31. toukokuuta 2020

40 § Oikeustieteellisen alan vastaustekniikka

Alun perin valintakoeurakan piti olla ohitse tässä vaiheessa, mutta koronan takia lukuaika pidentyi kymmenellä päivällä. Toivottavasti olet jatkanut lukemista mahdollisimman normaalisti, vaikka tiedän, että ensimmäisen vaiheen tuloksia odotellessa on vaikea keskittyä, ja aivot ovat asennoituneet siihen, että 26.5. jälkeen vapauden piti koittaa. Tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä lukupäiviä ei ole enää montaa jäljellä, mutta jaksa puristaa vielä loppuun asti, sillä aivan varmasti moni toiseen vaiheeseen pääsevistä on jo lomamoodissa. Tällöin sinulla on loistava tilaisuus tehdä eroa muihin hakijoihin jatkamalla lukemista, sillä tunnetusti viimeiset lukupäivät ovat keskeisimpiä koko kevään aikana!

En muistaakseni ole aiemmin kirjoittanut vastaustekniikasta laajemmin lukuun ottamatta blogikirjoituksiin tulleisiin kommentteihin vastaamista. Vastaustekniikasta saisi lukutekniikan ohella todella laajan kirjoituksen, mutta annan tässä kirjoituksessa joitakin vinkkejä. Koronatilanne on jo nyt muuttanut valintakokeen sisältöä radikaalisti, joten on vaikea sanoa minkälainen toisen vaiheen koe tulee olemaan.




Yleisesti


Tämä on toistoa lukutekniikkakirjoituksestani, mutta kokeessa ei saa bonuspisteitä valintakoekirjojen ja kokeessa mahdollisesti jaettavan aineiston ulkopuolisesta osaamisesta, joten tämä kannattaa ymmärtää heti, vaikka kokeessa tekisi kuinka mieli osoittaa ylimääräistä tietouttaan. Ulkopuolista tietoa laittamalla esimerkiksi esseevastaukseen, käytät vain turhaan rajallista vastaustilaa ja -aikaa seikkoihin, joista et saa pisteitä.


Muutama kirjoitustekninen seikka


Aluksi on hyvä käydä läpi muutama kirjoitustekninen seikka.
  • Säädös: Säädöksiä ovat lait ja asetukset – tasavallan presidentin asetukset, valtioneuvoston asetukset ja ministeriöiden asetukset – sekä ministeriöitä alempien viranomaisten antamat oikeussäännöt.
Esimerkiksi hallintolaki ja valtioneuvoston asetus opintotuesta ovat säädöksiä. Huomaa, että asetuksella voidaan viitata sekä näihin edellä mainittuihin lakia alemman tasoisempiin asetuksiin tai EU-asetuksiin. EU-asetukset taas ovat ylikansallista lainsäädäntöä, jotka menevät kansallisten lakien edelle.
  • Säännös: Säädöksessä on joukko säännöksiä. Pykälässä voi olla useita säännöksiä, samoin jopa yhdessä lauseessa.
  • Pykälä: Säädökset koostuvat pykälistä. Pykälät voidaan jakaa momentteihin, momentit kohtiin ja kohdat alakohtiin. Esimerkiksi hallintolain 6 § on pykälä.
Pykäläviittauksissa pitää olla tarkkana, sillä pykäläviittauksen tekninen tapa riippuu säädöksen pykälänumeroinnista. Lukuihin jaettujen säädösten pykälät voidaan numeroida joko juoksevasti lain alusta loppuun tai luvuittain. Mikäli säädöksen pykälänumerointi on juokseva, yksittäiseen pykälään viitataan vain kirjoittamalla pykälänumero ja välilyönnin jälkeen §-merkki. Sen sijaan, jos pykälänumerointi alkaa alusta jokaisessa luvussa, viitataan yksittäiseen pykälään kirjoittamalla ensin luvun numero, tämän jälkeen kaksoispiste ja sitten pykälän numero.

Juoksevaa pykälänumerointia edustavasta säädöksestä esimerkkinä on hallintolaki. Sen sijaan vahingonkorvauslaissa pykälänumerointi alkaa aina alusta jokaisessa luvussa. Kyseisten säädösten pykäliin voitaisiin viitata esimerkiksi näin:
  • HL 20 §
  • VahL 5:2
  • Momentti: Momentit ovat tavallaan pykälän kappaleita. Momentit erottaa useimmiten siitä, että niiden välissä on riviväli. Viitattaessa yksimomenttiseen pykälään mainitaan vain kyseinen pykälä. Momenttiin viitataan yhdellä lisäaskeleella pykäläviittaukseen verrattuna, sillä pykälän numeron jälkeen tulee piste ja tämän jälkeen momentin numero. Esimerkiksi rikoslain 8:1.1.

momentti pykälä viittaus
Pykälät voidaan jakaa momentteihin. Momentit erottaa useimmiten siitä, että niiden välissä on riviväli.

