ymmärtää sen sisältö.

Itse jättäisin esimerkiksi vuosilukujen ja tilastojen opettelun viimeisten joukkoon. Toki näistä voi saada hyviä monivalintakysymyksiä, mutta koska koe on mennyt jatkuvasti soveltavampaan suuntaan ja pois täysin turhasta nippelitiedosta, en pidä todennäköisyyttä tällaisille kysymyksille kovinkaan korkeana. Toki on hyvä ymmärtää, että on tärkeämpää muistaa Suomen liittymisvuosi Euroopan unioniin kuin Simo Zittingin syntymä- ja kuolinvuosi.


valintakoekirja oikis vuosiluku
Hyvä esimerkki turhista vuosiluvuista. Jotka kuitenkin yliviivasin :D 

Bonus: Pykälämerkinnöistä ja tuomioistuinten ratkaisunumeroista voin sanoa varmaksi, ettei niitä pidä opetella ulkoa. Vastauksissa riittää, että osaatte puhua oikeasta laista tai tuomioistuimesta. Näin säästätte tilaa ja vältytte ”nololta” mokalta, jossa laitatte esimerkiksi pykälämerkinnän, mutta se on väärin.

Jos valintakokeen tehtävänannossa tai aineistossa annetaan esimerkiksi pykälänumero valmiiksi, tällöin on hyvä käyttää pykälämerkintää. Viime vuoden valintakokeen tehtävässä 6 oli tällainen tilanne, vaikka en usko, että pelkkään lakiin viittaaminen (esimerkiksi perustuslakiin tai kokoontumislakiin) olisi tuonut pistemenetyksiä. Sen sijaan saman valintakokeen tehtävässä 8 oli ideana nimenomaan oikeaan lainkohtaan viittaaminen, joten vastauksessa edellytettiin viittaamista aineiston avulla oikeaan lainkohtaan.


Erilaiset opiskelutyylit


Tämän kappaleen on tarkoitus vain mainita erilaisia opiskelutekniikoita, joita voit hyödyntää lukiessasi. Muista, että kaikki opiskelutekniikat eivät toimi jokaisella, joten koita löytää itsellesi sopiva tekniikka!

  • Silmäily / selaaminen (alkuvaihe)
    • Luku-urakka kannattaa aloittaa vain silmäilemällä kirjojen sisällysluettelot ja otsikot läpi.
  • Harry Potter -style eli kirjan läpi lukeminen pysähtymättä (alkuvaihe)
    • Kovana HP-fanina olen käyttänyt tätä termiä kirjojen sellaisesta tyylistä, jossa luet kirjat läpi kuin Harry Potteria lukiessasi: luet kirjan läpi etkä jää pohtimaan eri termien tai sisältöjen merkitystä. Vaikket ymmärrä jotain kohtaa, mene eteenpäin. 
  • Muistiinpanot (keskivaihe)
    • Minulle muistiinpanojen tekeminen on edelleen yksi parhaimmista tavoista oppia, ja teen muistiinpanoja sekä tentteihin lukiessa että töissä. Lisäksi muistiinpanojen avulla on helppo kerrata ja kertaaminen on jokaiselle hakijalle äärimmäisen tärkeää! Muistiinpanoja tehdessä kannattaa miettiä, kuinka tarkkoja muistiinpanoja kannattaa tehdä ja teetkö muistiinpanot käsin vai koneella, sillä lukuaika on kuitenkin rajallinen.
  • Alleviivaaminen (keskivaihe)
    • Voit esimerkiksi alleviivata kirjoista oleellisempia kohtia. En suosittele tällä tekniikalla aloittamista tai kuulakärkikynän käyttämistä, sillä muuten alleviivaa helposti jotain turhaa ja kirjoihin tulee vain sekavia merkintöjä.
  • Yliviivaaminen väreillä (keskivaihe)
    • Käytin itse väreillä yliviivaamista joka hakukerralla (tosin ensimmäisinä vuosina turhankin innokkaasti) ja mielestäni yliviivaaminen on hyvä tekniikka, sillä sen avulla on helppo kerrata myöhemmin. Etenkin visuaaliset oppijoille tämä saattaa olla hyvä tekniikka. Oma tyylini yliviivaukseen oli lähtökohtaisesti se, että yliviivasin vihreällä säännöt ja säännökset; keltaisella käsitteet, termit ja määritelmät; sinisellä tuomioistuin- ja viranomaisratkaisut sekä valintakoekirjoittajan tai jonkin muun henkilön mielipiteet; punaisella poikkeukset sääntöihin; ja oranssilla muut tärkeät kohdat. En suosittele yliviivaustakaan alkuvaiheen opiskelutekniikaksi, sillä tällöin on vaarana, että yliviivaat turhan herkästi epärelevantteja asioita ja lopulta kirjat ovat värien puolesta käyttökelvottomat.

