29. kesäkuuta 2020

42 § Kuinka usein oikaisuvaatimus menestyy? (2020)

Kirjoitin viime vuonna oikaisuvaatimuksen laadinnasta sekä siitä, kuinka usein oikaisuvaatimus menestyy. Yhteisvalinta on järjestetty nyt kahtena vuotena, joten oikaisuvaatimustilastoja pystyy vertailemaan keskenään ja käytössä on muutenkin laajempi otanta oikaisuvaatimusten menestymisestä uuden mallisen kokeen aikana.

Viime vuoden kirjoituksessa olen käsitellyt oikaisutilastoja tiedekuntakohtaisesti myös aiemmilta vuosilta kuin 2018, mutta tässä kirjoituksessa käsittelen vain yhteisvalinnan aikaisia oikaisutilastoja. Yhteisvalinnan yhteydessä perustettiin oikeustieteellisen alan valintakoelautakunta, joka antaa lausunnon jokaisesta oikaisuvaatimuksesta riippumatta siitä, mihin yliopistoon olet tehnyt oikaisuvaatimuksen, joten on mielekästä tutkia nimenomaan valtakunnallisen valintakoelautakunnan aikaisia oikaisutilastoja.




Kuinka monta oikaisuvaatimusta viime vuoden kokeesta tehtiin?


Viime vuoden (2019) valintakokeesta tehtiin yhteensä 318 oikaisuvaatimusta. Kuten viime vuonnakin, tämä luku sisältää useamman saman hakijan oikaisuvaatimuksen useampaan kertaan, sillä oikaisua tulee vaatia erikseen kaikista hakukohteista. Näin ollen useampi hakija on lähettänyt saman sisältöisen oikaisuvaatimuksen useammalle yliopistolle. Oikaisuvaatimuksia tehtiin viime vuonna 18 kappaletta enemmän kuin vuonna 2018.


oikaisuvaatimus tilastot oikis


Huomattavin ero vuoden 2018 oikaisuvaatimustilastoihin on se, että vuoden 2019 kokeesta laadittiin eniten oikaisuja Helsinkiin, jonne oli korkeimmat pisterajat. Helsingin oikaisutilastoissa on kuitenkin mukana sekä Helsingin että Vaasan yksikön oikaisuvaatimukset ja oikaisuvaatimukset ruotsinkielisten valintakokeesta.

Rovaniemen korkeaa oikaisuvaatimusmäärää selittää se, että Rovaniemelle oli matalin pisteraja, joten hakijalla, joka ei ole tullut valituksi, on parhaimmat mahdollisuudet saada oikaisulla oikispaikka Rovaniemeltä. Tämä oikaisutilasto osoittaa selvästi sen, että Helsinki on suosittu opiskelupaikka, sillä jo oikispaikan saaneet hakijat haluavat vielä yrittävät tulla valituksi Helsinkiin.


Kuinka hyvin oikaisuvaatimukset menestyivät?


Vuoden 2018 valintakokeesta tehdyistä oikaisuvaatimuksista noin joka viides (22,6 %) oikaisuvaatimus johti pistehyvitykseen ja yksi oikaisuvaatimus kahdestakymmenestä (5 %) johti sisäänpääsyyn. Miten kävi vuoden 2019 valintakokeen osalta?

  • Oikaisuvaatimuksia laadittiin yhteensä
    • vuonna 2018: 301 kappaletta
    • vuonna 2019: 318 kappaletta
  • Oikaisuvaatimus johti pistehyvitykseen tai -hyvityksiin
    • vuonna 2018: 68
    • vuonna 2019: 98
  • Oikaisuvaatimus johti opiskelupaikkaan oikaisun kohteena olleesta yliopistosta:
    • vuonna 2018: 16
    • vuonna 2019: 27

Näiden tilastojen perusteella voidaan todeta, että oikaisuvaatimus menestyi vuonna 2019 pistehyvityksen veroisesti noin 31 % tapauksista, ja oikaisuvaatimus johti opiskelupaikkaan noin 8 %:ssa tapauksista. Jonkin verran paremmin siis kuin tätä edeltävänä vuotena. Edustin myös viime vuonna useampaa hakijaa oikaisuvaatimusmenettelyssä ja edustamistani hakijoista noin 22 % sai opiskelupaikan.

Yhteensä siis oikaisuvaatimuksia on laadittu yhteisvalinnan aikana 619 kappaletta, näistä 166 on menestynyt edes yhden pistehyvityksen verran ja 43 tapauksessa hakija on saanut oikaisuvaatimuksella opinto-oikeuden.


oikaisuvaatimus tilastot oikis
Oikaisuvaatimustilastot yhteishaun aikana.


Tämä tarkoittaa sitä, että historiallisesti noin 27 % oikaisuvaatimuksista johtaa pistehyvitykseen ja vain noin 7 % oikaisuvaatimuksista johtaa opinto-oikeuteen. Korostan vielä, että opinto-oikeudella saatetaan tässä tarkoittaa tilannetta, jossa jo toiseen oikikseen hyväksytty saa opinto-oikeuden ylempänä hakukohteena olevaan oikikseen. Edustamistani hakijoista 25 % on saanut oikaisulla opinto-oikeuden.




Mistä yleensä vaaditaan oikaisua?


Erilaisia perusteita oikaisulle voi olla mm.