Lähtökohtaisesti vastaukseen ei tarvitse tehdä pykäläviittauksia. En myöskään suosittele tätä. Eri asia on, mikäli tehtävänannossa annetaan valmiiksi pykälänumerot tai tehtävässä vaaditaan tiettyyn pykälään viittaamista. Tällaisia tehtäviä oli vuoden 2019 valintakokeessa. Tällöin kannattaa viitata ihan pykälätarkkuudella tai miksei myös momentin tarkkuudella, jos se on mahdollista.

oikis valintakoe pykäläviittaus
Valintakoetehtävä, jossa on annettu valmiiksi pykälänumerot.

aineistotehtävä oikis pykäläviittaus
Valintakoetehtävä, jossa tuli viitata lainkohtaan pykälän tarkkuudella.

esseetehtävä oikis valintakoe
Esseetehtävissä ei tarvitse tehdä pykäläviittauksia.


Valintakokeen yleisimmät tehtävätyypit


Lähtökohtaisesti oikikseen valintakokeiden tehtävätyypit voidaan jaotella neljään tehtäväkategoriaan, jotka ovat:
  1. monivalintatehtävät;
  2. esseetehtävät;
  3. oikeustapaustehtävät; ja
  4. aineistotehtävät.

Monivalintatehtävät


Sekä vuoden 2018 että vuoden 2019 valintakokeessa (eli molempina vuosina kuin yhteisvalinta on ollut käytössä) puolet tehtävistä olivat monivalintatehtäviä. Monivalinnat muodostivat valintakokeessa ensimmäisen vaiheen siten, että vaikka kaikki hakijat tekivät kaikki kahdeksan tehtävää, vain osalta tarkistettiin kaikkien tehtävien vastaukset. Näin ollen monivalintatehtävät ovat toimineet ensimmäisenä vaiheena, josta jatkoon päästäkseen on pitänyt olla yleensä 1248 hakijan parhaan joukossa. Tänä vuonna idea on sinänsä sama, mutta erona on se, että vain toiseen vaiheeseen pääsevät tekevät toisen vaiheen tehtävät.

Monivalintatehtävät ovat aiemmin sisältäneet aina 10 erillistä kysymystä. Monivalintakysymyksessä voi olla vain yksi oikea vastaus tai sitten useampi, mutta aiempina vuosina monivalintakysymyksissä on ollut vain yksi oikea vastaus.

Monivalinnat ovat haastavia siitä, että ne vaativat useimmiten tarkkaa muistamista, mutta toisaalta helppoja siitä, että sinun tarvitsee muistaa vain passiivisesti, sillä valitset oikean vastauksen valmiiksi annetuista vastausvaihtoehdoista.

Monivalintojen ehkä kaksi keskeisintä ansaa ovat väitteiden ehdottomuus ja negaation käyttö.

Usein vaihtoehto vaikuttaa muuten kaikin puolin paikkaansa pitävältä, mutta yksi sana muuttaa väitteen sisällön vääräksi. Jos näet vastausvaihtoehdossa esimerkiksi sanan ”koskaan” tai ”vain”, kannattaa olla todella tarkkana!


monivalintatehtävä oikis valintakoe
Kiinnitä huomiota monivalintojen vastausvaihtoehdoissa käytettyihin sanavalintoihin!

Toinen monivalinnoille tyypillinen piirre on negaation käyttäminen. Kysymyksessä ei siis haeta sitä vaihtoehtoa, joka on faktuaalisesti totta, vaan vaihtoehtoa, joka ei pidä paikkaansa. Tällöin siis muut vaihtoehdot ovat faktuaalisesti oikein.

negaatio monivalintatehtävä oikis valintakoe
Tehtävänannossa koitetaan usein hämätä hakijaa negaation käytöllä.


Itse käytin monivalinnoissa aina tekniikkaa, että kirjoitin kysymyspaperiin kysymyksen viereen ”oikein” tai ”väärin” muistutukseksi siitä haetaanko kysymyksessä paikkaansa pitävää väittämää vai ei. Tämä myös helpotti monivalintojen nopeaa tarkastamista lopuksi, kun tarkistin, matchaako valitsemani vaihtoehto kysymyksen vieressä olevaan sanaan ts. onko väite faktuaalisesti väärin vai oikein.

Lopuksi kannattaa muistaa, että useimmiten monivalinnoissa voi saada miinuspisteitä, joten liiallista arvaamista kannattaa välttää. Esimerkiksi perinteisessä 10 kysymyksen monivalinnassa vastaamalla seitsemään kysymykseen oikein ja kolmeen väärin ovat lopulliset pisteesi todellisuudessa 4 pistettä (7-3=4 pistettä), mikäli yksi väärä vastaus tarkoittaa -1 pistettä. Toisen hakukertani yksi isoimmista kompastuskivistä oli monivalintatehtävässä arvailu, sillä en malttanut vastata "Ei vastausta", vaikka en ollut täysin varma vastauksestani. Sain tuosta monivalintatehtävästä 2/10 pistettä.