yliviivaus oikis valintakoe
Ensimmäisellä hakukerralla en oikein hahmottanut relevantteja kohtia ja yliviivauksessa ei ollut mitään järkeä.

  • Glossaus eli sivujen marginaaleihin kirjoittaminen (keskivaihe)
    • Itse käytin myös glossausta paljon, ja se oli mielestäni yksi parhaimmista opiskelutekniikoistani pääsykoekeväinä. Glossauksen ideana on siis kirjoittaa avainsanoja tai lyhyitä ”muistiinpanoja” sivun reunaan. Esimerkiksi jos sivun kappaleessa käsitellään huumausaineen käyttörikospykälää, voisi sivuun kirjoittaa ”huumausaineen käyttörikos” ja sen alle avainsanoilla eri tavat, miten käyttörikoksen tunnusmerkistö toteutuu. Esimerkiksi 1. hallussapito 2. yritys hankkia 3. käyttö. Näiden merkintöjen avulla on myös helppo kerrata kirjan sisältöä, kun voit avainsanojen avulla palautella sivujen sisältöä mieleen.

glossaus reunamerkintä valintakoekirja oikis
Glossaus on loistava opiskelutekniikka kertaamisen tueksi!

  • Flashcardit eli käsitekortit (keski- ja loppuvaihe)
    • Yksinkertaisimmillaan ideana on kirjoittaa esimerkiksi post-it -lapun toiselle puolelle käsite ja toiselle puolelle sen sisältö. Toisella puolella voi olla oikeastaan mitä vain (säännös, kysymys jne.), joten flashcardeja voi käyttää monipuolisesti. Flashcardit soveltuvat etenkin ulkolukuvaiheeseen, kun tarkoitus on muistaa ulkoa ja saada asiat pintamuistiin. Flashcardien tekemiseen on myös hyviä sovelluksia ja sivustoja, joten suosittelen vain googlaamaan tai hakemaan Appstoresta sovelluksia ”flashcard” -hakusanalla.
  • Harjoitustehtävien tekeminen (keski- ja loppuvaihe)
    • Tehtävien tekeminen on kertaamisen ohella toinen tärkeimmistä opiskelutekniikoista. Tehtäviä tekemällä saat samalla testattua osaamista, mutta myös vastaustekniikkaa sekä ajankäyttöä. Suosittelen aloittamaan tehtävien tekemisen jo alkuvaiheessa. Varjovalmennus jakaa tänäkin vuonna ilmaisia harjoitustehtäviä Moodle-sivullaan, mutta voit myös tehdä itsellesi harjoitustehtäviä esimerkiksi väliotsikoiden kautta. Valitse vain jokin kirjan alaotsikko, ja kirjoita parhaasi mukaan siihen liittyvää sisältöä ylös ilman kirjaa.
  • Listat ja aikajanat (keski- ja loppuvaihe)
    • Usein kokeessa kysytään listoja tavalla tai toisella. Vaikka kysymys ei olisi täysin selkeä listaustehtävä, kuten ”listaa EU:n jäsenmaat”, valintakoekirjoista saa paljon erilaisia listoja. Esimerkiksi huumausaineen käyttörikosta koskevassa oikeustapaustehtävässä olisi todennäköisesti osattava ”listata” eri tavat, miten kyseisen rikoksen tunnusmerkistön voi täyttää. Voit myös tehdä eri kappaleista listoja esimerkiksi listaamalla kappaleen keskeisimmät asiat tai teemat.
