9. toukokuuta 2020

39 § Valintakoemuutosten ja -kirjojen analysointia

Toivottavasti kaikilla on lähtenyt luku-urakka hyvin käyntiin! Vaikka ulkona on kaunis sää ja valintakokeen käytännönjärjestelyt ovat edelleen hieman kysymysmerkki, jaksakaa silti! Kannattaa muistaa, että tilanne on jokaiselle sama, joten ei ole syytä vaipua epäuskoon, vaikka lukeminen hieman takkuaisi. Jos sinusta taas tuntuu, että lukeminen sujuu hyvin, niin erinomaista! Jatka samaan malliin, mutta älä innostu tuulettamaan ennen maaliviivaa :)

Asiasta toiseen: jos nämä blogikirjoitukset tuntuvat hyödylliseltä, voit tilata uusista kirjoituksista sähköposti-ilmoitukset. Sähköposti-ilmoitukset saat päälle, kun syötät (blogin internetversiossa) oikeassa reunassa olevaan kenttään sähköpostiosoitteesi ja tämän jälkeen vielä vahvistat tilauksen. Blogia pystyy myös seuraamaan Bloglovinin avulla klikkaamalla oikeassa reunassa olevasta Bloglovin-ikonista.


Vuoden 2020 valintakoekirjat


Tämän kevään valintakoekirjat julkaistiin vajaa kaksi viikkoa sitten maanantaina 27.4. Myös tänä vuonna valintakoekirjoja on kolme ja ne jakautuvat julkisoikeuden, yksityisoikeuden sekä oikeuden yleistieteiden teoksiin. Lukualue on tänä vuonna yhteensä 331 sivua.
Oikeustieteellisen alan valintakoekirjallisuus vuonna 2020:
  • Pia Letto-Vanamo: Johdatus oikeuteen ja oikeudelliseen ajatteluun. Oikeuden perusteet 1. (103 sivua)
  • Olli Mäenpää: Julkinen valta ja oikeusvaltio. Oikeuden perusteet 2. (118 sivua)
  • Janne Kaisto: Johdatus yksityisoikeuteen. Oikeuden perusteet 3. (110 sivua)

Hyvin usein valintakoekirjat ovat jakautuneet siten, että yksi kirja keskittyy julkisoikeusteen, toinen yksityisoikeuteen ja kolmas oikeuden yleistieteisiin. Tänä vuonna tämä jako on selkeä, sillä Julkinen valta ja oikeusvaltio -kirja käsittelee hallinto-oikeutta (julkisoikeus), Johdatus yksityisoikeuteen -kirja käsittelee erityisesti varallisuusoikeutta (yksityisoikeus) ja Johdatus oikeuteen ja oikeudelliseen ajatteluun -kirja käsittelee oikeutta yleisesti esimerkiksi oikeushistorian näkökulmasta (oikeuden yleistieteet).

Valintakoekirjoittajista sekä Mäenpää että Kaisto ovat kirjoittaneet valintakoekirjan aiemmin: Mäenpää vuosina 2008 sekä 2011 ja Kaisto vuonna 2016, jolloin itse pääsin oikikseen. Vuonna 2016 Kaiston valintakoekirja keskittyi pelkästään esineoikeuteen, ja se oli valintakoekirjoista ylivoimaisesti haastavin – lähinnä Kaiston kirjoitustyylin takia. Tänä vuonna Kaiston kirja on hieman helpommin luettava, mikä johtuu varmasti osaksi siitä, että kirja ei keskity vain esineoikeuteen. Veikkaan kuitenkin, että tämän vuoden kirjan omistusoikeutta koskeva kappale saattaa aiheuttaa hieman harmaita hiuksia hakijoille :D Sen sijaan Letto-Vanamo ei ole käsittääkseni ennen kirjoittanut valintakoekirjaa.

Olen lukaissut kaikki kirjat kerran läpi, ja mielestäni ainakin valintakoekirjojen aiheet ovat jakautuneet ihan hyvin. On hyvä, että valintakoekirjoissa käsitellään hieman yleisempiä oppeja ja sellaisia oikeudenaloja, joiden ymmärtämisestä on hyötyä laajemmin. Kannatan vahvasti valintakokeen säilyttämistä, mutta mielestäni ei ole kuitenkaan järkevää, jos hakijat tankkaavat kevään ajan jotain todella eksaktia oikeudenalaa, sillä hakukevään pitäisi toimia hyvänä lähtölaukauksena opinnoille oikiksessa. Toisaalta Kaiston kirja on ehkä liiankin yleisluontoinen, sillä kirjassa yritetään käsitellä liian montaa eri oikeudenalaa (mm. velvoite-, sopimus- ja vahingonkorvausoikeus), mikä mielestäni on johtanut siihen, että kirja on ajoittain hieman sekava.


Valintakoemuutokset


Koronatilanteen vuoksi oikeustieteellinen ala joutui poikkeuksellisesti muuttamaan yhteisvalinnan valintaperusteita hakuajan jo päätyttyä. Muuttuneista valintaperusteista tiedottaminen jäi valitettavan viime tippaan, sillä oikeustieteellinen ala antoi vasta keskiviikkona 29.4. lisätietoa valintakoemuutoksista. Virallisen tiedotteen muutoksista löydät täältä. Lisäksi oikeustieteet.fi -sivustolle ilmestyi eilen Usein Kysyttyjä Kysymyksiä valintaperustemuutoksista, jotka löydät täältä. Käyn seuraavaksi läpi lyhyesti valintakokeen keskeisiä muutoksia, mutta käykää tutustumassa huolellisesti koko tiedotteen sisältöön!


Mitä pysyy ennallaan?