Lue lisää: 6 § Pääsykoekevääni


Esseetehtävät


Valintakokeen esseetehtävät eroavat yo-kirjoitusten esseistä, jotka olivat ainakin minun lukioaikanani todella laajoja ja pohdiskelevia. Tai no omat vastaukseni olivat kaukana näistä, sillä valmistuin ylioppilaaksi ABCC-rivillä.

Sen sijaan valintakokeessa esseevastauksen tulee olla heti asiaan menevä, kirjan tietoihin perustuva ja ytimekäs. Esseessä ei tarvitse olla mitään erityistä aloitusta tai lopetusta, vaan vastaus alkaa heti faktojen tykittämisellä.

Kun vastaat esseetehtävään, tarkista ensin, mitä kysytään. Tämän jälkeen (ajan salliessa) voit laittaa avainsanoja ylös luonnospaperille, joita sinulla tulee mieleen tehtävänantoon liittyen. Tämä myös helpottaa sitä, että vastauksesi pysyy loogisena, kun voit hahmotella sitä, missä järjestyksessä esität asiat. Näin myös tavallaan säästät aikaa, kun et joudu kesken vastauksen kumittamaan ja siirtämään asioiden esittämisjärjestystä. Esittämisjärjestyksellä ei ole kuitenkaan niin kriittistä merkitystä pisteiden saamisessa, vaikkakin ”tehtävien arvostelussa noudatetaan kokonaisarvostelua, jossa merkitystä voidaan antaa vastauksen sisältämien tietojen ja vastauksen virheettömyyden lisäksi vastauksen johdonmukaisuudelle, selkeydelle ja olennaisiin asioihin keskittymiselle.

Aloita vastaaminen oleellisimmista asioita eli tavallaan asian ytimestä ja tämän jälkeen etene muihin asioihin. Jos tehtävään liittyy sääntöjä, aloita pääsäännöistä ja etene tämän jälkeen poikkeuksiin. Vaikkei esseissä ei tarvitsekaan perinteisessä mielessä olla ”johdantoa”, voi vastauksen aloittaa tavallaan taustoittamalla tehtävänannon kysymystä. Esimerkiksi viime vuoden tehtävän 5 ensimmäinen pistejyvitetty kohta mallivastauksessa oli tällainen taustoitus.

esseevastaus oikis valintakoe
Vaikka esseevastauksessa pitää mennä suoraan asiaan, voi "taustoituksesta" saada pisteitä.

esseevastaus oikis valintakoe
Esseevastaus kannattaa aloittaa joko taustoituksella tai mahdollisilla pääsäännöillä.

Jos sinulla jää kokeessa aikaa ja vastaustilaa, käytä se hyödyksi. Lopuksi kannattaa vastaukseen laittaa kaikki tehtävänantoon liittyvät – kirjassa tai aineistossa mainitut – seikat, jotka tulevat mieleesi, sillä ikinä ei voi tietää mistä pisteitä lopulta heruu. Yksikin lisäpiste voi olla kannaltasi ratkaiseva!


Oikeustapaustehtävät


Viime vuoden hakijat varmasti muistavat, että oikeudellisen päättelyn perusmuotona on perinteisesti esitetty niin kutsuttu looginen syllogismi. Looginen syllogismi muodostuu normipremissistä, faktapremissistä ja johtopäätöksestä. Tätä samaa rakennetta käytetään oikeustapaustehtäviin vastatessa:
  1. ensin tuodaan ilmi tapaukseen soveltuvat normit;
  2. sen jälkeen relevantit faktat tapauksesta; ja
  3. lopuksi johtopäätös eli lopputulos.
Hyvänä esimerkkinä vastaustekniikasta toimii vuoden 2018 valintakokeen tehtävä 8b. Tehtävänanto oli seuraava:
b) Anna arviosi Martin mahdollisuudesta vaatia korvausta suoraan yritys A:n vastuuvakuutuksesta vakuutusyhtiö B:stä. (2 p.)

Mallivastaus kyseiseen tehtävään oli seuraava:
b. Vahingonkärsijä saa vaatia korvausta suoraan vakuutuksenantajalta, jos vakuutuksen ottaminen perustuu esimerkiksi lakiin, jos vakuutettu on maksukyvytön, tai jos vakuutuksesta on ilmoitettu vakuutetun markkinoinnissa. 1 p. Koska tapauksessa ei ole käsillä mikään edellä mainituista tilanteista, Martti ei voi kääntyä suoraan vakuutusyhtiö B:n puoleen korvausasiassa, vaan hänen on vaadittava korvausta yritys A:lta. 1p.

Jos mallivastaus pilkotaan osiin, voidaan nähdä, kuinka vastaus koostuu loogisen syllogismin eri osista:
1. Soveltuva normi: ”Vahingonkärsijä saa vaatia korvausta suoraan vakuutuksenantajalta, jos vakuutuksen ottaminen perustuu esimerkiksi lakiin, jos vakuutettu on maksukyvytön, tai jos vakuutuksesta on ilmoitettu vakuutetun markkinoinnissa.”
2. Tapauksen relevantit faktat: ”Koska tapauksessa ei ole käsillä mikään edellä mainituista tilanteista,” 
3. Johtopäätös: Martti ei voi kääntyä suoraan vakuutusyhtiö B:n puoleen korvausasiassa, vaan hänen on vaadittava korvausta yritys A:lta.
Oikeustapaustehtävien vastaustekniikan ymmärtämisessä ei mene kauaa eikä sitä varten tarvitse usean sadan euron tai pahimmassa tapauksessa usean tuhannen euron valmennuskurssia. Vastaustekniikan on kuitenkin tultava selkäytimestä, ettei kokeessa kulu aikaa sen muistelemiseen. Lisäksi aina oikeustapaustehtävät eivät ole näin yksinkertaisessa muodossa. Edellä oleva oikeustapaus oli yhden tehtävän alakohta, ja siitä saattoi saada maksimissaan kaksi pistettä.

Oikeustapaustehtävä voi myös olla 10 pisteen tehtävä ilman alakohtia, jolloin myös tehtävänanto ja tapauskuvaus on laajempi. Tällöin haasteeksi usein nousee olennaisten seikkojen hahmottaminen tapauskuvauksessa sekä varsinaisen kysymyksen hahmottaminen. Tuossa edellä käydyssä kahden pisteen tehtävässä kysymys annettiin hyvin suoraan: ”Anna arviosi Martin mahdollisuudesta vaatia korvausta suoraan yritys A:n vastuuvakuutuksesta vakuutusyhtiö B:stä.

Sen sijaan esimerkiksi Helsingin oikiksen vuoden 2015 valintakokeen tehtävässä 4 ei anneta tehtävän lopuksi suoraan oikeudellista kysymystä, johon hakijan tuli vastata, vaan tapauskuvauksen perusteella piti ”antaa Juhalle perusteltu oikeudellinen arviosi tilanteesta”. Näin ollen hakijan tehtävänä oli poimia itse tapauskuvauksesta Juhan ”kysymykset” ja Juhan tilanteeseen relevantit seikat. Mallivastauksen mukaan ”tehtävässä tuli ottaa kantaa Juhan takauksen luonteeseen, korkoon, velkojan vaihtumiseen ja väitettyyn 5 000 euron takausvastuun lisäykseen.

Voisi siis sanoa, että itse asiassa oikeustapaustehtävien haastavuus ei tule vastaustekniikan ymmärtämisestä, vaan ennemminkin olennaisten seikkojen löytämisestä. Yhteisvalinnan myötä oikeustapaukset ovat kuitenkin menneet helpompaan suuntaan, sillä yhteisvalinnan aikana on ollut vain kerran (vuonna 2018, tehtävä 7) 10 pisteen oikeustapaustehtävä, jossa ei ollut alakohtia. ”Helpommissa” oikeustapaustehtävissä korostuu vastaustekniikka, sillä usein hakijat esimerkiksi unohtavat ilmaista selkeästi johtopäätöksensä annettuun kysymykseen.


Aineistotehtävät


Aineistotehtävät ovat aina väkisin hybriditehtäviä, sillä aineiston perusteella vastataan oikeustapaukseen, monivalintoihin tai muun tyyppiseen tehtävään. Useimmiten aineistot ovat sisällöltään kyllä helppoja, mutta vaikeus tulee joka kerta aineiston laajuudesta suhteessa kokeessa käytössä olevaan aikaan. Aineistotehtävissä korostuukin ajanhallinta.

Esimerkiksi Helsingin oikiksen vuoden 2015 valintakokeessa oli peräti kaksi aineistotehtävää, joista toisessa oli kuusi sivua ja toisessa jopa 28 sivua aineistoa. Esimerkiksi lääketieteellisen alan valintakokeissa on ainakin ennen ollut tavallaan ideana, että tehtäviä on niin paljon, ettei kaikkiin pysty vastaamaan täysien pisteiden veroisesti. Samalla tavalla kannattaa suhtautua oikiksen valintakokeeseen ja erityisesti aineistotehtävään tai -tehtäviin.

Aineistotehtävä kannattaa tehdä lähtökohtaisesti aina viimeisenä, sillä aineistoon perehtymiseen saa helposti kulumaan liikaa aikaa, joka on pois muiden tehtävien tekemiseltä. Ennen kuitenkin aineistotehtävä on ollut yhtä arvokas (10 pistettä) kuin muutkin, joten ei ole järkeä käyttää siihen sen enempää aikaa kuin muihinkaan 10 pisteen tehtäviin. Tosin silloin kun ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy aineistotehtävä, ei aineistotehtävää kannata välttämättä jättää täysin viimeiseksi, sillä ensimmäisen vaiheen tehtävien pisteet ratkaisevat sen, pääsetkö ylipäänsä toiseen vaiheeseen / tarkistetaanko  sinun "toiseen vaiheen" tehtävät.

Lue tehtävänanto huolella, sillä on tärkeää huomata, tuleeko tehtävään vastata
  1. pelkästään aineiston perusteella (esimerkiksi vuoden 2019 valintakoe, tehtävä 8); vai
  2. aineiston ja valintakoekirjan tietojen perusteella (esimerkiksi Helsingin oikiksen vuoden 2015 valintakoe, tehtävä 5).
Mikäli tehtävään vastataan pelkästään aineiston perusteella, on turha miettiä valintakoekirjan asioita, mutta jos tehtävään vastataan aineiston sekä valintakoekirjan tietojen perusteella, ei kaikkiin kohtiin välttämättä löydä vastausta aineistosta. Lisäksi jos tiedät johonkin kohtaan vastauksen kirjan tietojen perusteella, ei kannata lähtökohtaisesti tuhlata aikaa aineiston pläräämiseen ja asian varmistamiseen. Toki jos tähän jää aikaa, kannattaa sekin vielä tehdä.

Aineistoa ei tule edes yrittää lukea sanasta sanaan, ellei se ole todella lyhyt, vaan katso kysymykset ja selaa tämän jälkeen aineistoa esimerkiksi väliotsikoita hyödyntäen.


Yhteenveto


Lopuksi vielä yhteenveto eri tehtävätyyppien keskeisimmistä asioista.

Monivalintatehtävät

  • Tarkista haetaanko kysymyksessä faktuaalisesti paikkaansa pitävää vaihtoehtoa vai ei (negaation käyttö).
  • Ole tarkkana, mikäli kysymyksessä käytetään ehdottomia sanoja, kuten ”koskaan” tai ”aina”.
  • Varo miinuspisteitä äläkä lähtökohtaisesti arvaile.

Esseetehtävät
  • Tarkista mitä tehtävässä kysytään.
  • Aloita oleellisimmista seikoista, kuten esimerkiksi pääsäännöistä.
  • Vastaa ytimekkäästi.
  • Käytä koko vastaustila hyödyksi, mikäli aikaa jää.

Oikeustapaustehtävät
  • Tarkista ja hahmota mihin tehtävässä haetaan vastausta.
  • Poimi tapauskuvauksesta olennaiset seikat.
  • Muista vastaustekniikka:
  1. Soveltuvat normit
  2. Relevantit faktat
  3. Johtopäätös eli soveltaminen

Aineistotehtävät
  • Jätä lähtökohtaisesti aineistotehtävä viimeiseksi.
  • Älä panikoidu laajasta aineistosta äläkä tavoittele (epärealistisesti) täydellisyyttä.
  • Lue tehtävänanto: kuuluuko kysymyksiin vastata pelkästään aineiston perusteella vai aineiston sekä valintakoekirjan tietojen perusteella.
  • Älä yritä lukea aineistoa sanasta sanaan.
  • Kerää aineistossakin ensin helpot pisteet.


Lopuksi

Tsempit viimeiseen viikkoon

Huomenna selviää, ketkä pääsivät toiseen vaiheeseen ja keiden osalta tämän kevään aherrus ei valitettavasti tuonut paikkaa oikiksessa. Tiedän, että toiseen vaiheeseen pääsevät ovat tavallaan jo ”yliajalla” lukemisen kanssa, mutta kuten alussa sanoin, on jäljellä olevia päiviä enää muutamia. Vielä tämän viimeisen vajaan viikon aikana voi osaamistasoaan kehittää hurjasti. Lisäksi en halua, että kukaan teistä joutuu jossittelemaan tulosten jälkeen, joten nyt kannattaa vielä jaksaa!

Muistan kuinka sisäänpääsykeväänäni kävin lenkillä viimeisenä iltana ennen koetta ja yleensä juoksin aina saman pituisen lenkin – olisin sitten jaksanut pidempään tai en. Minulle on jäänyt yläaste- / lukioajoista huono luovutus- tai laiskuusmentaliteetti tiettyihin asioihin, enkä osaa aina puskea itseäni eteenpäin järkevissä määrin. Kuitenkin tuona iltana lenkin lopussa tein mielikuvaharjoituksen, että tuo lenkki tavallaan kuvastaa luku-urakkaani ja valintakoetta, enkä luovuta ennen kuin olen antanut aivan kaikkeni. Päästessäni lenkillä kohtaan, jossa yleensä lopetan juoksemisen, jatkoin hyvän motivaatiovideon siivittämänä juoksemista, ja nostin vain vauhtiani. Tuon jälkeen olin aivan fiiliksissä, vaikkakin todellisuudessa lenkkiin taisi tulla lisäpituutta vain muutaman sadan metrin verran heh.

Joka tapauksessa muistan, kuinka lukiessani kokeessa yhden pitkän esineoikeuden oikeustapaustehtävän ajattelin, että haluaisin vain luovuttaa, sillä tehtävä tuntui työläältä, ja halusin jo nauttimaan kesäpäivistä. Mieleeni tuli kuitenkin tuo edellisen illan juoksulenkkini ja kuinka luovuttamisen sijaan jatkoin juoksemista täysillä. Tuon hetken muistelu antoi minulle voimaa ja energiaa painaa myös tuon vaikealta tuntuneen tehtävän yli ja loppu on historiaa. Lisäksi sain kyseisestä tehtävästä 7/10 pistettä, joka taisi olla reilusti yli tuon tehtävän pistekeskiarvon.