    • Joissain tapauksissa taas kirjojen sisältöä voi hahmottaa aikajanojen avulla. Esimerkiksi kuinka EU-direktiivin säätämisestä edetään kansalliseen täytäntöönpanoon tai miten jokin lainsäädäntö on kehittynyt Suomessa.
  • Piirrokset (keski- ja loppuvaihe)
  • Kertaaminen (keski- ja loppuvaihe)
    • En voi mitenkään painottaa tarpeeksi kertaamisen tärkeyttä. Vaikka valintakoe on mennyt soveltavaan suuntaan, on muistamisella todella keskeinen osa kokeessa menestymisessä. Kertaamisella vahvistat muistijälkeä ja rakennat osaamistasi. Voit kerrata esimerkiksi glossausten, sisällysluettelon tai yliviivausten avulla. Loppuvaiheessa kannattaa ehdottomasti kerrata myös ilman kirjaa, jolloin haastat muistiasi toden teolla.
  • Wordille tai paperille kirjoittaminen ulkomuistista (loppuvaihe)
    • Monivalintatehtäviä lukuun ottamatta valintakoetehtävät edellyttävät aktiivista muistamista eli sinulle ei anneta vastausvaihtoehtoja valmiiksi eteen. Tämän takia on äärimmäisen tärkeää treenata aktiivista muistamista lukuaikana esimerkiksi kirjoittamalla säännöksiä tai sääntöjä ilman kirjan apua tyhjälle Wordille tai paperille. Voit myös hyvin kirjoittaa tällä tavalla listoja ulkoa tai mitä tahansa, mitä pyrit muistamaan ulkoa.
  • Äänittäminen (loppuvaihe)
    • Päätin viimeisenä hakukeväänä pilata juoksulenkkini kuuntelemalla äänittämällä kirjojen säännöksiä puhelimeeni ja kuuntelemalla monotonista ääntäni lenkeillä. Jos opit kuuntelemalla, voi tämä olla todella hyödyllinen tapa opiskella, mutta mielestäni äänitteet toimivat vähintäänkin hyvänä kertaustapana – etenkin kun lenkillä ei voinut opiskella kirjoja muulla tavoin.


Kuinka lukea?


Tulet todennäköisesti lukemaan kevään aikana kirjat läpi useampaan kertaan. Ei ole olemassa mitään maagista lukua, kuinka moneen kertaan kirjat tulisi lukea läpi, vaan on keskeisempää keskittyä laatuun. Keväällä 2016 eli kun pääsin oikikseen sisälle, luin kirjat ”kannesta kanteen” seitsemään kertaan.

Seitsemän lukukertaani koostui seuraavista opiskelutekniikoista:
  1. lukukerta: selaus (valmis 6.4.)
  2. lukukerta: HP-style (valmis 7.4.)
  3. lukukerta: muistiinpanot (valmis 16.4.)
  4. lukukerta: yliviivaus (valmis 3.5.)
  5. lukukerta: glossaus (valmis 11.5.)
  6. lukukerta: yliviivauksien lukeminen (valmis 18.5.)
  7. lukukerta: väliotsikkokertaus (valmis 21.5.)
Tietenkin todellisuudessa luin kirjojen eri kohtia huomattavasti useampaan kertaan esimerkiksi flashcardien avulla tai saatoin jäädä miettimään joitain kohtia pidemmäksi aikaa. Näin ollen en voi täysin sanoa lukeneeni kirjat nimenomaan seitsemään kertaan.

Lukunopeudet

Lähtökohtaisesti kirjoja luetaan alussa nopeampaan (alkuvaihe) tahtiin, tämän jälkeen hitaampaa (keskivaihe) ja lopussa taas nopeampaa (loppuvaihe). Näihin vaiheisiin sopivia opiskelutekniikoita löydät ylempänä olevasta listasta.