  • Optinen lukija on lukenut vastauksesi monivalintatehtävään väärin.
  • Pisteesi on laskettu väärin.
  • Et ole saanut pistehyvitystä jostakin mallivastauksen kohdasta, vaikka se on vastauksessasi. Hakija on saattanut käyttää hieman eri ilmaisua tai jopa vain yhtä erilaista sanaa, joka kuitenkin tarkoittaa samaa kuin mallivastaus. Liukuhihnatarkastuksessa tarkastajilta saattaa helposti jäädä asiallisesti samaa tarkoittavat ilmaisut pisteyttämättä.
  • Arvosteluperusteissa on pisteytetty asioita valintakoekirjojen ulkopuolelta.
  • Vastauksille varattu vastaustila on ollut liian pieni arvosteluperusteissa edellytetyille asioille.
  • Tehtävänanto on ollut tulkinnanvarainen
  • Mallivastaus on tulkinnanvarainen.
  • Mallivastauksessa on edellytetty sellaisten asioiden käsittelyä, joita ei tehtävänannon mukaan olisi tullut käsitellä.


Hakijan vastaus tarkoittaa asiallisesti samaa kuin mallivastauksen jyvitetty kohta


Yleisin peruste menestyneelle oikaisuvaatimukselle on se, ettei hakija ole saanut alun perin pistettä mallivastauksen jyvitetystä kohdasta, vaikka kohta käy ilmi hänen vastauksestaan. Välillä kyseessä on puhdas virhe, mutta useimmiten näihin tilanteisiin liittyy tulkinnanvaraisuutta.

Esimerkiksi Turun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Lapin yliopiston yhteistyössä järjestämä vuoden 2017 valintakoe sisälsi seuraavan oikein vai väärin -kysymyksen: ”8. Vakioehtojen yllättävyys ja ankaruus voi olla yksittäisessä tapauksessa peruste niiden kohtuusperusteiselle sovittelulle.” Mikäli väite oli hakijan mielestä väärin, vastaus tuli perustella lyhyesti sille varattuun vastaustilaan. Jotta ”väärin” -merkinnästä sai 1 pisteen, oli myös perusteluiden oltava oikein.

Hakija oli vastannut kysymykseen ”väärin” ja perusteluikseen kirjoittanut ”Jos vakioehto katsotaan yllättäväksi ja ankaraksi, vakioehtoa ei sovitella vaan se on mitätön.” Hakijan oikaisuvaatimukseen annetussa päätöksessä todettiin, että pisteen saaminen edellytti, että vastauksessa on selvästi tuotu ilmi kyseessä olevan nimenomaan yllättävien ja ankarien vakioehtojen, ei koko sopimuksen, pätemättömyydestä. Hakijan mukaan oli selvää, että hän viittasi vastauksessaan mitättömyydellä nimenomaan tuohon yksittäiseen ehtoon eikä koko sopimukseen. Hakijalle myönnettiin lopulta hallinto-oikeudessa piste kyseisestä kohdasta.


Tulkinnanvarainen mallivastaus


Toinen yleinen peruste on tulkinnanvarainen tehtävänanto tai mallivastaus. Esimerkiksi Helsingin oikiksen vuoden 2002 valintakokeessa oli seuraavanlainen aukkotehtävä: ”Kunnanvaltuuston kokoukset ovat yleensä julkisia. Kokous ei kuitenkaan ole julkinen, jos siinä käsitellään asiakirjaa, joka on __________ salassa pidettäväksi.

Arvosteluperusteiden mukainen vastaus oli ”säädetty" tai "myös lailla säädetty”. Eräs hakija oli vastannut kyseiseen kohtaan ”laissa määrätty”. Mallivastaus oli tulkinnanvarainen, sillä valintakoekirjan mukaan ”valtuuston kokous ei ole julkinen, jos siinä käsitellään asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi.” Asia on pitänyt valintakoekirjan mukaan säätää lailla salassa pidettäväksi, mutta vastaukseksi on kelvannut myös sana ”säädetty”, joka voi viitata myös asetukseen. Laissa ei ikinä määrätä, mistä syystä hakijan vastaus oli alun perin katsottu virheelliseksi. Mallivastaus oli kuitenkin tulkinnanvarainen, ja näin ollen hallinto-oikeus korotti hakijan saamaa pistemäärää kahdella pisteellä.


Tulkinnanvarainen tehtävänanto


Usein on käsitys, ettei oikaisuvaatimus monivalintatehtävistä menesty. On totta, että monivalintatehtäviä koskevat oikaisut menestyvät harvemmin, mutta silloin tällöin myös monivalintatehtävä on tulkinnanvarainen, jota koskeva muutoksenhaku voi menestyä. Muistan viime vuoden valintakoetta tehdessäni kiinnittäneeni huomion heti monivalintatehtävän 4 kysymykseen 4:

4. Mikä on (rikoslain 21 luvun) 14 §:n ja 15 §:n mukaisten tekojen keskeisin ero? 
a) Henkilöllinen soveltamisala: 15 § koskee vain pelastustoimea, eli pelastus- ja sairaanhoitoalan ammattilaisia. 
b) Suhde uhriin: 14 § edellyttää, että uhrista huolehtiminen on tekijän vastuulla. 
c) Uhrin henkilö: heitteillepanossa uhri on aina lapsi. 
d)Teko-olosuhteet: pelastustoimen laiminlyönti koskee onnettomuustilanteita ja heitteillepano sellaisia, jotka tekijä on itse aiheuttanut.