Ei ole oikeasti väliä, miten ja millä tavalla kaivatte itsellenne motivaation painaa loppuun asti. Se voi olla mielikuvaharjoituksia tai vielä jotain erikoisempaa. On turha miettiä, onko esimerkiksi tällaisen mielikuvaharjoituksen tekeminen "noloa", sillä ei sen tekemisestä tarvitse kertoa kenellekään – paitsi jos joskus alatte kirjoittamaan blogia ja koitatte tsempata tulevaisuuden hakijoita omien nolojen tarinoiden kertomisella :) Ehkä vanha kirjoitukseni tulosten lukemisesta antaa vielä lisämotivaatiota loppupuristukseen.

Lue lisää: 15 § Tulokset


Älä luovuta vastoinkäymisistä huolimatta

Tämä on vielä hieman aikaista, koska tulokset eivät ole vielä tulleet ja hakijat, jotka eivät pääse toiseen vaiheeseen saavat ilmeisesti vasta 3.6. tästä lopullisen varmistuksen. Pelin henki on kuitenkin se, etteivät kaikki pääse toiseen vaiheeseen. Uskokaa pois, että ymmärrän pettymyksenne. Osa teistä haki vasta ensimmäistä kertaa, joten tähän hakukertaan kannattaa suhtautua harjoituskertana, jonka perusteella osaatte suunnitella lukemistanne entistä paremmin ensi vuonna. Osa taas haki toista tai useampaa kertaa, ja kuten olen kertonut, pääsin itse vasta kolmannella hakukerralla sisään. Jos oikis tuntuu edelleen teidän jutultanne, ottakaa hetki lomaa, mutta älkää luovuttako unelmanne suhteen. Teillä on enemmän hakukertoja alla, joten pysähtykää rauhassa miettimään, mitkä asiat ovat toimineet ja mitkä asiat eivät ole sujuneet. Useasti useampaan kertaan hakevien (kuten itseni) ongelma on se, että he toistavat turhaan samat virheet, sillä aiempia virheitä ei pysähdytä miettimään. Lisäksi välivuotena voi tehdä tulevan uran kannalta vaikka mitä hyödyllistä, kuten työkokeilun juridiikan alalla tai opiskella avoimessa yliopistossa :)


Facebook-ryhmä valintakokeen jälkimaininkeihin ja välivuoden pohtimiseen

Olen pidempään miettinyt, että olisi mukavampaa olla teidän lukijoiden kanssa enemmän vuorovaikutuksessa ja että voisin jakaa ajatuksiani reaaliaikaisemmin. Toki olen nyt kirjoittanut joitakin ajatuksiani valintakoekeväästä myös Twitteriin, mutta siellä vuorovaikutus nimenomaan teidän hakijoiden kanssa ei toteudu yhtä hyvin. Yksi vaihtoehto olisi, jos perustaisin Facebook-ryhmän, jossa te hakijat voisitte keskustella esimerkiksi valintakokeen jälkimainingeissa tai välivuodesta, ja tällöin voisin olla itsekin mukana keskustelussa.

Jos sinua kiinnostaa tällaiseen oikisaiheiseen Facebook-ryhmään liittyminen tai sinulla on kehitysideoita vuorovaikutukseen, jätä kommenttia alle tai laita minulle sähköpostia (unelmanaoikis@gmail.com)! EDIT. Ryhmä on nyt luotu, ja voit liittyä ryhmään täällä.


Kommenteissa olisi myös mukava kuulla, minkälainen fiilis sinulle jäi ensimmäisen vaiheen kokeesta? Tuntuiko se menneen hyvin vai huonosti ja mitä mieltä olit käytettävissä olevasta ajasta? Entä tuntuivatko kysymykset muuten vaikeilta?


Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).

9. toukokuuta 2020

39 § Valintakoemuutosten ja -kirjojen analysointia

Toivottavasti kaikilla on lähtenyt luku-urakka hyvin käyntiin! Vaikka ulkona on kaunis sää ja valintakokeen käytännönjärjestelyt ovat edelleen hieman kysymysmerkki, jaksakaa silti! Kannattaa muistaa, että tilanne on jokaiselle sama, joten ei ole syytä vaipua epäuskoon, vaikka lukeminen hieman takkuaisi. Jos sinusta taas tuntuu, että lukeminen sujuu hyvin, niin erinomaista! Jatka samaan malliin, mutta älä innostu tuulettamaan ennen maaliviivaa :)

Asiasta toiseen: jos nämä blogikirjoitukset tuntuvat hyödylliseltä, voit tilata uusista kirjoituksista sähköposti-ilmoitukset. Sähköposti-ilmoitukset saat päälle, kun syötät (blogin internetversiossa) oikeassa reunassa olevaan kenttään sähköpostiosoitteesi ja tämän jälkeen vielä vahvistat tilauksen. Blogia pystyy myös seuraamaan Bloglovinin avulla klikkaamalla oikeassa reunassa olevasta Bloglovin-ikonista.