Alkuvaiheessa on tarkoitus vain tutustua kirjojen sisältöön, jotta saat yleiskäsityksen kirjoissa käsiteltävistä aiheista. Keskivaiheessa kirjoja luetaan syvällisemmin ja asiat on tarkoitus ymmärtää. Keskivaiheessa aloitat myös muistijäljen rakentamisen loppuvaiheen helpottamiseksi. Loppuvaiheessa lukeminen on intensiivisintä, kun opittuja asioita opiskellaan pintamuistiin, jotta ne tulevat kokeessa mahdollisimman helposti mieleen. Lisäksi loppuvaiheessa viimeistellään asioiden ulkoa muistamista.

Miten jakaa huomio kirjojen kesken?

Tämä kysymys jakaa varmaan eniten ihmisiä, mutta itse suosittelen lukemaan kirjoja limittäin. Perustan tämän siihen, että näin saat rakennettua vahvempaa muistijälkeä ja annat aivoillesi enemmän aikaa prosessoida jokaisen kirjan asioita. Jos kirjoja on kolme ja aloitat viimeisen kirjan lukemisen vasta 10 päivää ennen valintakoetta, on sinulla vain 10 päivää aikaa ymmärtää kirjan asiat. Jos luet kirjoja tasaisesti alusta lähtien, on sinulla enemmän aikaa saada ahaa-elämyksiä :) Tästä samasta syystä suosittelen valintakokeessakin lukemaan kaikki kysymykset lyhyesti läpi ennen vastaamisen aloittamista, jotta saat kysymykset raksuttamaan taustalle. Kirjoitan tästä aiheesta lisää myöhemmin vastaustekniikkaa käsittelevässä postauksessa.

Vaikka lukisit kirjoja limittäin, ei se tarkoita sitä, että päivän lukutunnit pitäisi jakaa tasan kaikkien kirjojen kesken. Itse luin kirjoja siten, että jaoin lukupäivät (paitsi loppukertaamiselle varatut päivät ja valintakoetta edeltävä päivä, jonka varasin rentoutumiselle) kolmella ja jokaisen kolmanneksen ajan minulla oli oma pääkirja. Jos olet valmennuskurssilla, suosittelen valitsemaan pääkirjavuorot valmennuskurssin aikataulua myötäillen.

Esimerkiksi jos luin päivässä kahdeksan tuntia, luin pääkirjaa neljä tuntia ja sivukirjaa A neljä tuntia. Seuraavana päivänä luin taas 4 tuntia pääkirjaa ja sivukirjaa B 4 tuntia. Sivukirja vuorottelee siis joka päivä, mutta mistään kirjasta ei tule taukoa yhtä päivää enempää. Tätä ei kuitenkaan kannata noudattaa täysin orjallisesti, vaikka sillä voi hyvin aloittaa luku-urakan.

Kuten sanottu, kirjojen pituudet ja haastavuudet vaihtelevat, joten mukautua suunnitelmasi tähän luku-urakan edetessä. Älä kuitenkaan unohda mitään kirjaa täysin, mutta voit siirtää toiselle kirjalle enemmän pääkirjapäiviä, jos sinusta tuntuu siltä, että kyseinen kirja ei ole yhtä hyvin hallussa kuin muut.

Lopuksi haluan muistuttaa, että luette valintakoetta eikä valmennuskurssia tai muita hakijoita varten! Kirjoja ei tule lukea sillä silmällä, että menestytte valmennuskurssien välikokeissa tai pistareissa, vaan niiden on tarkoitus antaa teille tietoa osaamistasostanne. Osaamistason huippu on tarkoitus ajoittaa nimenomaan valintakoepäivään ja esimerkiksi ennen intensiivisen ulkolukuvaiheen aloittamista on pohjalla oltava syvälukuvaihe.


Lukusuunnitelma


Ei olemassa lukusuunnitelmaa, joka toimii varmasti kaikilla. Toimivia lukusuunnitelmia on yhtä paljon kuin hakijoitakin. Et tarvitse sisälle päästäksesi tarkkaa kirjallista suunnitelmaa, mutta jonkinlainen yleinen suunnitelma on hyvä olla. Itse aloitin aina lukusuunnitelmani laatimisen päivärytmini hahmottelusta. Loin itselleni rytmin, jota noudatin läpi kevään, kuten monelta herään ja monelta käyn nukkumaan ja minä päivinä harrastan liikuntaa. Kun elämässä on tietynlainen rytmi, helpottaa se huomattavasti luku-urakkaa.

Tämän jälkeen (ja kun kirjat julkaistaan) voit hieman hahmotella lukusuunnitelmaa kirjojen ympärille. Jos käytät kertomaani pääkirja-sivukirja -jaottelua, voit päättää jokaisen kirjan pääkirjavuoron. Lisäksi suunnitelmaan kannattaa laittaa ylös loppuvaiheessa kertaamiselle varatut päivät. Lukusuunnitelmasta kannattaa tehdä mahdollisimman väljä, jotta teillä ei tule loppuvaiheessa liian kiire.

Itse varaisin kertaamiselle esimerkiksi 30 minuuttia joka lukupäivän alusta sekä lopusta. Voit myös miettiä omaa kertaus- / tehtäväpäivää jokaiselle viikolle.

Kuinka monta tuntia valintakokeeseen pitää lukea?

Tämän on varmaan useimmiten se ”paljon nousee penkistä?” -kysymystä vastaava kysymys hakijoiden keskuudessa, mutta tähänkään ei ole olemassa mitään oikeaa vastausta. Päästessäni sisään keväällä 2016 luin yhteensä noin 325 tuntia (+ valmennuskurssin luennot ja harjoituspääsykokeet). Tosin tuolloin lukupäiviä oli vielä 49, joten luin keskimäärin noin 6,7 tuntia per päivä, sillä pidin yhden vapaapäivän. Tämä on siis puhdasta lukemista eikä luku sisällä taukoja. Tarkemmat tilastot lukutunneistani voi käydä katsomassa vanhasta kirjoituksestani.



Lukutuntien suhteen minulla on kuitenkin kaksi vinkkiä:
  1. tuntimäärän tulisi olla nousujohteista läpi kevään ja
  2. keskity ennemmin laatuun.
Vuonna 2016 aloitin lukemalla kuusi tuntia päivässä ja nostin lukutunteja joka viikko 30 minuutilla kunnes luin joka päivä kahdeksan tuntia päivässä. Tämän jälkeen en enää nostanut tuntimäärää ennen kuin loppurutistusvaihetta, jonka aloitin noin kymmenen päivää ennen valintakoetta. Loppurutistuksen aikana luin joka päivä niin paljon kuin vain jaksoin, mutta yhtenäkään päivänä en lukenut yli kymmentä tuntia.

Lukutunnit ovat yksi asia, jonka oppii ehkä vasta ensimmäisen hakukerran jälkeen, sillä toisella hakukerralla tiedät, olisitko jaksanut lukea vielä enemmän vai luitko liikaa. Itse luin ensimmäisellä hakukerralla aivan liikaa, sillä en enää jaksanut viimeisen kahden viikon aikana lukea paljoa mitään. Tosin tällöin lukuaika oli jopa 69 päivää.

Voinko pitää vapaapäiviä?

Koko lukuajan aikana on tärkeää osata kuunnella itseään, sillä valintakokeessa ei jaeta pisteitä itseään eniten rääkänneille. Toki lukuaika on nykyään lyhyempi, mutta suosittelen pitämään vapaapäivän, mikäli lukemisesta ei yksinkertaisesti tule mitään. Muuten ruokit vain negatiivista kierrettä eikä lukemisesta tule jatkossakaan mitään. Jos lukeminen ahdistaa tai tuntuu, ettei siitä tule yhtään mitään, laita kirjat kiinni, vaikka edes osaksi päivää, ja käy ulkona kävelyllä.

Joka vuosi kuulen keskustelua siitä, tulisiko vielä viimeisenä päivänä tai itse koepäivänä lukea, mutta itse kuulun siihen koulukuntaan, joka suosittelee lepäämään viimeisenä päivänä mahdollisimman paljon. Valintakoe on koko kevään tärkein hetki, ja on keskeistä, että olette kokeessa parhaassa mahdollisessa iskussa. Välillä vertaan koetta edeltävää vapaapäivää salitreenaukseen siinä mielessä, että myös lihaskasvua edistääkseen on tärkeää levätä. Harvemmin teet salilla uusia henkilökohtaisia ennätyksiä penkkipunnerruksessa, jos olet edellisenä päivänä vetänyt kovan rintatreenin.


Lopuksi


Erilaisista opiskelutekniikoista ja valintakokeeseen valmistautumisesta voisi tehdä vaikka kuinka pitkän kirjoituksen, mutta toivottavasti myös tästä paketista on teille hyötyä. Toivotan jokaiselle isosti tsemppiä luku-urakkaan, sillä kirjojen julkaisuun on vain enää joitakin tunteja! Vastailen mielelläni koko kevään ajan muun muassa lukutekniikkaa koskeviin kysymyksiin niin blogin kommenttiosiossa tai sähköpostilla (unelmanaoikis@gmail.com).

Lisäksi voin ottaa tänä vuonna muutaman hakijan ”yksityistutorointiin”, sillä tämän kirjoituksen laatiminen palautti hakukevätmuistoni :) Tutorointi ei maksa yhtään mitään, mutta en voi kokoaikatyöni ohelle ottaa kovin montaa tutoroitavaa. Yksityistutoroinnissa voimme käydä yhdessä läpi vastauksiasi esimerkiksi valmennuskurssien harjoitustehtäviin, mikäli olet sellaisella tai voin auttaa kirjojen sisällön ymmärtämisessä. Ei ole väliä oletko hakemassa ensimmäistä vai kolmatta kertaa tai oletko jo valmennuskurssilla, sillä pääasiana on, että olet hakemassa tosissaan! Jos haluat yksityistutorointiin, laita minulle sähköpostia ja kerro lyhyesti itsestäsi sekä mitä toivoisit yksityistutoroinnilta.




Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).

10. huhtikuuta 2020

37 § Kuinka valmistautua pääsykoekevääseen

Tarkoituksenani oli tällä viikolla kirjoittaa siitä, miten pääsykoekevääseen voi valmistautua ennen valintakoekirjallisuuden julkaisua. Koronasta huolimatta olin toiveikas, että oikeustieteellisen alan yhteisvalinta järjestetään normaalisti, mutta tilanne muuttui viimeistään eilen (9.4.) oikeustieteet.fi -sivustolla julkaistun tiedotteen johdosta.

Tiedotetta hetken sulateltuani aloin kuitenkin miettimään, etteivät seuraavat vinkkini valmistautumiseen kuitenkaan eroa hirveästi normaaliin tilanteeseen verrattuna. Ennen näitä vinkkejä käyn kuitenkin läpi mitä tällä hetkellä tiedetään pääsykoekeväästä ja valintakokeesta.

Järjestetäänkö valintakoetta?


Ehkä tässä ei ole tarpeen kerrata koronaepidemian käänteitä, mutta koko alkukevään ilmassa on leijaillut kysymys valintakokeen kohtalosta, kun tavoitteena on ollut välttää lähikontakteja ja massatapahtumia. Varmaan minun ohellani myös moni hakija on toivonut valintakokeen järjestämistä, mutta kukaan meistä ei ole voinut ennustaa epidemian käänteitä.

Torstaina 9.4. asiaan saatiin hieman lisäselvyyttä, sillä Unifi (Suomen yliopistojen rehtorineuvosto) tiedotti, että perinteiset kokeet korvataan vaihtoehtoisilla valintatavoilla. Tiedotteessa todettiin suomalaisyliopistojen linjanneen, ettei perinteisiä valintakokeita ole koronatilanteen vuoksi mahdollista järjestää turvallisesti ja yliopistojen opetusvararehtorit ovat päättäneet, että kevään 2020 opiskelijavalinnat järjestetään kevään ja kesän aikana vaihtoehtoisilla, lähikontaktia välttävillä tavoilla.