Monivalintakysymykseen piti olla vain yksi oikea vastaus, mutta tosiasiassa mikään näistä vaihtoehdoista ei ollut oikein. Sen sijaan mallivastauksen mukaan oikea vastaus oli b). Mikäli vastausvaihtoehtoa b) vertaa RL 21:14:n sanalliseen muotoiluun, ei RL 21:14 tosiasiassa edellytä, että uhrista huolehtiminen olisi alun perin heitteillepanoon syyllistyvän vastuulla. Vaikka pykälän sanamuodossa ei avuttomaan tilaan saattamista koskevan teonkuvauksen yhteydessä erikseen mainita huolehtimisvelvollisuutta, voidaan toki tässä tapauksessa katsoa, että huolehtimisvelvollisuus syntyy tekijän oman toiminnan johdosta. Näin esimerkiksi kolme hallinto-oikeuden tuomaria katsoi asian olevan, mutta asian esittelijä oli tästä eri mieltä, ja olisi antanut hakijalle kaksi lisäpistettä. Valitettavasti enemmistö ei kuitenkaan nähnyt asiaa samoin, ja hakija hävisi asian hallinto-oikeudessa.


Oikaisuvaatimus vuoden 2020 valintakokeesta


Tarkistusmenettelyyn sisältyy aina riski virheen tekemisestä. Esimerkiksi tämän vuoden ensimmäisen vaiheen kokeeseen myönnetyt lisäajat eivät toteutuneet inhimillisten virheiden vuoksi. Suosittelen ehdottomasti tilaamaan omat vastaukset ja tarkistamaan ne mahdollisten virheiden varalta. Lisäksi suosittelen omien vastausten tilaamista sen puolesta, että voit myöhemmin analysoida vastauksiasi esimerkiksi vastaustekniikan osalta ja korjata kokeessa tehdyt virheet ensi keväänä.





Tämän vuoden valintakoenäyttö alkaa torstaina 16.7.2020, jolloin voit tilata kopiot omista vastauksistasi. Viime vuonna tilauksen hinta oli 20 euroa. Tilausohjeet tullaan päivittämään myöhemmin oikeustieteet.fi -sivustolle. Vastaukset kannattaa tilata niin pian kuin mahdollista, koska niiden toimituksessa on aina ruuhkaa ja oikaisuvaatimus tulee olla toimitettuna 29.7.2020 klo 15.00 mennessä. Aikaa perehtyä omiin vastauksiin ja laatia oikaisuvaatimus ei ole kuin maksimissaan kaksi viikkoa.


Kaipaatko apua vastausten tarkistamisessa tai oikaisuvaatimuksen laatimiseen?


Kuten mainitsin ylempänä, olen avustanut aiempina vuosina menestyksekkäästi hakijoita oikaisuvaatimusmenettelyssä. Lisäksi olen edustanut menestyksekkäästi hakijaa hallinto-oikeudessa vuoden 2019 valintakoetta koskevassa asiassa. Näiden seikkojen ja tilastojeni puolesta uskallan ehkä puhua itsestäni tämän alan oikaisuvaatimusmenettelyn asiantuntijana, mikä kieltämättä kuulostaa kovin mahtipontiselta.

Mielestäni vastausten tarkistaminen ja etenkin oikaisuvaatimusten laatiminen on mielenkiintoista puuhaa, mikä varmasti näkyy tekemisessäni. Kaikki edustamani hakijat, jotka antoivat anonyymia palautetta viime vuonna, olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun riippumatta lopputuloksesta ja suosittelisivat palveluani muille.

Mutta mainospuheet sikseen :) Jos kaipaat apua vastausten tarkistamiseen tai oikaisuvaatimuksen laadintaan, ole minuun yhteydessä. Voit olla yhteydessä sähköpostitse (unelmanaoikis@gmail.com), Facebookin välityksellä tai tämän sivun alareunasta löytyvällä yhteydenottolomakkeella (muista jättää yhteystietosi). Tarkemmat tiedot palveluistani ja hinnastosta löydät täältä.


Lopuksi


Toiseen vaiheeseen päässeiden hakijoiden kärvistely jatkuu edelleen, sillä valintakoevalinnan tulokset tulevat viimeistään 15.7.2020. Oikeustieteellisen alan valintakoetulokset ovat harvemmin tulleet muutamaa päivää aiemmin, mutta nähtäväksi jää vaikuttaako toisessa vaiheessa olleiden rajallinen määrä yhtään prosessin nopeuteen.

Oliko ensimmäisessä tai toisessa vaiheessa sinun mielestäsi tulkinnanvaraisia kysymyksiä vai onnistuivatko tiedekunnat laatimaan siinä mielessä täydellisen kokeen? Kommentoi alle tai tule mukaan Facebook-ryhmään keskustelemaan aiheesta lisää.




Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).

16. kesäkuuta 2020

41 § Valintakokeen 2020 analysointia

Vihdoin myös viimeisetkin hakijat ovat saaneet haku-urakan pakettiin tältä keväältä, ja on aika siirtyä kesän viettoon. Molempien vaiheiden valintakokeet on julkaistu oikeustieteet.fi -sivustolle, joten analysoin tämän kevään valintakoetta kokonaisuudessaan.

Jos jäit ensimmäiseen vaiheeseen, mutta et ole vielä käynyt katsomassa koetta tarkemmin, on nyt hyvä tilaisuus vielä saada treeniä oikikseen hakemisesta. Suosittelen, että teet toisen vaiheen kokeen simuloidusti eli varaat sen tekemiseen kolme tuntia, ja vastaat kysymyksiin varattuun vastaustilaan. Näin aitoa ”harjoituspääsykoetta” ette saa miltään valmennuskurssilta. Ennen tätä ei kannata edetä tässä kirjoituksessa pidemmälle :)

Optisen vastauslomakkeen monivalintoja varten löydätte täältä. Vastauslomakkeen muihin tehtäviin löydätte täältä.