Vuoden 2020 valintakoekirjat


Tämän kevään valintakoekirjat julkaistiin vajaa kaksi viikkoa sitten maanantaina 27.4. Myös tänä vuonna valintakoekirjoja on kolme ja ne jakautuvat julkisoikeuden, yksityisoikeuden sekä oikeuden yleistieteiden teoksiin. Lukualue on tänä vuonna yhteensä 331 sivua.
Oikeustieteellisen alan valintakoekirjallisuus vuonna 2020:
  • Pia Letto-Vanamo: Johdatus oikeuteen ja oikeudelliseen ajatteluun. Oikeuden perusteet 1. (103 sivua)
  • Olli Mäenpää: Julkinen valta ja oikeusvaltio. Oikeuden perusteet 2. (118 sivua)
  • Janne Kaisto: Johdatus yksityisoikeuteen. Oikeuden perusteet 3. (110 sivua)

Hyvin usein valintakoekirjat ovat jakautuneet siten, että yksi kirja keskittyy julkisoikeusteen, toinen yksityisoikeuteen ja kolmas oikeuden yleistieteisiin. Tänä vuonna tämä jako on selkeä, sillä Julkinen valta ja oikeusvaltio -kirja käsittelee hallinto-oikeutta (julkisoikeus), Johdatus yksityisoikeuteen -kirja käsittelee erityisesti varallisuusoikeutta (yksityisoikeus) ja Johdatus oikeuteen ja oikeudelliseen ajatteluun -kirja käsittelee oikeutta yleisesti esimerkiksi oikeushistorian näkökulmasta (oikeuden yleistieteet).

Valintakoekirjoittajista sekä Mäenpää että Kaisto ovat kirjoittaneet valintakoekirjan aiemmin: Mäenpää vuosina 2008 sekä 2011 ja Kaisto vuonna 2016, jolloin itse pääsin oikikseen. Vuonna 2016 Kaiston valintakoekirja keskittyi pelkästään esineoikeuteen, ja se oli valintakoekirjoista ylivoimaisesti haastavin – lähinnä Kaiston kirjoitustyylin takia. Tänä vuonna Kaiston kirja on hieman helpommin luettava, mikä johtuu varmasti osaksi siitä, että kirja ei keskity vain esineoikeuteen. Veikkaan kuitenkin, että tämän vuoden kirjan omistusoikeutta koskeva kappale saattaa aiheuttaa hieman harmaita hiuksia hakijoille :D Sen sijaan Letto-Vanamo ei ole käsittääkseni ennen kirjoittanut valintakoekirjaa.

Olen lukaissut kaikki kirjat kerran läpi, ja mielestäni ainakin valintakoekirjojen aiheet ovat jakautuneet ihan hyvin. On hyvä, että valintakoekirjoissa käsitellään hieman yleisempiä oppeja ja sellaisia oikeudenaloja, joiden ymmärtämisestä on hyötyä laajemmin. Kannatan vahvasti valintakokeen säilyttämistä, mutta mielestäni ei ole kuitenkaan järkevää, jos hakijat tankkaavat kevään ajan jotain todella eksaktia oikeudenalaa, sillä hakukevään pitäisi toimia hyvänä lähtölaukauksena opinnoille oikiksessa. Toisaalta Kaiston kirja on ehkä liiankin yleisluontoinen, sillä kirjassa yritetään käsitellä liian montaa eri oikeudenalaa (mm. velvoite-, sopimus- ja vahingonkorvausoikeus), mikä mielestäni on johtanut siihen, että kirja on ajoittain hieman sekava.


Valintakoemuutokset


Koronatilanteen vuoksi oikeustieteellinen ala joutui poikkeuksellisesti muuttamaan yhteisvalinnan valintaperusteita hakuajan jo päätyttyä. Muuttuneista valintaperusteista tiedottaminen jäi valitettavan viime tippaan, sillä oikeustieteellinen ala antoi vasta keskiviikkona 29.4. lisätietoa valintakoemuutoksista. Virallisen tiedotteen muutoksista löydät täältä. Lisäksi oikeustieteet.fi -sivustolle ilmestyi eilen Usein Kysyttyjä Kysymyksiä valintaperustemuutoksista, jotka löydät täältä. Käyn seuraavaksi läpi lyhyesti valintakokeen keskeisiä muutoksia, mutta käykää tutustumassa huolellisesti koko tiedotteen sisältöön!


Mitä pysyy ennallaan?


Oikeustieteellinen ala linjasi tämän jo aiemmin, mutta valintakiintiöiden koko pysyy edelleen samana eikä todistusvalintaan tehty muutoksia.

Lisäksi valintakoevalinta säilyy kaksivaiheisena, vaikka tosin itse sisällölliseen toteuttamistapaan tulee huomattavia muutoksia.

Ensimmäinen vaihe järjestetään alun perin ilmoitettuna valintakoepäivänä tiistaina 26.5. klo 10.00 alkaen.





Mitä muuttuu?


Suurin muutos on se, että valintakoe muuttuu kahtena eri päivänä toteutettavaksi kokeeksi, kun ennen koko koe (sen ”kaksivaiheisuudesta” huolimatta) on suoritettu yhden päivän aikana.

Toinen suuri muutos on se, että ensimmäisen vaiheen koe suoritetaan sähköisesti etänä. Oikeustieteellinen ala tekee siis mielenkiintoisen digiloikan, sillä valintakokeen ensimmäistä vaihetta varten hakija tarvitsee tietokoneen ja toimivan internetyhteyden.

Lisäksi kokeen ensimmäisen vaiheen kesto on aiemmasta poiketen maksimissaan kolme tuntia.

On myös hyvä huomata, että poiketen aikaisemmasta, tullaan toiseen vaiheeseen kutsumaan vähintään kaksinkertainen määrä hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin.


Mitä ei vielä tiedetä?


Eilisessä uudessa tiedotteessa tuli paljon uutta tietoa, jotka olivat vielä aiemmin vahvistusta vailla. Tosin toisen vaiheen toteutustapa ei ole vielä tiedossa eli emme vielä tiedä järjestetäänkö toinen vaihe etänä vai paikan päällä. Lisäksi samoin kuin ensimmäisen vaiheen tehtävätyypit myös toisen vaiheen tehtävätyypit ovat edelleen hämärän peitossa.


Analysointia


Vaikka mitään ei ole vielä kerrottu varmaksi, voi tiedotteesta ainakin yrittää vetää johtopäätöksiä rivien välistä lukemalla sekä käyttämällä hyväksi tietoa muiden alojen valintakokeiden toteuttamistavasta koronatilanteessa.

Ensiksi on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että ensimmäisen vaihe on vasta 26.5., mutta toinen vaihe on jo 5.6. Tyypillisesti valintakoevastausten korjaamiseen on mennyt kuukausi, ja hakijoille tulee kuitenkin antaa hyvissä ajoin tieto toiseen vaiheeseen pääsemisestä. Tämä puoltaa sitä, että ensimmäinen vaihe koostuisi puhtaasti monivalintakysymyksistä tai muista vastaavista tehtävistä, joiden tarkistaminen voidaan hoitaa automaattisesti.

Lisäksi ensimmäisen vaiheen tasapistesäännöistä voidaan päätellä, että ensimmäisen vaiheen valintakoe jakautuu neljään osaan. Edellisinä vuosina valintakoetehtävät 1-4 ovat koostuneet nimenomaan neljästä monivalintatehtävästä, jonka jälkeen loput tehtävät ovat olleet kirjoitustehtäviä. Näin ollen voisi ajatella, että valintakokeen rakenne on tarkoitus pitää samana, mutta näissä olosuhteissa koe vain järjestetään ”aidosti” kaksivaiheisena.

Muistaakseni vuonna 2013 Helsingin oikiksen pääsykokeissa oli monivalintaoikeustapaustehtävä, ja tällainen tehtävätyyppi soveltuisi hyvin myös ensimmäiseen vaiheeseen. Hakijoille annettaisiin esimerkiksi pidempi oikeustapauskuvaus sekä mahdollisesti muuta aineistoa, ja tätä oikeustapausta koskien pitäisi vastata monivalintaväittämiin. Vilppiyrityksiä voidaan taas estää esimerkiksi käyttämällä ”tehtäväpankkia”, joka esimerkiksi generoi hakijalle kysymykset satunnaisessa järjestyksessä. Toki voi olla mahdollista, että edellä kuvatussa pankissa olisi enemmän tehtäviä kuin mihin hakijoiden pitää vastata, ja näin ollen kaikilla ei välttämättä ole täysin samat kysymykset.

Lisäksi veikkaan vahvasti, että ensimmäisen vaiheen mahdollisissa monivalinnoissa ei ole mahdollista vastata ”Ei osaa sanoa” ilman rangaistusta, vaan tästä tulee myös (väärää vastausta vähemmän) miinuspisteitä. Tällainen systeemi on esimerkiksi ollut käytössä Helsingin oikiksen kevään Moodle-tenteissä. Joka tapauksessa suosittelen jatkamaan valmistautumista valintakokeeseen lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin aiemmin eikä spekulointiin kannata tuhlata sen ihmeemmin aikaa ja energiaa.

Vuonna 2018 toisen vaiheen pisteraja oli 26/40 pistettä, ja vuonna 2019 pisteraja oli 27/40 pistettä. Mikäli ensimmäisen vaihe todella olisi pelkästään monivalintaa, on vaikea arvailla tämän vuoden pisterajoja, sillä monivalintatehtävät tulevat eroamaan perinteisestä ainakin etäkokeen muodossa.



Lopuksi


Tässä oli lyhyt koonti ja analyysi valintakoemuutoksista ja -kirjoista. Seuraavassa kirjoituksessa jaan vinkkejä vastaustekniikkaan (sekä monivalinnat että toinen vaihe), joten jos sinua mietityttää vastaustekniikassa joku asia, laita kommenttia alapuolelle!

Muistakaa pitää huolta jaksamisesta ja tsemppiä opiskeluun :)





Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).