Tästä tietenkin herää kysymys, että mitä nämä vaihtoehtoiset valintatavat sitten ovat? Tiedotteen mukaan perinteisten valintakokeiden sijasta voidaan käyttää muita valinnan menettelyjä, kuten digitaalisia valintatapoja, verkkokursseja, todistusvalintaa tai avoimen yliopiston väylän valintaa. Pienen osallistujamäärän valintakokeita voidaan tarkoin varotoimenpitein toteuttaa. Yliopistot tiedottavat muuttuneista valintatavoista huhtikuulle suunniteltujen valintakokeiden osalta mahdollisimman pian ja muutoin 30.4. mennessä.

Tämän jälkeen saatiin nopeasti täsmennystä nimenomaan oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan osalta, sillä oikeustieteet.fi -sivulla julkaistiin tiedote, joka kuului kokonaisuudessaan seuraavasti:
Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan todistusvalinnan ja valintakoevalinnan kiintiöt tullaan pitämään ennallaan. 
Valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään sähköisesti, minkä lisäksi on mahdollista, että valintakokeeseen sisältyy toinen vaihe erikseen määriteltynä ajankohtana. 
Tarkempia tietoja tiedotetaan viimeistään 30.4.2020.
Vastaus väliotsikon kysymykseen on, että valintakoe järjestetään myös tänä vuonna. Toinen tärkeä seikka on, että kiintiöt tullaan pitämään ennallaan ja itse tulkitsen tämän siten, että kummassakin kiintiössä valittavien määrä pysyy samana. Olen käsitellyt kiintiöitä ja niiden kokoja hakukohteittain aiemmassa kirjoituksessani.




Minkälainen valintakoe on?


Tähän valitettavasti totean heti alkuun, etten tiedä. Veikkaan, etteivät asiasta vastuussa olevat tahotkaan tiedä vielä tarkkaan koko valintaprosessin lopullista muotoa.

En halua liikaa spekuloida aihetta ja pistää teidän päätänne pyörälle, mutta tiedotteen perusteella on selkeää, että valintakoe voi olla joko yksi- tai kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe tulee joka tapauksessa olemaan sähköinen.

Tiedotteesta ei saa hirveän paljon irti, ja se herättää paljon lisäkysymyksiä, kuten

  • järjestetäänkö ensimmäinen vaihe alkuperäisenä koepäivänä eli 26.5.;
  • mikä ensimmäisen vaiheen sisältö tulee käytännössä olemaan (monivalintoja, aineistotehtäviä vai jotain aivan muuta);
  • milloin mahdollinen toinen vaihe järjestetään;
  • mitä mahdollinen toinen vaihe pitää sisällään; ja
  • onko mahdollinen toinen vaihe tarkoitettu kaikille hakijoille vai ainoastaan ensimmäisestä vaiheessa tarpeeksi hyvin suoriutuneille?

Itse olen miettinyt vaihtoehtoa, jossa ensimmäisellä vaiheella pyrittäisiin karsimaan hakijamäärää sen verran pieneksi, että perinteisen valintakokeen järjestäminen olisi mahdollista. Valitettavasti en osaa sanoa, kuinka pieneksi hakijamäärä tulisi karsia, jotta toinen vaihe voisi mukailla normaalia valintakoetta. Asian spekuloinnissa ei ole kuitenkaan mitään hyötyä ja sinun ei kannata käyttää siihen energiaasi.

Kuinka valmistautua ennen valintakoekirjallisuuden julkaisua?


Aiempien tietojen mukaan valintakoekirjallisuus julkaistaan maanantaina 27.4.2020. Tällä hetkellä käsitykseni on, ettei tämä ole muuttumassa, vaikka valintakokeen järjestelyt tulevat muuttumaan.


Lepää.
Kirjojen julkaisuun on vielä 2,5 viikkoa aikaa. Ensimmäinen ja tärkein neuvoni on kehotus lepäämiseen. Samaa olisin neuvonut myös ilman koronahärdelliä, sillä vaikka lukuaika on lyhentynyt, on jaksaminen pääsykoekeväänä kaiken keskiössä. Olemme valintakokeen järjestelyiden suhteen edelleen hieman pimennossa, mutta asiaa ei kannata nyt miettiä sen enempää kuin on pakko. Vältä turhan spekulaation, trollauksen ja panikoinnin lukemista erilaisilta foorumeilta ja seuraa asiaa koskevaa tiedotusta oikeustieteet.fi -sivustolta sekä Opintopolusta. Opintopolussa kannattaa käydä myös tarkistamassa, että ilmoittamasi sähköpostiosoite on ajantasainen!

Tutustu kevyesti vanhoihin valintakoekysymyksiin sekä arvosteluperusteisiin.
Pääsykoekevääseen voi tietenkin valmistautua muutoinkin kuin lepäämällä. Lakikirjojen, vanhojen pääsykoekirjojen ja muun kirjallisuuden pänttäämisessä menet metsään, mutta suosittelen tutustumaan kevyesti aiempien vuosien valintakokeisiin sekä arvosteluperusteisiin, jotta tiedät, mitä kokeessa voi tulla vastaan ja etenkin mihin arvioinnissa kiinnitetään huomiota. Lisäksi juridiseen tekstiin ja ajatteluun voi tutustua esimerkiksi lukemalla Edilexin avoimia uutisia. Jos haluat lukea jotain alan kirjallisuutta, suosittelen vahvasti selailemaan viime vuonna yhtenä pääsykoekirjana ollutta kirjaa ”Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan”. Kirja on hyvin yleispätevä teos ja sen tulisi mielestäni toimia kaikkialla oikisopintojen ensimmäisen kurssin materiaalina. Kirjaan saa ilmaisen lukuoikeuden Unigrafian sivuilta.

Hoida menot ennen kirjojen julkaisua ja suunnittele valmiiksi päivärytmiä.
Viimeinen vinkkini on osaltaan hieman turha, sillä muuten suosittelisin tapaamaan kavereita mahdollisimman paljon nyt. Tosin tässä tilanteessa kavereiden näkeminen ei muutenkaan oikein onnistu, paitsi videopuheluiden muodossa. Lukuaikana kannattaa välttää ylimääräisiä menoja, vaikka tietenkin lukuaikanakin voi ja kannattaa pitää yhteyttä kavereihin.

On myös hyvä näin etukäteen luonnostella lukusuunnitelmaa. Tietenkään varsinaista lukusuunnitelmaa ei voi tehdä ennen kirjojen julkaisua, mutta esimerkiksi minulla ei ollut kovin tarkkaa lukusuunnitelmaa sisäänpääsykeväänäni. Sen sijaan olin suunnitellut päivärytmini etukäteen. Heräsin joka aamu aina samaan aikaan, minulla oli tietyt päivät lenkkeilylle ja olin määritellyt suurin piirtein lounas- sekä nukkumaanmenoaikani. Oli kyseessä sitten pääsykoekevät tai mikä tahansa projekti, on mielestäni hyvä rytmi keskeinen tekijä onnistumisessa. Niin hölmöltä kuin tämä kuulostaa, kannattaa pikkuhiljaa opetella jo lukuaikana käytettävään rytmiin, jotta siihen tottuu.

Tarkoituksenani on kirjoittaa myöhemmin tässä kuussa oma kirjoitus lukutekniikasta sekä lukusuunnitelman laatimisesta, mutta katsotaan hieman, mitä lisätietoa pääsykokeen järjestelyistä tulee, etten anna teille täysin turhia vinkkejä :)

Lopuksi


Monella varmasti päällimmäisenä tunteena on epätietoisuus, mutta millä fiiliksillä olette muutoin tällä hetkellä? Jos kaipaat juttuseuraa epätietoisuuden aiheuttaman ahdistuksen lieventämiseen, voi minulle laittaa vapaasti viestiä. Laita myös kommenttia, jos sinulla herää valmiiksi kysymyksiä lukutekniikasta sekä lukusuunnitelman laatimisesta, niin vastailen niihin viimeistään aihetta käsittelevässä postauksessa.

Mukavaa pääsiäistä kaikille!




Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).