Yleisesti


Alun perin koe oli tarkoitus järjestää vain yhtenä päivänä (26.5.), mutta lopulta valintakoepäiviä oli kaksi. Näistä ensimmäinen (ensimmäisen vaiheen koe) järjestettiin etäkokeena alkuperäisenä valintakoepäivänä. Toisen vaiheen koe pidettiin noin 1,5 viikkoa myöhemmin perjantaina 5.6. Näin ollen toiseen vaiheeseen edenneille lukupäiviä kertyi yhteensä 39 päivää.

Toinen huomionarvoinen seikka on, että valintakoemenettely on ollut ennenkin kaksivaiheinen, mutta kaikki hakijat ovat silti tehneet koko kokeen. Kaksivaiheisuus on näkynyt siten, että hakijoilta on ensin tarkistettu monivalintatehtävät, ja kaikki valintakokeeseen osallistuneet on asetettu näiden pisteiden perusteella paremmuusjärjestykseen. Tänä vuonna tarkoituksena oli, että vähintään 1248 parasta hakijaa etenisi toiseen tarkastusvaiheeseen. Tiedekunnat joutuivat kuitenkin pienentämään tätä määrää, jotta ne saisivat järjestettyä toisen vaiheen kokeen fyysisenä. Lopulta tänä keväänä noin 624 eniten pisteitä saanutta hakijaa eteni toiseen tarkastusvaiheeseen.



Ensimmäinen vaihe


Ensimmäistä kertaa oikeustieteellisen alan valintamenettelyssä järjestettiin etäkoe, joka suoritettiin tiistaina 26.5.2020 klo 10.00 - 12.30. Etäkoe kesti yhteensä 2,5h, mutta koe oli jaettu osioihin, joissa oli omat vastausaikansa. Yhteensä vastausaikaa oli 133 minuuttia eli reilu kaksi tuntia, sillä osioiden välissä oli lyhyitä odotusaikoja.


Millainen koe oli?


Etäkokeessa oli yhteensä neljä eri osiota ja jokaisessa osiossa neljä alaosiota. Jokaisesta kirjasta oli oma osionsa, minkä lisäksi neljäs osio perustui pelkästään kokeessa jaettuun aineistoon. Jokaisen osion kysymyksissä oli vain yksi oikea vastaus, ja jokaisesta oikeasta vastauksesta annettiin yksi piste; jokaisesta väärästä vastauksesta vähennettiin yksi piste; ja ”Ei vastausta” -vastausvaihtoehdon valitseminen ei vähentänyt tai tuonut pisteitä.


Osio 1.

Osio 1. perustui Pia Letto-Vanamon valintakoekirjaan Johdatus oikeuteen ja oikeudellisen ajatteluun, joka oli pääasiassa sekoitus oikeushistoriaa ja -teoriaa. Osion kahdessa ensimmäisessä alaosiossa oli vastausaikaa neljä minuuttia per osio, mikä loi huomattavan aikapaineen hakijoille. Kahdessa muussa alaosiossa vastausaikaa oli viisi minuuttia per osio, mikä ei helpottanut sen erikoisemmin aikapainetta.

Tein kokeen simulaatiomielessä, jotta tätä analyysiä olisi mielekkäämpää tehdä, ja minulta loppui aika heti alaosiossa A2. En edes huomannut ajan kulua, joten en ehtinyt kirjoittamaan Wordille edes ”Ei vastausta”. Käsittääkseni kokeessa tuli kuitenkin valita ”Ei vastausta” -vastausvaihtoehto miinuspisteiden välttämiseksi, ja kohdan täysin tyhjäksi jättäminen toi miinuspisteen. Muissa osioissa vastausaikaa jäi runsaasti, mutta tämä johtui siitä, että vastasin niin moneen kohtaan ”Ei vastausta”, joten pohtimiseen ei kulunut sen kummemmin aikaa. Tajusin siis heti kysymyksen luettuani, etten pysty kirjat kerran läpi lukemalla vastaamaan kysymykseen.

Sidenote: En muistanut koetta tehdessäni, että valintakoekirjallisuuden käyttö oli sallittua, joten päädyin tekemään koko kokeen ilman mitään apua.


Analyysi
Sisällöltään kysymykset olivat melko normaaleja monivalintatehtäviä ja sen tyyppisiä kuin tällaiselta valintakoekirjalta voi odottaa. Sen sijaan suurena ongelmana kaikissa näissä osioissa oli aikaraja, joten vaikka kysymysten sisällössä onnistuttiin, kokeen tiukka aikaraja vesitti onnistuneen kokeen.

Ainoa kritiikkini Osion 1. kysymysten suhteen on alaosion A4:n toinen kysymys ”2. Mikä tai mitkä tuomioistuimia koskevat väitteet eivät pidä paikkaansa?”, jonka yksi vastausvaihto oli ”b. Oikeudenkäymiskaaren 98 §:n mukaan yleisiä tuomioistuimia ovat korkein oikeus, hovioikeudet ja käräjäoikeudet.

Valintakoekirjaa selatessa käsitän, että vastausvaihtoehdon ideana on ollut testata, muistaako hakija kyseessä olevan perustuslain 98 § eikä oikeudenkäymiskaaren. Jälkimmäisessä laissa kun ei ole olemassakaan 98 §:ää. Mielestäni vastausvaihtoehto on malliesimerkki huonosta monivalintakysymyksestä. Kysymyksessä ei sentään ole edellytetty pykälänumeroiden ulkoa opettelua, vaan sitä, minkä lain sisällöstä on kyse, mutta vastausvaihtoehto on epäonnistunut kahdesta syystä:
  1. vastausvaihtoehtoon on valittu perustuslain tasolla epärelevantti (jos eri pykälien relevanttiutta voidaan rankata) pykälä, jolla hakijaa testaan. Vastausvaihtoehdolla olisi voitu testata hakijan muistia jostain perustuslain keskeisemmästä sisällöstä.
  2. oikeudenkäymiskaaressa on itse asiassa sisällöltään identtinen virke (”Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus.”), mutta se vain on oikeudenkäymiskaaren 1:2:ssä. Mielestäni valintakoekirjassa ei mainittu tätä pykälää, joten kyseessä ei sentään ole pykälänumeron muistaminen, mutta kaiken kaikkiaan vastausvaihtoehto oli huono.

Osio 2.

Osio 2. perustui Janne Kaiston valintakoekirjaan Johdatus yksityisoikeuteen. Poiketen Osiosta 1., oli Osiossa 2. vain yksi viiden minuutin vastausajalla varustettu alaosio, ja lopuissa alaosioissa vastausaikaa oli neljä minuuttia per alaosio.


Analyysi
Mielestäni alaosioiden B1 ja B4 kysymykset olivat ns. peruskauraa, joihin oikkarikin tuntui osaavan vastata hyvin ilman valintakoekirjojen erityisempää pänttäystä. ”Häpeäkseni” jouduin jättämään B4:sen viimeisen kysymyksen tyhjäksi, vaikka tällä hetkellä olenkin valtion kiinteistövarallisuudesta vastaavalla valtion liikelaitoksella kesäharjoittelijana. Lisäksi mielenkiintoisena havaintona voidaan todeta, että ainakin esimerkiksi alaosion B1 kohtaan 1 (ja käsittääkseni myös kohtaan 2) pystyy vastaamaan oikein pelkästään vastausvaihtoehdot lukemalla, ja tällä tavalla olisi voinut saada lisäaikaa muihin kysymyksiin. Toisaalta en tiedä voisiko tällaisen riskin ottamista suosittaa kenellekään hakijalle, mutta ehkä yksi lähestymistapa ainakin tässä alaosiossa olisi voinut olla sellainen, että vastaa lyhyempiin kysymyksiin (kohdat 3-5) ensin ja jos aika alkaa loppumaan, olisi ensin lukenut vain vastausvaihtoehdot kohdista 1-2 ja katsonut, voisiko niiden perusteella päätellä vastauksen.

Sen sijaan alaosioiden B2 ja B3 kysymykset olivat vaikeampia, sillä mielestäni niissä vaadittiin hieman pikkutarkempaa osaamista esineoikeuden teorioista. Esineoikeuden teorioiden ymmärtäminen ei nimittäin ole helpoimmasta päästä.


Osio 3.

Osio 3. perustui valintakokeessa annettuun aineistoon. Aineistossa oli pelkästään ulkomaalaislain 4 luvun pykäliä, jotka käsittelevät oleskelua eli suurelta osin oleskelulupaa. Kyseisessä luvussa on oikeasti yhteensä 68 pykälää (33 § - 69 g §, osa kumottu), mutta kaikki nämä eivät onneksi toimineet aineistona. Aineistossa ei ollut kaikkien pykälien osalta aivan jokaista momenttia (esim. 50 §). Kuten alla olevasta kuvasta näkee, oli eri alaosioiden aineistona hyvin paljon samoja pykäliä. Pykälät, jotka olivat jokaisen alaosion aineistona, ovat merkitty sinisellä täyttövärillä. Huomasin ainakin itse, että tietyt pykälät alkoivat tulemaan myöhemmissä alaosioissa tutuksi, mikä helpotti aineiston läpikäymistä.


oikis valintakoe aineisto
Ensimmäisen vaiheen valintakokeessa jaetun aineiston (ulkomaalaislaki) pykälät


Analyysi
Sinänsä aineisto-osiossa oli allekirjoittaneelle sopivasti vastausaikaa, mutta en kuitenkaan ehtinyt kummemmin tarkistaa vastauksiani. Mielestäni vastausaika (20min per alaosio) oli hakijoille liian lyhyt, ja aineisto-osio olikin epäonnistunein osio koko kokeessa.

Ensinnäkin oikkarina minulle on lähtökohtaisesti tutumpaa tällaisen aineiston (lain) käyttäminen. Hyödynsin esimerkiksi osiota tehdessäni pykälien otsikoita ja yleisesti säädösten sekä lukujen systematiikkaa (yleisemmät asiat ovat luvun alussa, yksityiskohtaisemmat luvun lopussa). Jokaisen alaosion alussa oli lukuohjeet lain lukemiseen, mutta on hieman erikoista, että näitä lukuohjeita ”opetetaan” vasta valintakokeessa, kun vastausaikaa on hyvin vähän. Ylipäänsä olisi hyödyllistä, jos ohjeet säädösten lukemiseen annettaisiin jo valintakoekirjoissa, sillä se on hyvin keskeinen taito tällä alalla.

Toinen syy, mikä tekee aineisto-osion epäonnistuneeksi, on erilaisten teknisten seikkojen tuoma hyöty. Käytössäni oli toinen näyttö, ja kopioin aina jokaisen alaosion aineiston toiselle näytölle Wordiin, jotta en joudu selaamaan vastausvaihtoehtojen ja aineiston välillä edestakaisin yhdellä ruudulla. Tästä sai oikeasti huomattavaa hyötyä, ja ei voida olettaa, että jokaisella hakijalla on toinen näyttö kotonaan. Lisäksi CTRL + F -hakutoimintoa käyttämällä sai nopeutettua aineiston lukemista ja vaikka tuon hakutoiminnon tietäminen alkaa kuulua normaaliin tietotekniikkaosaamiseen, pidän silti hieman ongelmallisena, jos tämän hakutoiminnon tietämisellä on ollut vaikutusta hakijoiden menestymiseen.

Viimeinen ongelmallinen kohta on useampi tulkinnanvarainen kysymys / vaihtoehto. Esimerkiksi alakohdan C2 vastausvaihtoehdossa B puhutaan puolisosta tarkentamatta, onko kyse avio- vai avopuolisosta. Tämä nyt on alaosion pienimmistä tulkinnanvaraisuuksista, mutta kumminkin, sillä jaetussa aineistossa puhutaan vain aviopuolisosta.

Valintakoekirjoissa ei käsitelty lainkaan ulkomaalaislakia, joten kysymyksiin tuli vastata puhtaasti jaetun aineiston perusteella. Koska aineistona toimi nimenomaan laki tai osa sen pykälistä, olisi tässä tehtävässä ollut huomattavaa hyötyä hakijalle, mikäli hän olisi turvautunut vilppiin pyytämällä apuun pidemmälle ehtineen alan opiskelijan tai valmistuneen juristin. Toki aina perinteisissäkin fyysisissä valintakokeissa on vilpin riski, ja en tiedä kuinka iso uhka tällainen vilppi oli nyt etäkokeessa konkreettisesti, mutta en pidä ajatuksesta, että tällainen vilppi oli teoriassa (helposti) mahdollista.


Osio 4.

Viimeinen osio eli osio 4. perustui Olli Mäenpään valintakoekirjaan Julkinen valta ja oikeusvaltio. Osiossa oli samanlainen vastausaika kuin osiossa 1. eli kahdessa ensimmäisessä alaosiossa oli vastausaikaa neljä minuuttia per osio, ja kahdessa viimeisessä alaosiossa oli vastausaikaa viisi minuuttia per osio.


Analyysi
Huomasin, että minulla riitti parhaiten vastausaika viimeisessä osiossa, sillä vastausaikaa jäi melkein jokaisessa alaosiossa vähintään minuutin verran. Kahden ensimmäisen alaosion kysymykset olivatkin lähtökohtaisesti hyvin simppeleitä lukuun ottamatta ensimmäisen alaosion ensimmäistä kysymystä.

Jottei koko analyysi olisi vain kokeen lyttäämistä, täytyy tässä kohtaa viimeistään nostaa esille myös muutama hyvä ovela kysymys. Tällainen on esimerkiksi ensimmäisen alaosion neljäs kysymys, jossa tuli ymmärtää, ettei hallintoviranomaisella ole oikeutta jättää perustuslain kanssa ristiriitaista lakia soveltamatta, sillä viranomaisella on oikeus jättää vain lakia alemmanasteisten säädösten säännöksiä soveltamatta, mikäli ne ovat ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa.


Yhteenveto ensimmäisestä vaiheesta


Ensimmäinen vaihe oli tietenkin aivan poikkeuksellinen valintakoehistoriassa, mutta valintakokeen kysymykset eivät tehneet siitä epäonnistunutta. Itse asiassa kysymykset olivat aiempien valintakokeiden standardilla ihan onnistuneita, mutta ensimmäinen vaihe ansaitsee huomattavaa kritiikkiä vastausajan rajallisuudesta sekä ylipäänsä etäjärjestelyistä.

Vastausajan rajallisuus teki kokeesta liian haastavan, ja kokeen satunnaisuus kasvoi. Lisäksi kokeessa sai liiallista hyötyä sivuseikoista, kuten toisen näytön tai tietoteknisten kikkojen hyödyntämisestä. Näin ollen kokeella ei ole pystytty täysin asianmukaisesti mittaamaan hakijoiden osaamista ja tekemään toivotulla tavalla eroja heidän osaamiselleen.


Toinen vaihe


Toinen vaihe järjestettiin perjantaina 5.6., ja koe kesti kolme tuntia. Ensimmäisen vaiheen jälkeen hakijoilla oli yhdeksän lisäpäivää aikaa lukea toista vaihetta varten. Erikoisen tilanteesta teki se, että toiseen vaiheeseen päässeille lähetettiin tieto tästä vasta 1.6., joten voin kuvitella, että vain kylmäpäisimmistä kylmäpäisimmillä hakijoilla sujui lukeminen normaalisti heti ensimmäistä vaihetta seuraavana päivänä.



Toisen vaiheen koe järjestettiin fyysisenä, ja kokeen rakenne muistutti enemmän perinteistä valintakoetta. Valintakokeessa oli kahdeksan eri tehtävää eli aikaa yhteen tehtävään oli keskimäärin 22,5 minuuttia. Viime vuonna keskimääräinen käytettävissä oleva vastausaika oli 37,5 minuuttia per tehtävä, mutta on otettava huomioon, että tämän vuoden toisen vaiheen valintakokeen monivalinnoissa oli vain viisi kysymystä per tehtävä, kun taas viime vuonna kysymyksiä oli kymmenen.


Millainen koe oli?


Kokeessa oli siis yhteensä kahdeksan tehtävää, joista

  • tehtävät 1-4 olivat monivalintatehtäviä;
  • tehtävät 5 ja 7 esseetehtäviä;
  • tehtävä 6 enimmäkseen oikeustapaustehtävä; ja
  • tehtävä 8 oikeustapausmuotoinen aineistotehtävä.

Tehtävien 1-4 tehtäväkohtainen maksimipistemäärä oli viisi pistettä ja tehtävien 5-8 tehtäväkohtainen maksimipistemäärä kymmenen pistettä. Koko toisen vaiheen valintakokeen maksimipistemäärä oli 60 pistettä. Tämä oli hyvin erikoinen ratkaisu, sillä näin ensimmäisen vaiheen pisteillä (maksimipisteet 80 pistettä) on isompi merkitys valituksi tulemiseen. Pidän tätä hyvin eriskummallisena ratkaisuna, sillä kuten kävin läpi, ei ensimmäisen vaiheen koe mitannut onnistuneesti hakijoiden osaamista, jonka lisäksi pitää muistaa, että ensimmäinen koe oli täysin valvomaton.


Monivalintatehtävät


Monivalintatehtäviä oli siis yhteensä neljä, ja jokaisessa tehtävässä oli viisi kysymystä. Monivalintojen pisteosuus toisen vaiheen kokeen yhteispistemäärästä on kolmasosa (20/60 pistettä). Tehtävämäärät jakautuivat epätasaisesti valintakoekirjojen välillä, sillä Letto-Vanamon ja Kaiston kirjasta oli vain yksi tehtävä per kirja, kun taas Mäenpään kirjasta oli kaksi monivalintatehtävää.


Analyysi

Täytyy sanoa, että viimeistään toiseen vaiheen monivalintoja katsoessa aloin lämpiämään monivalintakysymyksille, joissa saattoi olla useampi oikea vaihtoehto, mutta siten, että nämä mahdolliset vaihtoehdot annetaan valmiiksi vastausvaihtoehdossa, kuten ”vaihtoehdot c ja d”.

monivalintatehtävä oikis valintakoe
Monivalintatehtävä, jossa on useampi oikea vaihtoehto, mutta vaihtoehdot ovat sisällytetty yhteen ja samaan vastausavaihtoehtoon.


Mielestäni monivalintatehtävät olivat sisällöltään yhtä onnistuneita kuin aiemminkin siinä mielessä, ettei kysymyksissä lähtökohtaisesti menty täysin turhiin nippelitietoihin. Tämän muotoisissa monivalintatehtävissä ei mielestäni voida kysyä mitään liian perustavanlaatuisia asioita, koska tällöin riskinä on monivalintatehtävien liiallinen helppous. Toki voidaan pohtia, voisiko monivalintoja viedä enemmän oikeustapaustehtävän tyyppiseen suuntaan, jossa ensin annetaan pidempi tapahtumakuvaus ja tämän perusteella esitetään monivalintakysymyksiä, mutta mielestäni sopivan haastavien monivalintatehtävien laatimisessa täytyy aina mennä hieman nippelitiedon suuntaan.

Ainoa asia, mistä annan ”miinusta”, on tehtävän 2 viimeinen kysymys, jossa on taas sisällytetty vastausvaihtoehtoon pykälänumero. Tämä antaa vääränlaista signaalia hakijoille siitä, että pykälänumerot tulisi muka osata valintakokeessa, sillä pykälänumeroon ei tässäkään kysymyksessä liittynyt mitään ansaa.

Verrattuna ensimmäisen vaiheen monivalintakysymyksiin, olivat toisen vaiheen monivalintakysymykset mielestäni helpompia.


Muut tehtävät

Tehtävät 5-8 olivat kirjoitustehtäviä, joita ei ensimmäisessä vaiheessa ollut. Kirjoitustehtävistä kaksi koski Mäenpään kirjaa, ja Kaiston sekä Letto-Vanamon kirjoista oli yksi kysymys. Näin ollen toisen vaiheen tehtävistä jopa neljä tehtävää koski Mäenpään valintakoekirjaa tavalla tai toisella.


Analyysi

Mielestäni tehtävissä 5-8 ei ole hirveästi analysoitavaa, sillä tehtävänannot olivat selkeät ja kysymykset relevantteja. Toki valintakoetta ei voi ikinä sanoa etukäteen onnistuneeksi ennen kuin mallivastaukset julkaistaan, sillä mallivastaukset ovat olennainen osa valintakoekokonaisuutta.

Tehtävän 5 tehtävänannosta täytyy antaa erityisesti positiivista palautetta, sillä tehtävänannossa olevalla huomautuksella aiheen rajauksesta on estetty mahdollisia väärinkäsityksiä. Lisäksi tehtävässä 7 pidän siitä seikasta, että tehtävänannossa ei ole suoraan annettu julkisen vallan lähikäsitteitä, vaan hakijan on pitänyt itse muistaa ne ennen kuin hän on voinut edes käsitellä niiden sisältöä. Tämä tuo tehtävään sopivaa lisähaastavuutta. Tosin jään mielenkiinnolla odottamaan kyseisen tehtävän mallivastausta, sillä kirjassa aihetta käsitellään melko kattavasti. Mallivastauksessa tulee siten joko rajata seikkojen määrää, joista annetaan piste tai sitten jyvittää pisteitä yli kymmenelle kohdalle.

Viime vuonna puolustin kirjoituksessani sitä, että kokeessa oli kaksi aineistotehtävää, joissa ei tarvittu lainkaan kirjojen tietoja, mutta tietenkin aineistotehtävät olisivat parempia, jos tehtävässä tulisi niiden lisäksi osata soveltaa valintakoekirjasta opittuja asioita. Siinä mielessä tämän vuoden aineistotehtävää voidaan pitää erittäin onnistuneena, koska tehtävään tuli vastata kokeessa jaetun aineiston (lastensuojelulaki) ja Mäenpään valintakoekirjan perusteella. Pidin myös siitä, kuinka valintakoekirjan perusteella tuli osata tehtävään liittyvä yleisempi asia ja aineiston perusteella yksityiskohtaisemmat asiat.


Yhteenveto toisesta vaiheesta


Toisen vaiheen koe muistutti typistettyä versiota perinteisistä valintakokeista. Se oli paljon onnistuneempi kuin tämän kevään ensimmäinen vaihe, mikä ei varmasti tule kenellekään yllätyksenä. Minua kuitenkin harmittaa sekä ensimmäisen vaiheen että toisen vaiheen hakijoiden puolesta, sillä nyt kaikki hakijat eivät päässeet näyttämään osaamistaan perinteisessä valintakokeessa ja jostain ihmeellisestä syystä johtuen ensimmäisen vaiheen pisteillä on isompi painoarvo yhteispisteissä.


Onko etäkokeessa tulevaisuus?


Jotkut tahot ovat olleet innoissaan tästä digiloikasta, ja on pohdittu ääneen, tulisiko etäkokeiden olla tulevaisuus myös oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa. Toivon, että alun innostuksen jälkeen ajatuksesta innostuneet palaavat reaalimaailmaan, sillä tällä alalla ollaan kaukana siitä, että etäkokeet voitaisiin järjestää kokonaisuudessaan onnistuneesti. Etäkokeissa on ainakin kaksi perustavanlaatuista ongelmaa, johon en näe lähitulevaisuudessa ratkaisua:
  1. tekniikan mahdollinen pettäminen sekä yliopiston puolella että hakijan päässä; ja
  2. valvonnan mahdottomuus.
Lisäksi en halua, että valintakokeesta tulee varustekilpailu esimerkiksi lisänäyttöjen muodossa. Sen sijaan en vastusta ideaa, että paperikokeista luovuttaisiin ylioppilaskirjoitusten tavoin, sillä onko paperille kirjoittaminen enää tätä päivää?


Lopuksi


Moni teistä on varmasti jo päässyt lomamoodiin, ja hyvä niin! Nyt kuitenkin toiseen vaiheeseen päässeillä on edessään koko kevään tuskallisin osuus eli tulosten odottaminen. Muistan omista hakukeväistäni, että tämä ajanjakso oli piinaava, sillä tulokseen ei voinut enää vaikuttaa millään tavoin, vaan saatoit ainoastaan odottaa. Ties kuinka monta kertaa pohdin mielessäni realistisia vaihtoehtoja pistemääräkseni, ja muistan, kuinka fiilikseni vaihtelivat lähes päivittäin. Onneksi Suomen kesä tarjoaa kerrankin parastaan, joten ota kaikki irti keleistä ja murehditaan tuloksista ensi kuussa :) Nostan jo nyt hattua teille kaikille, jotka haitte näissä erityislaatuisissa olosuhteissa, sillä kevät ei todellakaan ollut helppo.

Minkälainen fiilis sinulle jäi toisen vaiheen kokeesta tai ylipäänsä koko keväästä? Jaa fiiliksesi kommenttiosioon tai tule juttelemaan tai ihan vain lukemaan muiden ajatuksia valintakokeesta ja oikikseen hakemisesta ylipäänsä uuteen Facebook-ryhmään! Perustin ryhmän kaikille teille oikikseen hakeville tai hakemista miettiville, missä voi vaihtaa ajatuksia hakemisesta, välivuodesta ja muusta muiden hakijoiden kanssa. Olen myös itse mukana keskustelussa ja koitan tuottaa välillä ryhmään mielenkiintoista lisäsisältöä. Ryhmästä voi nyt jo löytää kaverini Eeron kirjoituksen avoimen väylän kautta hakemisesta ja sisään pääsemisestä. Häneltä kannattaa kysyä vinkkejä avoimen väylässä hakemiseen, sillä Eero tuli avoimen väylän kautta valituksi Helsingin oikikseen keskiarvolla 4,59 / 5,0.




Seuraa tai ota yhteyttä!

  • Facebook-ryhmä oikeustieteellisestä kiinnostuneille: Ryhmä on tarkoitettu kaikille oikikseen hakeville tai siitä kiinnostuneille, jossa voit keskustella kaikesta hakemiseen liittyvästä tai esimerkiksi välivuoden hyödyntämisestä.
  • BlogiUnelmanaOikis  Sähköposti-ilmoitukset uusista kirjoituksista saa päälle sivun oikeasta laidasta "Follow by Email" -kohdasta. Muista sähköpostiosoitteen syöttämisen jälkeen vielä vahvistaa tilaus.
  • Sähköposti: unelmanaoikis@gmail.com Minulle voi vapaasti laittaa kysymyksiä blogiaiheisiin liittyvistä jutuista tai pyytää apua, jos joku muu oikisaiheinen asia mietityttää.
  • Twitter: @IiroRuolahti, jossa twiittailen satunnaisesti erinäisistä aiheista, jonka lisäksi re-twiittaan usein itseäni kiinnostavia juttuja.
  • LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/iiro-ruolahti/
  • Yhteydenotto- ja palautelomake: Löytyy sivun alareunasta. Jos toivot vastausta yhteydenottoosi, muista jättää lomakkeeseen sähköpostiosoitteesi.
  • YouTube: Iiro Ruolahti, josta löytyy tällä hetkellä vain yksi video (podcast-jakso koskien opiskelijoiden asumistukea).