Oikeustieteellinen ala linjasi tämän jo aiemmin, mutta valintakiintiöiden koko pysyy edelleen samana eikä todistusvalintaan tehty muutoksia.

Lisäksi valintakoevalinta säilyy kaksivaiheisena, vaikka tosin itse sisällölliseen toteuttamistapaan tulee huomattavia muutoksia.

Ensimmäinen vaihe järjestetään alun perin ilmoitettuna valintakoepäivänä tiistaina 26.5. klo 10.00 alkaen.





Mitä muuttuu?


Suurin muutos on se, että valintakoe muuttuu kahtena eri päivänä toteutettavaksi kokeeksi, kun ennen koko koe (sen ”kaksivaiheisuudesta” huolimatta) on suoritettu yhden päivän aikana.

Toinen suuri muutos on se, että ensimmäisen vaiheen koe suoritetaan sähköisesti etänä. Oikeustieteellinen ala tekee siis mielenkiintoisen digiloikan, sillä valintakokeen ensimmäistä vaihetta varten hakija tarvitsee tietokoneen ja toimivan internetyhteyden.

Lisäksi kokeen ensimmäisen vaiheen kesto on aiemmasta poiketen maksimissaan kolme tuntia.

On myös hyvä huomata, että poiketen aikaisemmasta, tullaan toiseen vaiheeseen kutsumaan vähintään kaksinkertainen määrä hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin.


Mitä ei vielä tiedetä?


Eilisessä uudessa tiedotteessa tuli paljon uutta tietoa, jotka olivat vielä aiemmin vahvistusta vailla. Tosin toisen vaiheen toteutustapa ei ole vielä tiedossa eli emme vielä tiedä järjestetäänkö toinen vaihe etänä vai paikan päällä. Lisäksi samoin kuin ensimmäisen vaiheen tehtävätyypit myös toisen vaiheen tehtävätyypit ovat edelleen hämärän peitossa.


Analysointia


Vaikka mitään ei ole vielä kerrottu varmaksi, voi tiedotteesta ainakin yrittää vetää johtopäätöksiä rivien välistä lukemalla sekä käyttämällä hyväksi tietoa muiden alojen valintakokeiden toteuttamistavasta koronatilanteessa.

Ensiksi on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että ensimmäisen vaihe on vasta 26.5., mutta toinen vaihe on jo 5.6. Tyypillisesti valintakoevastausten korjaamiseen on mennyt kuukausi, ja hakijoille tulee kuitenkin antaa hyvissä ajoin tieto toiseen vaiheeseen pääsemisestä. Tämä puoltaa sitä, että ensimmäinen vaihe koostuisi puhtaasti monivalintakysymyksistä tai muista vastaavista tehtävistä, joiden tarkistaminen voidaan hoitaa automaattisesti.

Lisäksi ensimmäisen vaiheen tasapistesäännöistä voidaan päätellä, että ensimmäisen vaiheen valintakoe jakautuu neljään osaan. Edellisinä vuosina valintakoetehtävät 1-4 ovat koostuneet nimenomaan neljästä monivalintatehtävästä, jonka jälkeen loput tehtävät ovat olleet kirjoitustehtäviä. Näin ollen voisi ajatella, että valintakokeen rakenne on tarkoitus pitää samana, mutta näissä olosuhteissa koe vain järjestetään ”aidosti” kaksivaiheisena.

Muistaakseni vuonna 2013 Helsingin oikiksen pääsykokeissa oli monivalintaoikeustapaustehtävä, ja tällainen tehtävätyyppi soveltuisi hyvin myös ensimmäiseen vaiheeseen. Hakijoille annettaisiin esimerkiksi pidempi oikeustapauskuvaus sekä mahdollisesti muuta aineistoa, ja tätä oikeustapausta koskien pitäisi vastata monivalintaväittämiin. Vilppiyrityksiä voidaan taas estää esimerkiksi käyttämällä ”tehtäväpankkia”, joka esimerkiksi generoi hakijalle kysymykset satunnaisessa järjestyksessä. Toki voi olla mahdollista, että edellä kuvatussa pankissa olisi enemmän tehtäviä kuin mihin hakijoiden pitää vastata, ja näin ollen kaikilla ei välttämättä ole täysin samat kysymykset.

Lisäksi veikkaan vahvasti, että ensimmäisen vaiheen mahdollisissa monivalinnoissa ei ole mahdollista vastata ”Ei osaa sanoa” ilman rangaistusta, vaan tästä tulee myös (väärää vastausta vähemmän) miinuspisteitä. Tällainen systeemi on esimerkiksi ollut käytössä Helsingin oikiksen kevään Moodle-tenteissä. Joka tapauksessa suosittelen jatkamaan valmistautumista valintakokeeseen lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin aiemmin eikä spekulointiin kannata tuhlata sen ihmeemmin aikaa ja energiaa.

Vuonna 2018 toisen vaiheen pisteraja oli 26/40 pistettä, ja vuonna 2019 pisteraja oli 27/40 pistettä. Mikäli ensimmäisen vaihe todella olisi pelkästään monivalintaa, on vaikea arvailla tämän vuoden pisterajoja, sillä monivalintatehtävät tulevat eroamaan perinteisestä ainakin etäkokeen muodossa.



Lopuksi


Tässä oli lyhyt koonti ja analyysi valintakoemuutoksista ja -kirjoista. Seuraavassa kirjoituksessa jaan vinkkejä vastaustekniikkaan (sekä monivalinnat että toinen vaihe), joten jos sinua mietityttää vastaustekniikassa joku asia, laita kommenttia alapuolelle!

Muistakaa pitää huolta jaksamisesta ja tsemppiä opiskeluun :)





Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti